https://lapuanhelemi.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Admin 2026-04-30T12:08:21Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.38.1 https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_Taidemuseo&diff=2740 2023-04-05T08:35:27Z

<p>Admin: avoinnapidon tiedot ja kulttuurijohtajan muutos päälliköksi</p> <hr /> <div>''Lapuan Taidemuseo on Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen helmi, joka on sijoitettu akateemikko Juho Leiviskän uudistamiin entisen pintakäsittelylaitoksen tiloihin. Taidemuseo avattiin 1.10.2006.''<br /> <br /> ''Taidemuseossa järjestetään kolme kutsunäyttelyä vuodessa. Vuosittaisia kävijöitä on noin 10.000. Museoon on vapaa pääsy. Sen yhteydessä toimii Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämä museo- ja käsityökauppa Taito Paukku.''<br /> <br /> == Näyttelyiden ja opetuksen avoin keskus ==<br /> [[Tiedosto:Pohjalaisen Taiteilijaliiton avajaiset Taidemuseossa 2007.jpg|pienoiskuva|<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |Sijaintipaikka<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Lapuan Taidemuseo (näytä kartalla)<br /> |-<br /> |Yhteystiedot<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Vanhan Paukun Kulttuurikeskus Vanhan paukun tie1, 62100 Lapualapuantaidemuseo( a )lapua.fi<br /> |-<br /> |Linkit<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |www.lapuantaidemuseo.fi<br /> |}<br /> ]]<br /> Lapuan Taidemuseo sijaitsee Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen päärakennuksen Ison Tehtaan vieressä. Näitä rakennuksia yhdistää piha, jota kutsutaan nimellä Laskeutuva Perhonen, arkkitehti Roy Mänttärin suunnitteleman katoksen mukaan. Kivettyä piha-aluetta voidaan käyttää myös ulkoilmanäyttelyihin.<br /> <br /> Näyttelytila on kooltaan noin 20m x 17m, seinäkorkeus on 4,5 metriä ja kattolyhdyn huippuun noin 7 metriä. Siinä järjestetään kolme näyttelyä vuosittain erityisesti pohjalaisen taiteen, nuorten taiteilijoiden sekä ystävyyskaupunkien taiteen teemoista. Näyttelyistä tehdään näyttelyjulkaisut. Lisäksi Taito Paukussa järjestetään erillisiä käsi- ja taideteollisuusalan vaihtuvia pienoisnäyttelyjä.[1]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon erityisenä painopisteenä on museopedagogiikka eli museo-opetus, josta vastaa oma museolehtori. Esimerkiksi vuonna 2011 annettiin museo-opetusta 129 ryhmälle, joissa oli yhteensä 2.162 oppilasta esikoululaisista ammattiopiskelijoihin. Museo-opetus on Lapuan koululaisille maksutonta.<br /> <br /> Taidemuseon hallussa on seitsemän kokoelmaa: Pauli Laurilan lahjoituskokoelma, Antti Ojalan talletuskokoelma, Kari Ovaskan talletuskokoelma, Pohjalaisen Taiteilijaliiton kokoelma, Armas Paavolan lahjoituskokoelma, Oiva Polarin lahjoituskokoelma ja museon omat kokoelmat. Niissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1106 teosta, joista Lapuan kaupungin 542.[2]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon omistaa Lapuan kaupunki ja se kuuluu Lapuan kaupungin museot -hallintoyksikköön. Taidemuseossa työskentelee Kulttuurikeskusta johtava kulttuuripäällikkö ja museoita johtava intendentti sekä kokoaikaisesti museolehtori. <br /> <br /> == Pintakäsittelylaitoksesta museoksi ==<br /> Taidemuseon rakennuksen suunnitteli Lapuan Patruunatehtaan lataamoksi arkkitehti Onni Tarjanne 1920-luvulla ajan klassistisen perinteen mukaan. Uuden lataamon valmistuttua rakennus toimi karkaisuosastona ja viimeksi pintakäsittelylaitoksena.[4]<br /> <br /> Museon alkuna oli lapualaistaustaisen varatuomari Pauli Laurilan taidelahjoitus vuonna 1998. Sen ehtona oli tilojen rakentaminen kokoelmaa varten. Se johti Lapuan Taidemuseon perustamispäätökseen ja entisen pintakäsittelylaitoksen osoittamiseen museon tiloiksi.[5]<br /> <br /> Peruskorjauksen suunnitteli Laurilan toiveen mukaisesti akateemikko Juha Leiviskä. Hänen kaikissa töissään valo on keskeisenä rakennusaineena ja vaikuttavimpana tekijänä. Hän pyrkii luomaan tilat instrumenteiksi valon soitella. Tämä näkyy hyvin myös Lapuan Taidemuseon näyttelytilan korkeassa kattolyhdyssä.<br /> <br /> Rakennuksen vanhoista toiminnoista johtuen peruskorjauksessa jouduttiin mittaviin puhdistustöihin. Kustannukset olivat kaikkiaan 2,3 milj.euroa, josta puhdistuksen osuus 0,6 milj. euroa. Patruunatehtaan omistajana puolustusministeriö osallistui kustannuksiin. Varsinaiseen museorakentamiseen saatiin tukea opetusministeriöltä.[6]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon avaaminen 1.10.2006 oli Lapuan 425-juhlavuoden päätapahtuma. Taidemuseo oli maakunnassa vasta toinen.[7]<br /> <br /> Suunnitelmassaan Juha Leiviskä piirsi Taidemuseolle myös uudisosan parkkipaikan suuntaan. Uudisosaa ei ole toteutettu, mutta se on huomioitu alueen kaavassa.[8]<br /> <br /> Keväästä 2012 lähtien museoon on ollut vapaa pääsy; aiemmin perittiin 4e / 2e pääsymaksu.[9]<br /> [[Luokka:Kunnan ja valtion toiminta]]<br /> [[Luokka:Paikat, rakennukset ja ympäristö]]<br /> [[Luokka:Tapahtumahistoria]]<br /> [[Luokka:Tekemistä, näkemistä, koettavaa]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Vanhan_Paukun_Kulttuurikeskus&diff=2739 2023-03-28T09:27:29Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>''Vanhan Paukun Kulttuurikeskus on ympäristöltään ja historialtaan ainutlaatuinen kulttuuri- ja yrityskeskus Lapuanjoen rannalla. Se on avattu vuonna 1998 entisiin Lapuan Patruunatehtaan tehdaskiinteistöihin.''<br /> [[Tiedosto:Vanhan Paukun Kulttuurikeskus.jpg|pienoiskuva|<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |Sijaintipaikka<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Vanhan Paukun Kulttuurikeskus&lt;br&gt;(näytä kartalla)<br /> |-<br /> |Yhteystiedot<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |info.vanhapaukku@lapua.fi&lt;br&gt;Vanhan paukun tie 1, 62100 Lapua<br /> |-<br /> |Linkit<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |www.vanhapaukku.fi/<br /> |}<br /> ]]<br /> <br /> == Kulttuuria, Kasvua ja Käsityötä ==<br /> Vanhan Paukun Kulttuurikeskus on entisiin Lapuan Patruunatehtaan tiloihin rakentunut lapualaisten olohuone, joka tarjoaa satunnaiselle kävijällekin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Jatkuvan kulttuuri- ja yritystoiminnan lisäksi alueella järjestetään runsaasti erilaisia kokouksia ja seminaareja, konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Alueen tapahtumat löytyvät Vanhan Paukun tapahtumakalenterista.<br /> <br /> Kulttuurikeskuksen nimi tulee jo varhain vakiintuneesta Patruunatehtaan lempinimestä &quot;paukku&quot;. Alueen sisällöllisenä teemana on &quot;Kulttuuria, Kasvua ja Käsityötä&quot;. Vanhalla Paukulla vierailee vuosittain noin neljännesmiljoona kävijää.<br /> <br /> Alueen julkiset kulttuuripalvelut:<br /> <br /> * Lapuan Kaupunginkirjasto<br /> * Lapuan Kansalaisopisto<br /> * Lapuan Musiikkiopisto<br /> * Lapuan Kaupungin Kulttuuripalvelut (kulttuuritoimisto)<br /> * Alajoki-sali<br /> * Pajakappeli<br /> <br /> Museot ja näyttelyt:<br /> <br /> * Lapuan Taidemuseo (entisessä pintakäsittelylaitoksessa)<br /> * Lapuan Patruunatehtaan Museo (perusnäyttely Isossa Tehtaassa)<br /> * Pyhälahden Valokuvaamomuseo (perusnäyttely Isossa Tehtaassa)<br /> * Lapuanliikkeen museo(pienimuotoinen perusnäyttely Isossa Tehtaassa)<br /> * Patruunagalleria (vaihtuva näyttelyt Isossa Tehtaassa)<br /> * Pohjanmaan Valokuvakeskus (vaihtuvat näyttelyt Isossa Tehtaassa)<br /> <br /> == Suljetusta tehdasalueesta avoimeksi kulttuurikeitaaksi ==<br /> Lapuan Patruunatehdas toimi nykyisen kulttuurikeskuksen alueella perustamisestaan 1923 lähtien. Sen toimintoja alettiin siirtää alueelta pois tuhoisan räjähdysonnettomuuden 13.4.1976 jälkeen. Viimeiset toiminnot siirtyivät uudelle alueelle Jouttikalliolle 1990-luvun alussa.[1]<br /> <br /> Lapuan kaupunki osti Patruunatehtaan vanhan 7,3 hehtaarin alueen valtiolta keväällä 1993. Silloin alueella sijaitsi 32 rakennusta. Vanhimmat rakennukset juonsivat jo aikaan ennen Patruunatehdasta, Eino Lahdensuon sahaan 1910-luvulla. Monien rakennusten ilmeen oli antanut 1920-luvun peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa arkkitehti Onni Tarjanne.[2]<br /> <br /> Kaupungin käsiin siirtyneen tehdasalueen tulevaisuutta ideoitiin laajasti. Suunnittelua johtava toimikunta kirjasi vuoden aikana peräti viitisensataa kehittämisideaa. Tarkempaan kehittelyyn eteni kolme ratkaisumallia: puhdas yritysmalli, puhdas kulttuurimalli ja näiden yhdistelmä. [3]<br /> <br /> Mielipiteitä oli monia. Kulttuurimallissa alueen sydämeksi oli kaavailtu kirjastoa, joka oli vuonna 1988 päätetty rakentaa Kiviristille vuosikausien veivaamisen jälkeen. Joku haikaili kuitenkin edelleen Kiviristin kirjastoa, joku taas halusi työntää kulttuurin kokonaan taka-alalle.[4]<br /> <br /> Huhtikuussa 1994 kaupunginvaltuusto päätti lopulta yksimielisesti perustaa yhdistelmämallin mukaiset kulttuuri- ja yrityskeskuksen, jonka sydämenä olisi kirjasto. Ratkaisun esityöt urakoivat kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen, vt. kirjastotoimenjohtaja Esa Sivonen ja kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku.[5]<br /> <br /> Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteli kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen. Uudistuneet tilat saivat osakseen ihastusta ja laajaa huomiota. Kaupunginkirjasto avasi ovensa Vanhalla Paukulla 20.10.1997. Koko alueen vihkiäisiä vietettiin 15.3.1998.[6]<br /> <br /> Arkkitehti Helena Teräväinen on tutkinut suljetun tehdasalueen muuttumista avoimeksi kulttuurikeskukseksi väitöskirjassaan ''Lapuan Vanha Paukku – uudeksi rakennettu ja puhuttu'' vuonna 2006.<br /> <br /> = Viittaukset =<br /> 1<br /> <br /> Helena Teräväinen: Lapuan Vanha Paukku - uudeksi rakennettu ja puhuttu. Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa. Väitöskirja. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2006/24. Espoo 2006. s. 26-30.<br /> <br /> 2<br /> <br /> Teräväinen 2006 s. 26-27.<br /> <br /> 3<br /> <br /> Teppo Ylitalo: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2012. s. 164.<br /> <br /> 4<br /> <br /> Ylitalo 2012 s. 164.<br /> <br /> 5<br /> <br /> Ylitalo 2012 s. 164.<br /> <br /> 6<br /> <br /> Ylitalo 2012 s. 164.<br /> [[Luokka:Järjestöt, yritykset ja yhteisöt]]<br /> [[Luokka:Kunnan ja valtion toiminta]]<br /> [[Luokka:Paikat, rakennukset ja ympäristö]]<br /> [[Luokka:Tekemistä, näkemistä, koettavaa]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_Taidemuseo&diff=2738 2023-03-28T09:25:45Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>''Lapuan Taidemuseo on Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen helmi, joka on sijoitettu akateemikko Juho Leiviskän uudistamiin entisen pintakäsittelylaitoksen tiloihin. Taidemuseo avattiin 1.10.2006.''<br /> <br /> ''Taidemuseossa järjestetään kolme kutsunäyttelyä vuodessa. Vuosittaisia kävijöitä on noin 10.000. Museoon on vapaa pääsy. Sen yhteydessä toimii Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämä museo- ja käsityökauppa Taito Paukku.''<br /> <br /> == Näyttelyiden ja opetuksen avoin keskus ==<br /> [[Tiedosto:Pohjalaisen Taiteilijaliiton avajaiset Taidemuseossa 2007.jpg|pienoiskuva|<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |Sijaintipaikka<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Lapuan Taidemuseo (näytä kartalla)<br /> |-<br /> |Yhteystiedot<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Vanhan Paukun Kulttuurikeskus Vanhan paukun tie1, 62100 Lapualapuantaidemuseo( a )lapua.fi<br /> |-<br /> |Linkit<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |www.lapuantaidemuseo.fi<br /> |}<br /> ]]<br /> Lapuan Taidemuseo sijaitsee Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen päärakennuksen Ison Tehtaan vieressä. Näitä rakennuksia yhdistää piha, jota kutsutaan nimellä Laskeutuva Perhonen, arkkitehti Roy Mänttärin suunnitteleman katoksen mukaan. Kivettyä piha-aluetta voidaan käyttää myös ulkoilmanäyttelyihin.<br /> <br /> Näyttelytila on kooltaan noin 20m x 17m, seinäkorkeus on 4,5 metriä ja kattolyhdyn huippuun noin 7 metriä. Siinä järjestetään kolme näyttelyä vuosittain erityisesti pohjalaisen taiteen, nuorten taiteilijoiden sekä ystävyyskaupunkien taiteen teemoista. Näyttelyistä tehdään näyttelyjulkaisut. Lisäksi Taito Paukussa järjestetään erillisiä käsi- ja taideteollisuusalan vaihtuvia pienoisnäyttelyjä.[1]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon erityisenä painopisteenä on museopedagogiikka eli museo-opetus, josta vastaa oma museolehtori. Esimerkiksi vuonna 2011 annettiin museo-opetusta 129 ryhmälle, joissa oli yhteensä 2.162 oppilasta esikoululaisista ammattiopiskelijoihin. Museo-opetus on Lapuan koululaisille maksutonta.<br /> <br /> Taidemuseon hallussa on seitsemän kokoelmaa: Pauli Laurilan lahjoituskokoelma, Antti Ojalan talletuskokoelma, Kari Ovaskan talletuskokoelma, Pohjalaisen Taiteilijaliiton kokoelma, Armas Paavolan lahjoituskokoelma, Oiva Polarin lahjoituskokoelma ja museon omat kokoelmat. Niissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1106 teosta, joista Lapuan kaupungin 542.[2]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon omistaa Lapuan kaupunki ja se kuuluu Lapuan kaupungin museot -hallintoyksikköön. Taidemuseossa työskentelee osa-aikaisesti Kulttuurikeskusta johtava kulttuurijohtaja ja museoita johtava intendentti sekä kokoaikaisesti museolehtori. Avoinnapidosta vastaa Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen Taito Paukku.[3]<br /> <br /> == Pintakäsittelylaitoksesta museoksi ==<br /> Taidemuseon rakennuksen suunnitteli Lapuan Patruunatehtaan lataamoksi arkkitehti Onni Tarjanne 1920-luvulla ajan klassistisen perinteen mukaan. Uuden lataamon valmistuttua rakennus toimi karkaisuosastona ja viimeksi pintakäsittelylaitoksena.[4]<br /> <br /> Museon alkuna oli lapualaistaustaisen varatuomari Pauli Laurilan taidelahjoitus vuonna 1998. Sen ehtona oli tilojen rakentaminen kokoelmaa varten. Se johti Lapuan Taidemuseon perustamispäätökseen ja entisen pintakäsittelylaitoksen osoittamiseen museon tiloiksi.[5]<br /> <br /> Peruskorjauksen suunnitteli Laurilan toiveen mukaisesti akateemikko Juha Leiviskä. Hänen kaikissa töissään valo on keskeisenä rakennusaineena ja vaikuttavimpana tekijänä. Hän pyrkii luomaan tilat instrumenteiksi valon soitella. Tämä näkyy hyvin myös Lapuan Taidemuseon näyttelytilan korkeassa kattolyhdyssä.<br /> <br /> Rakennuksen vanhoista toiminnoista johtuen peruskorjauksessa jouduttiin mittaviin puhdistustöihin. Kustannukset olivat kaikkiaan 2,3 milj.euroa, josta puhdistuksen osuus 0,6 milj. euroa. Patruunatehtaan omistajana puolustusministeriö osallistui kustannuksiin. Varsinaiseen museorakentamiseen saatiin tukea opetusministeriöltä.[6]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon avaaminen 1.10.2006 oli Lapuan 425-juhlavuoden päätapahtuma. Taidemuseo oli maakunnassa vasta toinen.[7]<br /> <br /> Suunnitelmassaan Juha Leiviskä piirsi Taidemuseolle myös uudisosan parkkipaikan suuntaan. Uudisosaa ei ole toteutettu, mutta se on huomioitu alueen kaavassa.[8]<br /> <br /> Keväästä 2012 lähtien museoon on ollut vapaa pääsy; aiemmin perittiin 4e / 2e pääsymaksu.[9]<br /> [[Luokka:Kunnan ja valtion toiminta]]<br /> [[Luokka:Paikat, rakennukset ja ympäristö]]<br /> [[Luokka:Tapahtumahistoria]]<br /> [[Luokka:Tekemistä, näkemistä, koettavaa]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_Taidemuseo&diff=2737 2023-03-28T09:25:05Z

<p>Admin: aukioloaikojen muutos</p> <hr /> <div>''Lapuan Taidemuseo on Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen helmi, joka on sijoitettu akateemikko Juho Leiviskän uudistamiin entisen pintakäsittelylaitoksen tiloihin. Taidemuseo avattiin 1.10.2006.''<br /> <br /> ''Taidemuseossa järjestetään kolme kutsunäyttelyä vuodessa. Vuosittaisia kävijöitä on noin 10.000. Museoon on vapaa pääsy. Sen yhteydessä toimii Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämä museo- ja käsityökauppa Taito Paukku.''<br /> <br /> == Näyttelyiden ja opetuksen avoin keskus ==<br /> [[Tiedosto:Pohjalaisen Taiteilijaliiton avajaiset Taidemuseossa 2007.jpg|pienoiskuva|<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |Sijaintipaikka<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Lapuan Taidemuseo (näytä kartalla)<br /> |-<br /> |Yhteystiedot<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Vanhan Paukun KulttuurikeskusKustaa Tiitun tie 1, 62100 Lapualapuantaidemuseo( a )lapua.fi<br /> |-<br /> |Linkit<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |www.lapuantaidemuseo.fi<br /> |}<br /> ]]<br /> Lapuan Taidemuseo sijaitsee Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen päärakennuksen Ison Tehtaan vieressä. Näitä rakennuksia yhdistää piha, jota kutsutaan nimellä Laskeutuva Perhonen, arkkitehti Roy Mänttärin suunnitteleman katoksen mukaan. Kivettyä piha-aluetta voidaan käyttää myös ulkoilmanäyttelyihin.<br /> <br /> Näyttelytila on kooltaan noin 20m x 17m, seinäkorkeus on 4,5 metriä ja kattolyhdyn huippuun noin 7 metriä. Siinä järjestetään kolme näyttelyä vuosittain erityisesti pohjalaisen taiteen, nuorten taiteilijoiden sekä ystävyyskaupunkien taiteen teemoista. Näyttelyistä tehdään näyttelyjulkaisut. Lisäksi Taito Paukussa järjestetään erillisiä käsi- ja taideteollisuusalan vaihtuvia pienoisnäyttelyjä.[1]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon erityisenä painopisteenä on museopedagogiikka eli museo-opetus, josta vastaa oma museolehtori. Esimerkiksi vuonna 2011 annettiin museo-opetusta 129 ryhmälle, joissa oli yhteensä 2.162 oppilasta esikoululaisista ammattiopiskelijoihin. Museo-opetus on Lapuan koululaisille maksutonta.<br /> <br /> Taidemuseon hallussa on seitsemän kokoelmaa: Pauli Laurilan lahjoituskokoelma, Antti Ojalan talletuskokoelma, Kari Ovaskan talletuskokoelma, Pohjalaisen Taiteilijaliiton kokoelma, Armas Paavolan lahjoituskokoelma, Oiva Polarin lahjoituskokoelma ja museon omat kokoelmat. Niissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1106 teosta, joista Lapuan kaupungin 542.[2]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon omistaa Lapuan kaupunki ja se kuuluu Lapuan kaupungin museot -hallintoyksikköön. Taidemuseossa työskentelee osa-aikaisesti Kulttuurikeskusta johtava kulttuurijohtaja ja museoita johtava intendentti sekä kokoaikaisesti museolehtori. Avoinnapidosta vastaa Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen Taito Paukku.[3]<br /> <br /> == Pintakäsittelylaitoksesta museoksi ==<br /> Taidemuseon rakennuksen suunnitteli Lapuan Patruunatehtaan lataamoksi arkkitehti Onni Tarjanne 1920-luvulla ajan klassistisen perinteen mukaan. Uuden lataamon valmistuttua rakennus toimi karkaisuosastona ja viimeksi pintakäsittelylaitoksena.[4]<br /> <br /> Museon alkuna oli lapualaistaustaisen varatuomari Pauli Laurilan taidelahjoitus vuonna 1998. Sen ehtona oli tilojen rakentaminen kokoelmaa varten. Se johti Lapuan Taidemuseon perustamispäätökseen ja entisen pintakäsittelylaitoksen osoittamiseen museon tiloiksi.[5]<br /> <br /> Peruskorjauksen suunnitteli Laurilan toiveen mukaisesti akateemikko Juha Leiviskä. Hänen kaikissa töissään valo on keskeisenä rakennusaineena ja vaikuttavimpana tekijänä. Hän pyrkii luomaan tilat instrumenteiksi valon soitella. Tämä näkyy hyvin myös Lapuan Taidemuseon näyttelytilan korkeassa kattolyhdyssä.<br /> <br /> Rakennuksen vanhoista toiminnoista johtuen peruskorjauksessa jouduttiin mittaviin puhdistustöihin. Kustannukset olivat kaikkiaan 2,3 milj.euroa, josta puhdistuksen osuus 0,6 milj. euroa. Patruunatehtaan omistajana puolustusministeriö osallistui kustannuksiin. Varsinaiseen museorakentamiseen saatiin tukea opetusministeriöltä.[6]<br /> <br /> Lapuan Taidemuseon avaaminen 1.10.2006 oli Lapuan 425-juhlavuoden päätapahtuma. Taidemuseo oli maakunnassa vasta toinen.[7]<br /> <br /> Suunnitelmassaan Juha Leiviskä piirsi Taidemuseolle myös uudisosan parkkipaikan suuntaan. Uudisosaa ei ole toteutettu, mutta se on huomioitu alueen kaavassa.[8]<br /> <br /> Keväästä 2012 lähtien museoon on ollut vapaa pääsy; aiemmin perittiin 4e / 2e pääsymaksu.[9]<br /> [[Luokka:Kunnan ja valtion toiminta]]<br /> [[Luokka:Paikat, rakennukset ja ympäristö]]<br /> [[Luokka:Tapahtumahistoria]]<br /> [[Luokka:Tekemistä, näkemistä, koettavaa]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Luokka:Pages_using_DynamicPageList&diff=2736 2022-06-18T20:05:31Z

<p>Admin: Ak: Uusi sivu: __HIDDENCAT__</p> <hr /> <div>__HIDDENCAT__</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Common.css&diff=2735 2022-06-18T20:02:34Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>.page-Extension_index.php #catlinks {<br /> display: none;<br /> }</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Common.css&diff=2734 2022-06-18T20:01:59Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>.page-Extension_Tervetuloa_HELEMIIN! #catlinks {<br /> display: none;<br /> }</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Common.css&diff=2733 2022-06-18T19:48:45Z

<p>Admin: Ak: Sivu tyhjennettiin</p> <hr /> <div></div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Common.css&diff=2732 2022-06-18T19:48:15Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>body.page-Main_Page #catlinks {<br /> display: none !important;<br /> }</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Common.css&diff=2731 2022-06-18T19:46:07Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>body.page-Main_Page #catlinks {<br /> display: none;<br /> }</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Alpo_Kotala:_Menneit%C3%A4_aikoja_Lapuan_Hirvijoen_Ylikyl%C3%A4ll%C3%A4!&diff=2728 2022-01-19T15:21:44Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>[[Alpo Kotala]] on kerännyt ja tallentanut kotikylänsä Hirvijoen Ylikylän vanhoja valokuvia aina 1990-luvulta saakka. Kerätystä aineistosta muotoutui lopulta kuvatutkielma ja hätähuuto vanhojen valokuvien säilymisen puolesta.&lt;ref name=&quot;:0&quot;&gt;Kotala, Alpo. https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/&lt;/ref&gt; <br /> <br /> <br /> Tämä hänen internetsivuston muotoon kokoamansa teos on luettavissa osoitteessa: https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/. <br /> <br /> Kotalan keräämien valokuvien lisäksi, sivuilla on myös [[Oiva Jäätteenmäki|Oiva Jäätteenmäen]] ja muutamien muiden kyläläisten kokoamaa historiallista aineistoa.&lt;ref name=&quot;:0&quot; /&gt; <br /> <br /> == Viittaukset ==<br /> &lt;references /&gt;<br /> [[Luokka:Kyläkirjat]]<br /> [[Luokka:Kertomukset, tarinat, muistelukset]]<br /> [[Luokka:Kirjat, lehdet, tutkimukset]]<br /> [[Luokka:Valokuvat]]<br /> {{DEFAULTSORT:Menneitä_aikoja_Lapuan_Hirvijoen_Ylikylällä!}}</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Sivusto:_Muistoja_Pyh%C3%A4lahden_valokuva-albumista&diff=2727 2022-01-19T15:21:06Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>[[Pyhälahden Valokuvaamo]] toimi Lapuan keskustassa [[Kauppakatu|Kauppakadulla]] v. 1900-1980. <br /> <br /> <br /> Osoitteessa https://aineistot.lapuanhelemi.fi/pyhakuvat/ voit tutustua Pyhälahden valokuvaamon kuvista luotuun valokuvanäyttelyyn.<br /> <br /> <br /> Sivusto on luotu vuosien 2002 ja 2003 välisenä aikana, se on koottu Pyhälahden perikunnan [[Lapuan kaupunki|Lapuan kaupungille]] lahjoittamasta negatiiviarkistosta: ensimmäisenä esitellään morsiuspukumuotia menneiltä vuosilta, seuraavana lapsikuvia ja kolmantena kokonaisuutena vanhoja näkymiä Lapualta.[https://aineistot.lapuanhelemi.fi/pyhakuvat/]<br /> <br /> <br /> Jos sinulla on tarkempaa tietoa jostakin kuvasta, ota yhteyttä Lapuan kaupungin museoon tai lähetä sähköpostia osoitteeseen [mailto:helemi@lapua.fi helemi@lapua.fi]. <br /> [[Luokka:Sivustot]]<br /> {{DEFAULTSORT:Muistoja_Pyhälahden_valokuva-albumista}}</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Sivusto:_Kansanomainen_Lapuan_naisen_kansallispuku&diff=2726 2022-01-19T15:20:39Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>Kansanomaisen Lapuan naisen kansallispukuhanke sai alkunsa tarpeesta päivittää puvun mittasuhteet, materiaalit, värit, kaavoitus ja valmistustavat tutkittujen kansanomaisten vaatteiden teko- ja tyylitajun mukaisiksi. Hankkeen toteutti työryhmä, johon kuuluivat [[Aino Tanninen]], [[Tuula Hermans]] ja [[Terhi Sirén]].&lt;ref&gt;https://aineistot.lapuanhelemi.fi/lapuanpuku/tarina.html&lt;/ref&gt;<br /> <br /> <br /> Tutustu kansallispukuun ja hankkeeseen osoitteessa: [https://aineistot.lapuanhelemi.fi/lapuanpuku/tarina.html https://aineistot.lapuanhelemi.fi/lapuanpuku/]<br /> [[Luokka:Sivustot]]<br /> &lt;references /&gt;<br /> {{DEFAULTSORT:Kansanomainen_Lapuan_naisen_kansallispuku}}</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Sivusto:_Muistoja_Pyh%C3%A4lahden_valokuva-albumista&diff=2725 2022-01-19T15:18:53Z

<p>Admin: Ak: Uusi sivu: Pyhälahden Valokuvaamo toimi Lapuan keskustassa Kauppakadulla v. 1900-1980. Osoitteessa https://aineistot.lapuanhelemi.fi/pyhakuvat/ voit tutustua Pyhälahde...</p> <hr /> <div>[[Pyhälahden Valokuvaamo]] toimi Lapuan keskustassa [[Kauppakatu|Kauppakadulla]] v. 1900-1980. <br /> <br /> <br /> Osoitteessa https://aineistot.lapuanhelemi.fi/pyhakuvat/ voit tutustua Pyhälahden valokuvaamon kuvista luotuun valokuvanäyttelyyn.<br /> <br /> <br /> Sivusto on luotu vuosien 2002 ja 2003 välisenä aikana, se on koottu Pyhälahden perikunnan [[Lapuan kaupunki|Lapuan kaupungille]] lahjoittamasta negatiiviarkistosta: ensimmäisenä esitellään morsiuspukumuotia menneiltä vuosilta, seuraavana lapsikuvia ja kolmantena kokonaisuutena vanhoja näkymiä Lapualta.[https://aineistot.lapuanhelemi.fi/pyhakuvat/]<br /> <br /> <br /> Jos sinulla on tarkempaa tietoa jostakin kuvasta, ota yhteyttä Lapuan kaupungin museoon tai lähetä sähköpostia osoitteeseen [mailto:helemi@lapua.fi helemi@lapua.fi]. <br /> [[Luokka:Sivustot]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Tervetuloa_HELEMIIN!&diff=2724 2022-01-19T14:59:21Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>{{DISPLAYTITLE:Tervetuloa HELEMIIN!}}<br /> <br /> HELEMI on Lapuan historian ja kulttuuriperinnön sähköinen tietokanta. Uutta sisältöä tulee koko ajan, ja sitä pääsee lisäämään ja kommentoimaan kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä.<br /> <br /> Liikkeelle pääset vasemmalla olevasta [https://lapuanhelemi.fi/index.php/Luokka:P%C3%A4%C3%A4luokat Pääluokat]-valikosta tai kirjoittamalla hakusanan [https://lapuanhelemi.fi/index.php/Toiminnot:Haku Hae Helemistä] - laatikkoon.<br /> <br /> HELEMIä ylläpitää [[Lapuan kaupungin museot]] yhteistyössä [[Lapuan kaupunginkirjasto|Lapuan kaupunginkirjaston]] ja [[Lapua-Säätiö|Lapua-Säätiön]] kanssa. <br /> <br /> Kysymyksiä, kommentteja, ideoita ja vikailmoituksia voit lähettää osoitteella [mailto:helemi@lapua.fi helemi@lapua.fi]<br /> <br /> <br /> ==== Kyläkirjat löytyvät nyt [[:Luokka:Kyläkirjat|täältä]]! ====<br /> <br /> <br /> {|style=&quot;width:66%;&quot;<br /> |-<br /> |<br /> |-<br /> | valign=&quot;top&quot;|<br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> {| style=&quot;width:100%;margin:0 0 0 0; background:none;&quot;<br /> | class=&quot;MainPageBG&quot; |<br /> {| class=&quot;mp-left&quot;<br /> | &lt;h2&gt;Suositeltu artikkeli&lt;/h2&gt;<br /> |-<br /> | style=&quot;color:#000; text-align:center; | &lt;div&gt;<br /> [[Tiedosto:Lapuan Kauppakatu.jpg||link=Kauppakatu|alt=|keski|480x480px]]&lt;h6&gt;[[Kauppakatu|Tutustu Lapuan Kauppakadun vaiherikkaaseen historiaan!]]&lt;/h6&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> |}<br /> |}<br /> <br /> <br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> |<br /> |width=&quot;50%&quot; valign=&quot;top&quot;|<br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> {| style=&quot;width:100%;margin:0 0 0 0; background:none;&quot;<br /> | class=&quot;MainPageBG&quot; |<br /> {| class=&quot;mp-left&quot;<br /> | &lt;h2&gt;Uusimmat otsikot&lt;/h2&gt;<br /> |-<br /> |{{Special:Newestpages/-/15}}<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> |}<br /> &lt;h2 style=&quot;text-align:left;&quot;&gt;Auta meitä tunnistamaan - uusimmat tunnistusta vaativat kuvat:&lt;/h2&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> category = Tunnistamattomat<br /> count = 20<br /> order = decending<br /> ordermethod = created<br /> addfirstcategorydate = true<br /> mode = gallery<br /> namespace= file<br /> shownamespace = false<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;&lt;h6 style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;[[:Luokka:Tunnistamattomat|Katso lisää...]]&lt;/h6&gt;<br /> <br /> __HAKUKONEKIELTO__<br /> __NONEWSECTIONLINK__<br /> __NOTOC__</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Tervetuloa_HELEMIIN!&diff=2723 2022-01-19T14:58:07Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>{{DISPLAYTITLE:Tervetuloa HELEMIIN!}}<br /> <br /> HELEMI on Lapuan historian ja kulttuuriperinnön sähköinen tietokanta. Uutta sisältöä tulee koko ajan, ja sitä pääsee lisäämään ja kommentoimaan kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä.<br /> <br /> Liikkeelle pääset vasemmalla olevasta [https://lapuanhelemi.fi/index.php/Luokka:P%C3%A4%C3%A4luokat Pääluokat]-valikosta tai kirjoittamalla hakusanan [https://lapuanhelemi.fi/index.php/Toiminnot:Haku Hae Helemistä] - laatikkoon.<br /> <br /> HELEMIä ylläpitää [[Lapuan kaupungin museot]] yhteistyössä [[Lapuan kaupunginkirjasto|Lapuan kaupunginkirjaston]] ja [[Lapua-Säätiö|Lapua-Säätiön]] kanssa. <br /> <br /> Kysymyksiä, kommentteja, ideoita ja vikailmoituksia voit lähettää osoitteella [mailto:helemi@lapua.fi helemi@lapua.fi]<br /> <br /> ==== Kyläkirjat löytyvät nyt [[:Luokka:Kyläkirjat|täältä]]! ====<br /> <br /> {|style=&quot;width:66%;&quot;<br /> |-<br /> |<br /> |-<br /> | valign=&quot;top&quot;|<br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> {| style=&quot;width:100%;margin:0 0 0 0; background:none;&quot;<br /> | class=&quot;MainPageBG&quot; |<br /> {| class=&quot;mp-left&quot;<br /> | &lt;h2&gt;Suositeltu artikkeli&lt;/h2&gt;<br /> |-<br /> | style=&quot;color:#000; text-align:center; | &lt;div&gt;<br /> [[Tiedosto:Lapuan Kauppakatu.jpg||link=Kauppakatu|alt=|keski|480x480px]]&lt;h6&gt;[[Kauppakatu|Tutustu Lapuan Kauppakadun vaiherikkaaseen historiaan!]]&lt;/h6&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> |}<br /> |}<br /> <br /> <br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> |<br /> |width=&quot;50%&quot; valign=&quot;top&quot;|<br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> {| style=&quot;width:100%;margin:0 0 0 0; background:none;&quot;<br /> | class=&quot;MainPageBG&quot; |<br /> {| class=&quot;mp-left&quot;<br /> | &lt;h2&gt;Uusimmat otsikot&lt;/h2&gt;<br /> |-<br /> |{{Special:Newestpages/-/15}}<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;!-- ============================================= --&gt;<br /> |}<br /> &lt;h2 style=&quot;text-align:left;&quot;&gt;Auta meitä tunnistamaan - uusimmat tunnistusta vaativat kuvat:&lt;/h2&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> category = Tunnistamattomat<br /> count = 20<br /> order = decending<br /> ordermethod = created<br /> addfirstcategorydate = true<br /> mode = gallery<br /> namespace= file<br /> shownamespace = false<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;&lt;h6 style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;[[:Luokka:Tunnistamattomat|Katso lisää...]]&lt;/h6&gt;<br /> <br /> __HAKUKONEKIELTO__<br /> __NONEWSECTIONLINK__<br /> __NOTOC__</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Luokka:Sivustot&diff=2722 2022-01-19T14:52:28Z

<p>Admin: Ak: Uusi sivu: Luokka:Kyläkirjat ja sivustot</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kyläkirjat ja sivustot]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Sivusto:_Kansanomainen_Lapuan_naisen_kansallispuku&diff=2721 2022-01-19T14:52:06Z

<p>Admin: Ak: Uusi sivu: Kansanomaisen Lapuan naisen kansallispukuhanke sai alkunsa tarpeesta päivittää puvun mittasuhteet, materiaalit, värit, kaavoitus ja valmistustavat tutkittujen kansanomaisten va...</p> <hr /> <div>Kansanomaisen Lapuan naisen kansallispukuhanke sai alkunsa tarpeesta päivittää puvun mittasuhteet, materiaalit, värit, kaavoitus ja valmistustavat tutkittujen kansanomaisten vaatteiden teko- ja tyylitajun mukaisiksi. Hankkeen toteutti työryhmä, johon kuuluivat [[Aino Tanninen]], [[Tuula Hermans]] ja [[Terhi Sirén]].&lt;ref&gt;https://aineistot.lapuanhelemi.fi/lapuanpuku/tarina.html&lt;/ref&gt;<br /> <br /> <br /> Tutustu kansallispukuun ja hankkeeseen osoitteessa: [https://aineistot.lapuanhelemi.fi/lapuanpuku/tarina.html https://aineistot.lapuanhelemi.fi/lapuanpuku/]<br /> [[Luokka:Sivustot]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Luokka:Kyl%C3%A4kirjat&diff=2720 2022-01-19T14:31:51Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Dokumentit]]<br /> [[Luokka:Kyläkirjat_ja_sivustot]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Luokka:Kyl%C3%A4kirjat_ja_sivustot&diff=2719 2022-01-19T14:27:55Z

<p>Admin: Ak: Uusi sivu: Luokka:Pääluokat</p> <hr /> <div>[[Luokka:Pääluokat]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Sidebar&diff=2718 2022-01-18T08:11:15Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div><br /> * navigation<br /> ** mainpage|mainpage-description<br /> ** recentchanges-url|recentchanges<br /> ** randompage-url|randompage<br /> ** HELEMI_-_Käyttöohjeet_ja_säännöt|Käyttöohjeet ja säännöt<br /> ** Rekisteriseloste|Rekisteriseloste<br /> * Pääluokat<br /> ** Luokka:Artikkelit|Artikkelit<br /> ** Luokka:Valokuvat|Valokuvat<br /> ** Luokka:Dokumentit|Dokumentit<br /> ** Luokka:Ääni ja video|Ääni ja video<br /> ** Luokka:Kyläkirjat ja sivustot|Kyläkirjat ja sivustot<br /> * SEARCH<br /> * TOOLBOX<br /> * LANGUAGES</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Alpo_Kotala:_Menneit%C3%A4_aikoja_Lapuan_Hirvijoen_Ylikyl%C3%A4ll%C3%A4!&diff=2715 2022-01-04T12:39:24Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>[[Alpo Kotala]] on kerännyt ja tallentanut kotikylänsä Hirvijoen Ylikylän vanhoja valokuvia aina 1990-luvulta saakka. Kerätystä aineistosta muotoutui lopulta kuvatutkielma ja hätähuuto vanhojen valokuvien säilymisen puolesta.&lt;ref name=&quot;:0&quot;&gt;Kotala, Alpo. https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/&lt;/ref&gt; <br /> <br /> <br /> Tämä hänen internetsivuston muotoon kokoamansa teos on luettavissa osoitteessa: https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/. <br /> <br /> Kotalan keräämien valokuvien lisäksi, sivuilla on myös [[Oiva Jäätteenmäki|Oiva Jäätteenmäen]] ja muutamien muiden kyläläisten kokoamaa historiallista aineistoa.&lt;ref name=&quot;:0&quot; /&gt; <br /> <br /> == Viittaukset ==<br /> &lt;references /&gt;<br /> [[Luokka:Kyläkirjat]]<br /> [[Luokka:Kertomukset, tarinat, muistelukset]]<br /> [[Luokka:Kirjat, lehdet, tutkimukset]]<br /> [[Luokka:Valokuvat]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Alpo_Kotala:_Menneit%C3%A4_aikoja_Lapuan_Hirvijoen_Ylikyl%C3%A4ll%C3%A4!&diff=2714 2022-01-03T00:44:02Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>[[Alpo Kotala]] on kerännyt ja tallentanut kotikylänsä Hirvijoen Ylikylän vanhoja valokuvia aina 1990-luvulta saakka. Kerätystä aineistosta muotoutui lopulta kuvatutkielma ja hätähuuto vanhojen valokuvien säilymisen puolesta.&lt;ref&gt;Kotala, Alpo. https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/&lt;/ref&gt; <br /> <br /> <br /> Tämä hänen internetsivuston muotoon kokoamansa teos on luettavissa osoitteessa: https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/. <br /> <br /> Kotalan keräämien valokuvien lisäksi, sivuilla on myös [[Oiva Jäätteenmäki|Oiva Jäätteenmäen]] ja muutamien muiden kyläläisten kokoamaa historiallista aineistoa. <br /> <br /> == Viittaukset ==<br /> &lt;references /&gt;<br /> [[Luokka:Kyläkirjat]]<br /> [[Luokka:Kertomukset, tarinat, muistelukset]]<br /> [[Luokka:Kirjat, lehdet, tutkimukset]]<br /> [[Luokka:Valokuvat]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Alpo_Kotala:_Menneit%C3%A4_aikoja_Lapuan_Hirvijoen_Ylikyl%C3%A4ll%C3%A4!&diff=2713 2022-01-03T00:41:12Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>[[Alpo Kotala]] on kerännyt ja tallentanut kotikylänsä Hirvijoen Ylikylän vanhoja valokuvia aina 1990-luvulta saakka. Kerätystä aineistosta muotoutui lopulta kuvatutkielma ja hätähuuto vanhojen valokuvien säilymisen puolesta.&lt;ref&gt;Kotala, Alpo. https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/&lt;/ref&gt; <br /> <br /> <br /> Tämä hänen internetsivuston muotoon kokoamansa teos on luettavissa osoitteessa: https://aineistot.lapuanhelemi.fi/hirvijoki/. <br /> <br /> == Viittaukset ==<br /> &lt;references /&gt;<br /> [[Luokka:Kyläkirjat]]<br /> [[Luokka:Kertomukset, tarinat, muistelukset]]<br /> [[Luokka:Kirjat, lehdet, tutkimukset]]<br /> [[Luokka:Valokuvat]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Alpo_Kotala:_Menneit%C3%A4_aikoja_Lapuan_Hirvijoen_Ylikyl%C3%A4ll%C3%A4!&diff=2712 2022-01-03T00:32:21Z

<p>Admin: Ak: Uusi sivu: Alpo Kotala on kerännyt ja tallentanut kotikylänsä Hirvijoen Ylikylän vanhoja valokuvia aina 1990-luvulta saakka. Kerätystä aineistosta muotoutui lopulta kuvatutkielma ja h...</p> <hr /> <div>Alpo Kotala on kerännyt ja tallentanut kotikylänsä Hirvijoen Ylikylän vanhoja valokuvia aina 1990-luvulta saakka. Kerätystä aineistosta muotoutui lopulta kuvatutkielma ja hätähuuto vanhojen valokuvien säilymisen puolesta. Tämä hänen internetsivuston muotoon kokoamansa teos on luettavissa täällä.<br /> <br /> == Viittaukset ==<br /> &lt;references /&gt;<br /> [[Luokka:Kyläkirjat]]<br /> [[Luokka:Kertomukset, tarinat, muistelukset]]<br /> [[Luokka:Kirjat, lehdet, tutkimukset]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_%C3%96&diff=2711 2022-01-03T00:01:28Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |ÖKKÄSTÖKKÄ<br /> |hidasjärkinen, kankea, jähmettynyt<br /> |-<br /> |ÖRPÄTÄ<br /> |tehdä huolimattomasti käsitöitä<br /> |-<br /> |ÖÖKYNÖÖRÄ<br /> |yrittää saada tehdyksi<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_%C3%84&diff=2710 2022-01-03T00:01:04Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |ÄIKKIS, ÄIKKISTÄ<br /> |vahingonilon ilmaus<br /> <br /> ''Se oli sulle äikkis.''<br /> |-<br /> |ÄIKKISTELLÄ<br /> |ilmaista vahingoniloaan<br /> |-<br /> |ÄITEE<br /> |äiti<br /> |-<br /> |ÄNKYRÄ<br /> |tehokas, vahva<br /> <br /> ''änkyräkänni''<br /> |-<br /> |ÄPPÄLEHTÄÄ<br /> |olla tekemässä (tekevinään) jotakin<br /> |-<br /> |ÄTTYREHTÄÄ<br /> |puuhailla, näpertää, askarrella<br /> |-<br /> |ÄYLÄSTELLÄ<br /> |ivailla, irvailla<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_Y&diff=2709 2022-01-03T00:00:47Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |YHTÄ KUNNAKKIN<br /> |yhtä leveä kuin pitkäkin, ylettömän lihava<br /> |-<br /> |YKSIN KIMMIN<br /> |hajalla<br /> |-<br /> |YLYPIÄ<br /> |ylpeä<br /> <br /> ''ylypiä sonni:'' vihainen<br /> |-<br /> |YLÖNKÄREN, MENNÄ YLÖNKÄREN<br /> |saada keskenmeno<br /> |-<br /> |YLÖTÖÖN<br /> |yletön<br /> |-<br /> |YMMYRVÄÄNEN<br /> |ympyrä, pyöreä<br /> |-<br /> |YMMYRVÄÄSMUATOONEN<br /> |pyöreäkasvoinen<br /> <br /> ''puluska, vaalia ja ymmyrvääsmuatoonen:'' vanhan kansan kauneusihanne.<br /> |-<br /> |YMPÄRI LUMPEROOSIA<br /> |laajalti, ympäri kylää<br /> |-<br /> |YNNÄTÄ<br /> |laskea<br /> |-<br /> |YNNÄNMERKKI<br /> |plussa<br /> |-<br /> |YNSYRIÄÄNEN<br /> |ynseä<br /> |-<br /> |YRES, YREHEN OLOONEN<br /> |tyly, ynseä<br /> |-<br /> |YRKÄMIÄS<br /> |(vanhassa murteessa): sulhanen<br /> |-<br /> |YTY<br /> |ydin<br /> |-<br /> |YYRIÄ<br /> |pyrkiä, enteillä<br /> |-<br /> |YÄKYLYMÄÄNEN<br /> |halla<br /> |-<br /> |YÄKYTTÄÄ, YÄKÄTÄ<br /> |oksettaa, inhottaa<br /> |-<br /> |YÄSYRÄN<br /> |keskiyö<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_V&diff=2708 2022-01-03T00:00:35Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |VAAKOJA<br /> |vaania, vakoilla<br /> |-<br /> |VAARAAN, VAARAN<br /> |vadelma<br /> |-<br /> |VAASI<br /> |kukkamaljakko<br /> |-<br /> |VAHARATA<br /> |tuijottaa<br /> <br /> ''Vahtaa, jotta reiät tuloo.''<br /> <br /> ''Mitä vahtaat? Luulekko äireekses?''<br /> |-<br /> |VAHARUTA<br /> |vaahdota<br /> |-<br /> |VAHARUTTAA<br /> |vaahdottaa<br /> |-<br /> |VAHTU<br /> |vaahto<br /> |-<br /> |VAIKKU<br /> |korvavaha<br /> |-<br /> |VAITOONEN<br /> |vaitelias, laimea, välinpitämätön<br /> |-<br /> |VAIVAANEN<br /> |olematon, surkea<br /> <br /> ''olla jonkin vaivaanen:'' (vain kielteinen muoto)<br /> <br /> ''en oo sen vaivaanen:'' tulen toimeen ilman sitä.<br /> <br /> ''niinkun vaivaasen onni kepin nenäs:'' olematon.<br /> |-<br /> |VAIVOOTELLA<br /> |nähdä vaivaa<br /> |-<br /> |VAK(A)HAANEN, VAKAHINEN (TENAVA)<br /> |pikkulapsi<br /> |-<br /> |VALAKATA<br /> |lajitella, valita<br /> |-<br /> |VALES<br /> |valhe<br /> <br /> ''Vales kiinni, ennen kuin leviää.''<br /> |-<br /> |VALIETA<br /> |selvitä<br /> |-<br /> |VALOKKI<br /> |lakka, hilla<br /> |-<br /> |VALO<br /> |rankkasade<br /> <br /> ''Tulipa aika valo.''<br /> |-<br /> |VA(A)PSAHAANEN<br /> |ampiainen<br /> <br /> ''niinkun vapsahaanen:'' vikkelä<br /> |-<br /> |VARPAPILLANSA, OLLA VARPAHILLANSA<br /> |varoa<br /> |-<br /> |VARVISTELLA<br /> |seisoa varpaillaan<br /> |-<br /> |VASITEN<br /> |tahallaan<br /> |-<br /> |VASITUUNEN<br /> |vakituinen<br /> <br /> ''vasituunen henttu:'' vakituinen seuralainen<br /> |-<br /> |VATTA<br /> |vatsa<br /> |-<br /> |VAVAATA<br /> |vapista<br /> <br /> ''Vapajaa kun lampahan häntä.''<br /> |-<br /> |VEIVATA<br /> |kammeta (ruotsin veva)<br /> |-<br /> |VEIVI<br /> |kampi<br /> <br /> ''heittää veivinsä:'' kuolla<br /> |-<br /> |VEMPATA<br /> |pyöriä epätasaisesti, kävellä epävarmasti<br /> |-<br /> |VERHAT<br /> |vaatteet<br /> |-<br /> |VERNUTA<br /> |toistella yhtä ja samaa<br /> |-<br /> |VESIKALIAMALLA (SILIMÄT)<br /> |verestävät tai kyyneleiset silmät<br /> |-<br /> |VESIKÖYKKI<br /> |navettakeittiö<br /> |-<br /> |VESMANNI<br /> |eläväinen, kujeilija<br /> |-<br /> |VIHALAANEN<br /> |muurahainen<br /> |-<br /> |VIHAVOORA<br /> |kirvellä<br /> |-<br /> |VIHKOKOPPA<br /> |iso pärekori, lehdeskori<br /> |-<br /> |VIIRAALLA<br /> |aikailla<br /> |-<br /> |VIIRINKLAPU<br /> |tuuliviirin viitta<br /> <br /> ''pää kun viirinklapu:'' viiripää<br /> |-<br /> |VIISATA<br /> |osoittaa, opastaa, näyttää<br /> |-<br /> |VIKAATA<br /> |vikistä<br /> |-<br /> |VIKITELLÄ<br /> |houkutella<br /> |-<br /> |VIKURI<br /> |kesytön hevonen<br /> |-<br /> |VIKUROORA<br /> |vastustaa, olla tottelematon<br /> |-<br /> |VILAATA<br /> |vilistä<br /> |-<br /> |VILLIHEINÄ<br /> |juolaheinä<br /> |-<br /> |VINKATA<br /> |viitata, antaa vinkki<br /> |-<br /> |VINKUA<br /> |vikistä, soida, mankua<br /> |-<br /> |VINTATA<br /> |nostaa vettä kaivosta vintan avulla<br /> |-<br /> |VINTTA<br /> |salpa, veräjä, vinttikaivon nostolaite<br /> |-<br /> |VINTTURA<br /> |vino, kiero<br /> |-<br /> |VINTTURAKINTTU<br /> |vinoon astuja, keinuvakäyntinen<br /> |-<br /> |VINTTURAS<br /> |kierossa<br /> |-<br /> |VISKUTTAA<br /> |flirtata<br /> |-<br /> |VISPATA<br /> |vatkata<br /> |-<br /> |VISSI<br /> |tietty<br /> |-<br /> |VISSIHIN<br /> |kaiketi<br /> |-<br /> |VISSISTI<br /> |varmasti<br /> |-<br /> |VISTATA, VISTAALLA<br /> |oleskella<br /> |-<br /> |VIUKUTTAA<br /> |houkutella, inttää<br /> |-<br /> |VOIVOOTTAA<br /> |valittaa, inistä<br /> |-<br /> |VOKKULA<br /> |vauvaikäinen, räsynukke, mollamaija<br /> |-<br /> |VOKOTELLA, VOKOTTAA<br /> |odottaa jotakin saadakseen<br /> |-<br /> |VOOKATA<br /> |odottaa, vaania<br /> |-<br /> |VOORO<br /> |vuoro<br /> |-<br /> |VOOROOSINSA<br /> |vuorotellen<br /> |-<br /> |VORKKIA<br /> |kävellä (engl.)<br /> |-<br /> |VOUHKOTTAA<br /> |intoilla<br /> |-<br /> |VYHYRITÄ<br /> |vyyhditä lankaa<br /> <br /> ''mennä vyhtiää:'' kävellä nopeasti<br /> |-<br /> |VYHTI<br /> |vyyhti<br /> |-<br /> |VYÄ<br /> |vyö<br /> |-<br /> |VYÄLLÄ<br /> |vyötäisillä<br /> <br /> ''paa kaati vyälles:'' pane esiliina eteesi<br /> |-<br /> |VÄIVES<br /> |heikko, veltto, saamaton<br /> |-<br /> |VÄKIPÄINEN<br /> |itsepäinen<br /> |-<br /> |VÄKITUKKU<br /> |itsepäinen, tunkeileva<br /> |-<br /> |VÄKKÄRÄ<br /> |tuulessa pyörivä lelu<br /> <br /> ''pyärii kun väkkärä:'' vilkas ihminen<br /> |-<br /> |VÄLÄMÄTÄ<br /> |penkoa, vehdata<br /> |-<br /> |VÄNGÄLLÄ<br /> |väkisin<br /> |-<br /> |VÄNGÄTÄ<br /> |väittää<br /> |-<br /> |VÄNÄ<br /> |itku<br /> |-<br /> |VÄNÄÄTÄ<br /> |itkeä<br /> |-<br /> |VÄPLÖTIN<br /> |väpättävä laite, koneen osa<br /> |-<br /> |VÄRKIT<br /> |aineet, työvälineet, esineet<br /> <br /> ''On värkiis varaa.''<br /> |-<br /> |VÄRKÄTÄ<br /> |valmistaa, askarrella<br /> |-<br /> |VÄRTEERATA<br /> |arvella, miettiä, määritellä (ruotsin värdera)<br /> |-<br /> |VÄSKY<br /> |laukku, kassi<br /> <br /> ''Paimenill’on pahat päivät, vaikk’on voita väskys. Kotona olis paree olla vaikka silakoota askis.''<br /> |-<br /> |VÄSÄTÄ<br /> |askarrella<br /> |-<br /> |VÄTKÖTTÄÄ<br /> |pyöritellä ruokaa suussaan, pureskella sitkeää<br /> |-<br /> |VÄYKYTTÄÄ<br /> |väännellä naamaansa, mäyhätä suussaan, huudalla, väittää vastaa<br /> |-<br /> |VÄYKYTES<br /> |väykyttäjä<br /> |-<br /> |VÄÄNNÄÄTTÄÄ<br /> |kävellä vaikeasti, olla vaikeassa asennossa<br /> |-<br /> |VÄÄRÄNISKA<br /> |haluton<br /> |-<br /> |VÄÄTTYRI<br /> |itsepäinen, vääjäämätön<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_U&diff=2707 2022-01-03T00:00:19Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |UIKUTTAA<br /> |valittaa<br /> |-<br /> |UKSITTAA<br /> |patistaa, kuulustella<br /> |-<br /> |ULAATA<br /> |ulista<br /> |-<br /> |ULUVUA<br /> |ulvoa<br /> |-<br /> |UMPAN PUOHON,<br /> <br /> MENNÄ UMPAN PUOHON<br /> |kadota<br /> |-<br /> |UMPELOOSET<br /> |kokoperunat: kuorineen keitetyt perunat<br /> |-<br /> |URHEELLA<br /> |uhitella, tehdä uhkarohkeita temppuja<br /> <br /> ''Ei sen kans oo urheelemista.''<br /> |-<br /> |URUUTES, URTTUUNEN, URVELO<br /> |ujo, arka, surkea<br /> |-<br /> |USKUA<br /> |totella ''usko äitejäs''<br /> |-<br /> |UUKUTTAA<br /> |antaa tietoa itsestään<br /> |-<br /> |UURRUAKOS<br /> |hoitamaton ryteikkö<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_T&diff=2706 2022-01-02T23:59:53Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |TAATI<br /> |rauhallinen, tasainen<br /> <br /> ''taati ja taitava''<br /> |-<br /> |TAITAA<br /> |saattaa, osata, voida<br /> <br /> ''taitaa olla:'' saattaa olla, lienee<br /> |-<br /> |TAITEN<br /> |oikein, taitavasti<br /> |-<br /> |TAITTARALLAA, TAITTAMARALLAA, TAITTAMARULLAA<br /> |jahkumasana: erinomaisen, erinomaista<br /> |-<br /> |TAIVAHAN ALLA, TAIVHAN ALLA<br /> |erinomaisen<br /> <br /> ''niin taivhan alla koria''<br /> |-<br /> |TAKKU, TAKKUUNEN<br /> |sekava<br /> <br /> ''Takus kun Siirin housut.''<br /> |-<br /> |TALA<br /> |taula<br /> |-<br /> |TALANPII<br /> |taulan kipinä<br /> <br /> ''vihastuu kun talanpii''<br /> |-<br /> |TALLUKKA<br /> |tallukas, saamaton ihminen<br /> |-<br /> |TALTERIKKI<br /> |lautanen (ruotsin tallrik)<br /> |-<br /> |TAMPATA<br /> |vanuttaa<br /> |-<br /> |TAMPINNAPULA<br /> |mäystimen kiinnitystappi<br /> |-<br /> |TAMPPI<br /> |mäystin<br /> |-<br /> |TAMUTA<br /> |pukeutua vahvasti<br /> |-<br /> |TANO<br /> |rätti<br /> |-<br /> |TANTARI<br /> |patavarren kiinnityspylväs takassa<br /> |-<br /> |TANTTEERATA<br /> |polkea, tallata, hypellä<br /> |-<br /> |TANTTU<br /> |leninki<br /> |-<br /> |TAUKKAALLA<br /> |epäröidä, kuljeskella edestakaisin<br /> |-<br /> |TAVASKALTAANEN<br /> |epätavallinen, erikoinen, omituinen<br /> |-<br /> |TEETELLÄ<br /> |aikoa, valmistautua, tehdä innottomasti<br /> |-<br /> |TEIJATA<br /> |astella, tallata, liikkua levottomasti<br /> |-<br /> |TEIPPAROORA<br /> |pyöriskellä ympäriinsä<br /> |-<br /> |TELEFOONI<br /> |puhelin<br /> |-<br /> |TELEFUNEERATA<br /> |soittaa puhelimella<br /> |-<br /> |TEMOOS<br /> |tuottamus<br /> <br /> ''Jotta se tuallaasen temooksen teki!''<br /> |-<br /> |TEPUUTTAA<br /> |astella levottomasti lyhyin askelin<br /> |-<br /> |TEPSIÄ<br /> |tehota<br /> |-<br /> |TERVES<br /> |terve, ehjä<br /> <br /> ''tervehet sukat''<br /> |-<br /> |TERÄVÄ<br /> |teräväjärkinen, huomiokykyinen, älykäs<br /> |-<br /> |TEUTUA<br /> |liikuskella levottomasti<br /> |-<br /> |TIHINU<br /> |tihkusade<br /> |-<br /> |TIHIRU<br /> |tihkusade<br /> <br /> ''tihirusilimä''<br /> |-<br /> |TIHIRATA, TIHIRUSTAA, TIIRATA<br /> |katsella tarkoin<br /> |-<br /> |TIHIÄ<br /> |tiheä, taaja, tuuhea, usein toistuva<br /> |-<br /> |TIHKAASTA<br /> |vastustaa (kitka)<br /> |-<br /> |TIINES<br /> |tiine, kantava<br /> |-<br /> |TIIU<br /> |karsina<br /> <br /> ''siantiiu''<br /> |-<br /> |TIIUVINTTA<br /> |karsinanovi, ovensalpa, tuuliviiri<br /> <br /> ''Kitajaa kun tiiuvintta.''<br /> |-<br /> |TIKAT<br /> |tikapuut, rappuset<br /> |-<br /> |TIKKAANALAASKONTTUURI<br /> |komero rappusten alla<br /> |-<br /> |TIKATA<br /> |kävellä nopeasti, ommella tikkaamalla<br /> |-<br /> |TIKKELPERI<br /> |(vanhassa murteessa): karviaismarja<br /> |-<br /> |TIKKUPERUNAT, KOKOPERUNAT<br /> |kuorineen keitetyt perunat. Ennenvanhaan veitsen ja haarukan tilalla käytettiin perunatikkua.<br /> |-<br /> |TIKU<br /> |katku, häkä<br /> |-<br /> |TILLATA<br /> |ruokkia eläimiä<br /> |-<br /> |TILLUKOORA<br /> |leipoa<br /> |-<br /> |TIMPERMANNI, TIMPURI<br /> |kirvesmies, rakennusmies<br /> |-<br /> |TIMPRATA<br /> |rakentaa, korjata rakennusta<br /> |-<br /> |TINAPLOMMI<br /> |tinasetti, lenkkimakkaran sulkija<br /> |-<br /> |TINATA (ITSENSÄ)<br /> |munata<br /> |-<br /> |TINOOS<br /> |tinaus<br /> <br /> ''olla tinoos:'' humalassa<br /> |-<br /> |TINKI<br /> |urakka, kiusanteko<br /> |-<br /> |TINKIHINEN<br /> |kiusaa tekevä<br /> |-<br /> |TINTTAALLA<br /> |kiukutella, oikutella<br /> |-<br /> |TINTTAANEN<br /> |kiukutteleva, oikutteleva<br /> |-<br /> |TIPPUA<br /> |antaa, saada<br /> <br /> ''Ei tipu.''<br /> |-<br /> |TIRAATA<br /> |tiristä<br /> |-<br /> |TIRSKUA<br /> |kikattaa pidätetysti<br /> |-<br /> |TIRSMU<br /> |nirso<br /> |-<br /> |TIUKUA<br /> |mankua, kitistä, moittia, puhua kimeällä äänellä<br /> |-<br /> |TIHIVISTI<br /> |koko ajan<br /> <br /> ''kuunnella tivihisti''<br /> |-<br /> |TIVIS<br /> |tiivis, sanansa pitävä, salaisuuden säilyttävä<br /> |-<br /> |TOHAATA<br /> |tohista<br /> |-<br /> |TOHINA<br /> |hyörynä<br /> |-<br /> |TOHKEHES<br /> |innoissaan<br /> <br /> ''Tohkehes kun toiskan kalia.''<br /> |-<br /> |TOHOLO<br /> |pölkkypää, älytön<br /> |-<br /> |TOHTIA<br /> |uskaltaa<br /> |-<br /> |TOHTOROORA, TOHTUROORA<br /> |lääkitä<br /> |-<br /> |TOIMITTAA<br /> |puhua, puhella<br /> <br /> ''Toimittaa kun Hessa sialle.''<br /> |-<br /> |TOISKA<br /> |lähin naapuri<br /> |-<br /> |TOISTAITOONEN<br /> |yllättynyt, hämmentynyt<br /> |-<br /> |TOKATA KURINTA<br /> |neuloa puikoilla<br /> |-<br /> |TOLIAALLA, TOLIOTTAA<br /> |tuijottaa<br /> |-<br /> |TOLLAALLA<br /> |katsella ympärilleen<br /> |-<br /> |TOLLIKKO<br /> |pääsemätön tilanne, kun urakka ei tule määräajassa valmiiksi<br /> |-<br /> |TOMAATA<br /> |pölistä<br /> |-<br /> |TOMAHROS<br /> |pölähdys, höläytys, höläyttäjä<br /> |-<br /> |TOMINA<br /> |touhu<br /> |-<br /> |TOMP(S)OTTAA<br /> |kävellä raskaasti<br /> |-<br /> |TOPATA<br /> |pysähtyä, pehmustaa<br /> |-<br /> |TOPPIVILLAT<br /> |vanu, pumpuli<br /> |-<br /> |TOPOO<br /> |huomiokyvytön, pölkkypää<br /> |-<br /> |TOPPI<br /> |pysähdys, loppu, lakko<br /> |-<br /> |TOPPISOKURI, SOKURITOPPI<br /> |sokeritoppa<br /> <br /> ''Anna mulle sitä noukkaa kovaa ja miähille sitä persettä pehemosota, kun ei ne mistään ymmärrä, sanoo akka kun toppisokuria osti.''<br /> |-<br /> |TORMATA, TORMIA<br /> |rynnätä päättömästi<br /> |-<br /> |TORMOOSTAA<br /> |rynnätä, huutaa silmittömästi suuttuneena, pitää nuhdesaarnaa<br /> |-<br /> |TOROOTA<br /> |virota, herätä, parantua<br /> |-<br /> |TOSSOO<br /> |hidasjärkinen, huomiokyvytön<br /> |-<br /> |TOUHUTTAA, TOUHKOTTAA<br /> |toimia ajattelemattomasti<br /> |-<br /> |TOUHKOTES<br /> |ajattelematon ryntäilijä<br /> |-<br /> |TOUKATA<br /> |nuhdella, torua<br /> |-<br /> |TOUPPI<br /> |tuoppi, tarjoilukannu<br /> |-<br /> |TRAHTEERATA<br /> |tarjota (ruotsin traktera)<br /> |-<br /> |TRAHTEERI(NKI)<br /> |tarjoilu<br /> |-<br /> |TRAIJATA, TRAKSIA<br /> |vetää, koskia, raahata (ruotsin dra)<br /> |-<br /> |TRALLI<br /> |ritilä (ruotsin trall)<br /> |-<br /> |TRAMPATA<br /> |kävellä, tallata<br /> |-<br /> |TRAMPPI<br /> |ramppi<br /> |-<br /> |TRAPPU<br /> |porras, askelma (ruotsin trappa)<br /> |-<br /> |TRASU<br /> |rätti, luuttu, haavaside (ruotsin trasa)<br /> |-<br /> |TRASUTYTTY<br /> |räsynukke<br /> |-<br /> |TRATTI<br /> |ratti, suppilo<br /> <br /> ''kaffitratti  ''<br /> <br /> ''kaffimansoo:'' kahvin ystävä<br /> |-<br /> |TREHENU<br /> |huolimaton, huonosti pukeutunut<br /> |-<br /> |TRENGÄTÄ<br /> |(vain kielteinen muoto EI TRENKÄÄ): ei tarvitse (ruotsin dränga)<br /> |-<br /> |TRENKÄÄMÄTÄ<br /> |turhaan, suotta<br /> |-<br /> |TRENHAASTA<br /> |juoksaista<br /> |-<br /> |TRENKI<br /> |renki (ruotsin dräng)<br /> |-<br /> |TRESAATA<br /> |repsottaa, roikkua<br /> |-<br /> |TRESUUNEN, TRESU<br /> |repsottava, roikkuva<br /> <br /> ''rettuunen:'' repaleinen<br /> |-<br /> |TRIIMU<br /> |lumikinos (ruotsin driva)<br /> |-<br /> |TRINTATA, RINTATA<br /> |hyppiä ruutua<br /> |-<br /> |TRIPPU<br /> |epämääräinen pilkku<br /> |-<br /> |TRIPPUUNEN, TRIPULAANEN<br /> |pilkukas<br /> |-<br /> |TROISSATA<br /> |tehdä yltiöpäisesti työtä, kiertää paikasta paikkaan<br /> |-<br /> |TROKATA<br /> |myydä laittomasti<br /> |-<br /> |TROKLATA, TROKLIA<br /> |harsia (ruotsin tråckla)<br /> |-<br /> |TROMPIA<br /> |rämpiä<br /> |-<br /> |TROPATA<br /> |lääkitä, ryypiskellä<br /> |-<br /> |TROPPI<br /> |lääke (ruotsin droppe)<br /> |-<br /> |TROSSATA<br /> |kehuskella, isotella, uhota<br /> |-<br /> |TROTTO<br /> |tuutti, karamellituutti (ruotsin strut)<br /> <br /> ''se on niin trotolta:'' hienosteleva nainen<br /> |-<br /> |TRUHOSSI<br /> |yltiöpäisen aikaansaava, touhukas<br /> |-<br /> |TRUISKAHTAA<br /> |tuiskahtaa<br /> |-<br /> |TRUISKIA, TRUIKKIA<br /> |läikähdellä esim. kahvipannun nokasta, syljeskellä<br /> |-<br /> |TRULLI<br /> |pääsiäisnoita<br /> <br /> ''Hyppää kun trulli.''<br /> |-<br /> |TRUMFFATA<br /> |tunkea, tunkeutua väkisin<br /> |-<br /> |TRUMPATA<br /> |syödä ylettömästi<br /> |-<br /> |TRUSA<br /> |pieni kasa<br /> <br /> ''trusa toista läjää''<br /> <br /> ''trusapäis''<br /> |-<br /> |TRUSAPÄIHIN<br /> |kasoittain<br /> |-<br /> |TRUUTTU<br /> |kaatonokka, suppilo, torvi<br /> |-<br /> |TRYSKÄTÄ<br /> |elämöidä, kolistella<br /> |-<br /> |TRYSKÖÖT, TRYSKÖÖKSET<br /> |elojuhlat, elotanssit<br /> |-<br /> |TRYYKIRAUTA<br /> |silitysrauta<br /> |-<br /> |TRYYKÄTÄ<br /> |rynnätä, silittää silitysraudalla<br /> |-<br /> |TRÖNISTÄÄ, TRÖNÄTÄ<br /> |juoda ryystämällä<br /> |-<br /> |TRÖÖTÄTÄ (ITTIÄNSÄ)<br /> |pyntätä, koreilla<br /> |-<br /> |TUHAATA<br /> |tuhista<br /> |-<br /> |TUHANNEN, TUHANSIA<br /> |tehostussana: ''tuhannen vihiliäänen, tuhannestako minä tiätääsin, tuhansiako siinä vahtaat, tuhattäytinen''<br /> |-<br /> |TUHKURI<br /> |tuhkarokko<br /> |-<br /> |TUHURATA<br /> |liata, töhertää, sataa tihuttaa<br /> |-<br /> |TUHURUUNEN<br /> |likainen, samea, epäsiisti<br /> |-<br /> |TUIKUTTAA<br /> |inttää<br /> |-<br /> |TUISKIA<br /> |tiuskia, heitellä<br /> |-<br /> |TUKKIA<br /> |ängetä, tunkea<br /> <br /> ''Tukkii kun sika airan rakohon.''<br /> |-<br /> |TUKKIOON<br /> |tukos<br /> |-<br /> |TUKKUPÄÄ<br /> |takkuuntunut heinä- tai viljamätäs<br /> |-<br /> |TULEMUS<br /> |vahinko, onnettomuus, odottamaton tapahtuma<br /> |-<br /> |TULETTAA<br /> |ansaita viekkaudella toisten kustannuksella<br /> |-<br /> |TUPAJYSKY<br /> |emäntä<br /> |-<br /> |TUPAJÄÄRÄ<br /> |kovan kurin pitävä emäntä<br /> |-<br /> |TUPILIKOS<br /> |tukahtunut tuli<br /> |-<br /> |TUPPIROSKA<br /> |tuppipuukko<br /> |-<br /> |TURAATA<br /> |turista<br /> |-<br /> |TURIUSTAA<br /> |pukeutua vahvasti<br /> |-<br /> |TURPA<br /> |kasvot, suu<br /> |-<br /> |TURPAALLA<br /> |pussata<br /> |-<br /> |TURSUTA<br /> |pursuta<br /> |-<br /> |TURUUNEN<br /> |nuhainen<br /> <br /> ''turaata:'' turista<br /> |-<br /> |TUTAATA<br /> |tutista<br /> |-<br /> |TUUKATA<br /> |kattaa pöytää, siivota, koristella<br /> |-<br /> |TUUKI<br /> |pöytäliina<br /> |-<br /> |TUUMATA<br /> |miettiä, aikoa, sanoa vaimeasti<br /> |-<br /> |TUUMINKI<br /> |miete<br /> |-<br /> |TUURATA<br /> |onnistaa, olla sijaisena<br /> |-<br /> |TUURI<br /> |onni, (työ)vuoro<br /> |-<br /> |TUUSAN NUUSKAKSI<br /> |murskaksi<br /> |-<br /> |TUUSATA<br /> |tuhlata, haaskata<br /> <br /> ''täynnä kun tuusan mettoo:'' ympäripäissään<br /> |-<br /> |TYKÄTÄ<br /> |pitää, rakastaa<br /> |-<br /> |TYKÄTÄ HYVÄKSI<br /> |päätellä<br /> |-<br /> |TYKKY<br /> |lumipaakku, kiinteälihaksinen<br /> |-<br /> |TYKKYYNEN<br /> |tiivis<br /> |-<br /> |TYKÖISTUVA<br /> |vartalonmyötäinen<br /> |-<br /> |TYMPIÄ<br /> |tympeä, kyllästynyt, verbinä: inhottaa<br /> |-<br /> |TYPPY<br /> |tynkä, pieni puu<br /> <br /> ''puuntyppy''<br /> |-<br /> |TYRÄNTI<br /> |tylyn tarmokas<br /> |-<br /> |TYTTY<br /> |nukke<br /> |-<br /> |TYTTYYNEN<br /> |olematon<br /> |-<br /> |TYTTÖÖ<br /> |tyttö (Tiistenjoella, Lakaluomalla)<br /> |-<br /> |TYYNNÖÖSTELLÄ<br /> |viimeistellä<br /> |-<br /> |TYYRIS<br /> |kallis, merkityksellinen<br /> <br /> ''tyyrihin oloonen:'' ylpeä<br /> |-<br /> |TÄKÄHÄLLÄNSÄ<br /> |(vain kielteinen muoto)<br /> <br /> ''ei oo täkähällänsä:'' ei välitä, ei ole huomaavinaan<br /> |-<br /> |TÄLLÄTÄ<br /> |laittaa, asettaa, suunnitella<br /> |-<br /> |TÄLLÄTÄ ITTIÄNSÄ<br /> |pyntätä, ehostaa<br /> |-<br /> |TÄLLINKI, OLLA TÄLLINGIS<br /> |olla juhlavaatteissa<br /> |-<br /> |TÄLLINGIT<br /> |rakennustelineet, talaat<br /> <br /> ''niinkun katin talahilla:'' epävarmalla pohjalla, areillaan<br /> |-<br /> |TÄMMÄTÄ<br /> |haastaan oikeuteen, kansanmusiikissa: säestää<br /> |-<br /> |TÄRPÄNTIKKELI<br /> |kellon heiluri<br /> |-<br /> |TÄPÄÄTÄ, TÄRÄÄTÄ<br /> |täristä, hermoilla, hätäillä<br /> |-<br /> |TÖKÄTÄ<br /> |kävellä jäykästi ja katkonaisesti<br /> |-<br /> |TÖLLÄÄLLÄ<br /> |katsella uteliaana ympärilleen<br /> |-<br /> |TÖLÖVÄÄSTÄ<br /> |höläyttää loukkaavasti, sivaltaa<br /> |-<br /> |TÖMPPÄ<br /> |survin, lihava ja kömpelö nainen<br /> <br /> ''perunatömppä, hillutömppä''<br /> |-<br /> |TÖMPÄTÄ<br /> |survoa<br /> |-<br /> |TÖMPÖTTÄÄ<br /> |tallata, polkea, hypähdellä kömpelösti<br /> |-<br /> |TÖMÄHTÄÄ<br /> |pudota raskaasti<br /> |-<br /> |TÖMÄHYTTÄÄ<br /> |pudottaa raskaasti<br /> |-<br /> |TÖNSTI<br /> |lohkare, möykky<br /> |-<br /> |TÖPÄTÄ<br /> |loppua äkkiä, pysähtyä esteeseen<br /> <br /> ''Töppäs kun seinähän.''<br /> |-<br /> |TÖRIKKÖ<br /> |teini-ikäinen tyttö<br /> |-<br /> |TÖRSÄTÄ<br /> |tuhlata, haaskata, herkutella<br /> |-<br /> |TÖRTTÄ(NÄ)<br /> |isokokoinen hienosteleva nainen, teini-ikäinen tyttö<br /> |-<br /> |TÖRÖTES<br /> |suorasukainen, tosikkomainen<br /> |-<br /> |TÖSSÄNÄ<br /> |hidas ja epäsiisti<br /> |-<br /> |TÖYTÄNÄ, TÖYTTIÄ<br /> |töytäistä, tyrkätä, työntää<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_S&diff=2705 2022-01-02T23:59:40Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |SAARIMAANPIRU<br /> |takiainen<br /> |-<br /> |SAATEI(KAS)<br /> |(=saati ei), vahvistettu ei: eipäs, ei suinkaan<br /> |-<br /> |SAATTAA<br /> |voida, osata, taitaa<br /> <br /> ''näyttää saattonsa:'' näyttää taitonsa, olla olevinaan<br /> |-<br /> |SAATTAMATON<br /> |nahjus<br /> |-<br /> |SAHANPLARI<br /> |ohut terä<br /> |-<br /> |SAIPA-NÄHÄRÄ<br /> |mikä hyvänsä, ala-arvoineen<br /> |-<br /> |SAKKI<br /> |porukka, joukko<br /> |-<br /> |SALLA, SINSALLA<br /> |sillisalaatti, rosolli<br /> |-<br /> |SARAPISTO, NIINKUN SARAPISTUA<br /> |tiheästi, tiheään<br /> |-<br /> |SEKASONNALLA<br /> |sekaisin, siivoton<br /> |-<br /> |SEKULI<br /> |sekunda<br /> |-<br /> |SIHIVILÄ, SIHTI<br /> |siivilä<br /> |-<br /> |SIIKATA<br /> |katsoa epätarkasti<br /> |-<br /> |SIKAANEN<br /> |epäsiisti<br /> <br /> ''niinkun sian tiiu:'' sekainen huone<br /> <br /> ''niinkun sika rapakkota rääpiis:'' huonosti tehty työ<br /> <br /> ''niinkun sika pystyhyn nostettuna:'' lihava<br /> <br /> ''menöö, jotta sika viitenä silimis:'' mennä viilettää<br /> <br /> ''Pykää vaan kun sika juaksuansa.''<br /> <br /> ''Tukkii kun sika airan rakohon.''<br /> <br /> ''Yhtähälle päin kun sian jalaat.''<br /> |-<br /> |SILIKKI<br /> |kirkkohuivi, tavallisimmin kihlalahjaksi saatu<br /> <br /> ''Aina paras silikki ottalla:'' tuhlari, hienostelija<br /> |-<br /> |SILIMITELLÄ<br /> |katsella ympärilleen<br /> |-<br /> |SILIMÄLLENSÄ, KAATUA SILIMÄLLENSÄ<br /> |kaatua istuvilleen<br /> |-<br /> |SILLINEN<br /> |lopullinen<br /> <br /> ''sillisen kans:'' lopullisesti<br /> |-<br /> |SIMPPAALLA<br /> |hermoilla, kiukutella<br /> |-<br /> |SINITTÄÄ<br /> |nopean tekemisen ja runsaan esiintymisen verbi<br /> <br /> ''menöö, jotta sinittää''<br /> <br /> ''väkiä, jotta sinittää''<br /> |-<br /> |SINKUA<br /> |mankua, sanoa vastaan<br /> |-<br /> |SINNI<br /> |sisu<br /> |-<br /> |SINNIKURKOONEN<br /> |sisukas, sinnikäs<br /> |-<br /> |SINSALLA, SALLA<br /> |sillisalaatti, rosolli<br /> |-<br /> |SINTTA<br /> |lievä voimasana, ei yleinen Lapualla<br /> |-<br /> |SIPAATA, SIPISTÄ<br /> |kuiskia, kuiskata<br /> |-<br /> |SIPINÄT<br /> |kuiskeet, karamellirakeet<br /> <br /> ''Sipinäpuheella on monta taloja hävitetty.''<br /> |-<br /> |SIPPIHIN<br /> |loppuun<br /> |-<br /> |SIPIS<br /> |lopussa<br /> <br /> ''ovet sipis:'' ovet lukossa<br /> |-<br /> |SIPSAKKA<br /> |kevyt, siro nainen<br /> |-<br /> |SIRKKAANEN, SIRVANA, SIRRI<br /> |pieni ja siro<br /> |-<br /> |SISKOO<br /> |sisar<br /> |-<br /> |SITKUTTAA<br /> |pitkittää<br /> |-<br /> |SITSILANKA<br /> |hieno villalanka, josta kudottiin pyhäsukat<br /> |-<br /> |SITTA, SITTAANTUNU<br /> |kovaksi kuivunut tahra tai aine<br /> |-<br /> |SITUPRITU, SITUPRÄTY<br /> |epämääräisen kirjava (kangas)<br /> |-<br /> |SIVOJA<br /> |pyyhkiä, pyyhkäistä<br /> |-<br /> |SIÄNTIÄ<br /> |pinttynyt<br /> <br /> ''siäntiä ihiminen:'' tumma ja harmaaihoinen<br /> |-<br /> |SIÄNTYÄ<br /> |pinttyä<br /> |-<br /> |SOILUTA<br /> |moittia, panetella<br /> |-<br /> |SOIMATA<br /> |moittia, panetella, epäillä puolisoaan<br /> |-<br /> |SOIMETA<br /> |lauhtua, lieventyä, talttua<br /> <br /> ''ilama soimenoo''<br /> |-<br /> |SOITTUA<br /> |soida<br /> <br /> ''kireellä, jotta soittuu''<br /> <br /> ''menöö, jotta porkoolit soittuu''<br /> |-<br /> |SOKA<br /> |kalanruoto<br /> |-<br /> |SONSARET<br /> |(vain monikko): kirput<br /> <br /> ''Kiakkaa kun sonsaris.''<br /> |-<br /> |SONSAROORA<br /> |etsiä kirppuja vaatteistaan<br /> |-<br /> |SONTIAANEN<br /> |sittiäinen<br /> |-<br /> |SOO JA SOO, NIINKUN SOO JA SOO<br /> |järjestyksessä, tiptop<br /> |-<br /> |SOOPA<br /> |suopa, pötypuhe<br /> |-<br /> |SOOSI<br /> |kastike (ruotsin sås)<br /> |-<br /> |SOPPA<br /> |mehukastike (ruotsin soppa)<br /> |-<br /> |SOPPANAPPO<br /> |liemikauha<br /> |-<br /> |SORISTELLA<br /> |tanssia, hypellä, liikkua levottomasti, ravistella jalkojaan<br /> |-<br /> |SORTIS<br /> |kunnossa<br /> |-<br /> |SORTTI<br /> |laji<br /> <br /> ''Sen sortin sosialisti.''<br /> |-<br /> |SOTKUPYTTY<br /> |sottapytty<br /> |-<br /> |SOUKENTAA, SUPUTTAA<br /> |kaventaa sukan tai lapasen kärkeä<br /> |-<br /> |SOUKKA<br /> |kapea<br /> |-<br /> |SOUTAA<br /> |keinuttaa kehtoa, tuudittaa, soutaa venettä<br /> |-<br /> |SUHURIN<br /> |kohtuullisesti<br /> <br /> ''Syäkää suhurin, vaikka sitä siinä on, sanoo emäntä viarahillensa.''<br /> |-<br /> |SUHURITTAA, SUJOOTELLA<br /> |sovitella<br /> |-<br /> |SUMPIT<br /> |kahvinporot<br /> |-<br /> |SUMPPI<br /> |ennen vanhaan vanhoista poroista keitetty kahvin liemi, johon uudet kahvijauhot lisättiin<br /> |-<br /> |SUMPPU<br /> |veteen upotettava rapojen säilytyslaatikko<br /> |-<br /> |SURKO<br /> |sääli<br /> <br /> ''surko tuloo:'' sääliksi käy<br /> |-<br /> |SURKUAMATA<br /> |epäröimättä<br /> |-<br /> |SUURUS<br /> |jauho- ja ryyniruoka<br /> |-<br /> |SYYNÄTÄ<br /> |tarkastaa (ruotsin syna)<br /> |-<br /> |SYYPPÖÖLLÄ<br /> |etsiskellä<br /> |-<br /> |SYÄMÄ<br /> |täyte <br /> <br /> ''makkaransyämä''<br /> |-<br /> |SÄNNELLÄ<br /> |kinata, torailla<br /> |-<br /> |SÄPÄÄTÄ<br /> |täristä, hermoilla<br /> |-<br /> |SÄRPÄÄ<br /> |juoda<br /> |-<br /> |SÄRVELLÄ<br /> |syödä voileipää ja juoda maitoa<br /> |-<br /> |SÄTIKIVET<br /> |piikivet<br /> |-<br /> |SÄÄRYSTIMET<br /> |terättömät sukat<br /> |-<br /> |SÖHÄÄSTÄ<br /> |tönäistä<br /> |-<br /> |SÖHÄÄTÄ<br /> |kuhista<br /> |-<br /> |SÖHÖLÄTÄ<br /> |sekoittaa, sotkea asioita<br /> |-<br /> |SÖLLINKI<br /> |sekasotku<br /> |-<br /> |SÖPÖTTÄÄ<br /> |sujua<br /> |-<br /> |SÖPÄÄTÄ<br /> |mutista, puhua epäselvästi<br /> |-<br /> |SÖPSÄ<br /> |sekainen aina tai asia<br /> |-<br /> |SÖRRI<br /> |pikkukala, pieni ihminen<br /> |-<br /> |SÖSSÄ, SÖSSÄÄNEN<br /> |epäsiisti, huolimaton, juoruilija<br /> |-<br /> |SÖSSÄTÄ<br /> |laittaa huolimattomasti ruokaa, sekoittaa toisten asioita<br /> |-<br /> |SÖSSÖTTÄÄ<br /> |puhua epäselvästi<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_R&diff=2704 2022-01-02T23:59:29Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |RAAKKULES, RAATOLES<br /> |lieviä voimasanoja<br /> |-<br /> |RAASIA<br /> |repiä (ruotsin trasa)<br /> |-<br /> |RAAVAHALTAANEN<br /> |pikkuvanha<br /> |-<br /> |RAAVAS<br /> |aikuinen, isokokoinen, täysikasvuinen, vahva<br /> |-<br /> |RAIHUUTTAA, TUULLA RAIHUUTTAA<br /> |tuulla rajusti<br /> |-<br /> |RAIKULI<br /> |railakas, tarmokas<br /> <br /> ''raikuli flikka''<br /> |-<br /> |RAIMAANTUA<br /> |vihastua silmittömästi, menettää malttinsa<br /> |-<br /> |RAJAANEN TUULI<br /> |raju, kolea tuuli<br /> |-<br /> |RAKKINES<br /> |kapine, laite, kone<br /> |-<br /> |RANKA<br /> |nuori kuorittu puunrunko<br /> |-<br /> |RANSILOOMET, AIRAKSENRANSILOOMET<br /> |aidakset, aidasten jätteet<br /> |-<br /> |RANTTEHELLA<br /> |rankakasalla, puupinolla, paikka jossakin puuliiterin ja karjatarhan lähettyvillä<br /> |-<br /> |REHA<br /> |kuljetushäkki<br /> |-<br /> |REHATA<br /> |raataa, tehdä raskasta työtä, rehustaa<br /> |-<br /> |REHEVASTELLA<br /> |ylpeillä, isotella, uhota<br /> |-<br /> |REHEVÄ<br /> |koppava, ylpeä<br /> <br /> ''olla rehevää:'' ylpeillä<br /> |-<br /> |REIRATA<br /> |korjata, saattaa kuntoon, ajaa asioita (ruotsin reda)<br /> |-<br /> |REIRU<br /> |reilu, kunnollinen<br /> |-<br /> |REIRUHUN<br /> |selvästi, kunnolla<br /> |-<br /> |REKLIINI, KREKLIINI<br /> |violetti<br /> |-<br /> |REMMASTAA<br /> |elämöidä, juopotella<br /> |-<br /> |RENTTA<br /> |vaatetavara<br /> |-<br /> |RESUPEIPUUNEN<br /> |sottapytty<br /> |-<br /> |RETAATA<br /> |roikkua, olla rästissä<br /> |-<br /> |RETALES<br /> |tyhjäntoimittaja, sälli, jätkä<br /> |-<br /> |RETKAHTAA<br /> |pudota velttona, joutua huonoille teille<br /> <br /> ''Se retkahti ryyppäämähän.''<br /> |-<br /> |RETKELLINEN<br /> |kummallinen, omituinen<br /> <br /> ''Tätä minä pirän retkenä.''<br /> |-<br /> |RETTU<br /> |repale, rätti, vaate<br /> |-<br /> |RETTUUNEN<br /> |huonosti pukeutunut, epäsiisti, repaleinen<br /> |-<br /> |RETUUTTI<br /> |erikoinen, kummallinen tapaus, asiakokonaisuus<br /> |-<br /> |RIAKALES<br /> |riekale<br /> |-<br /> |RIAMASTUA<br /> |ilostua, vihastua<br /> |-<br /> |RIATAANTUA<br /> |raivostua<br /> |-<br /> |RIKUNEERATA<br /> |elämöidä, käyttäytyä väkivaltaisesti<br /> |-<br /> |RIMAATA<br /> |kolista, jyristä<br /> |-<br /> |RINTATA, TRINTATA<br /> |hyppiä ruutua<br /> |-<br /> |RINTTOOKSET<br /> |pelikuvio<br /> |-<br /> |RINTTOOSKIVI<br /> |peliväline<br /> |-<br /> |RISKUT<br /> |risut<br /> <br /> ''Riskutiällä rookatahan ja vanhat velaat maksetahan.''<br /> |-<br /> |RISPATA, RISPAANTUA<br /> |ripsaantua, purkautua<br /> |-<br /> |RISTILLINEN<br /> |tukala, vaikea, vastuksellinen<br /> <br /> ''Ristillistä se oli Tiina-vainaankin aikana.''<br /> |-<br /> |ROOKATA<br /> |sattua, tavata, kohdata (ruotsin råka)<br /> <br /> ''mitä rookaa:'' mitä hyvänsä<br /> |-<br /> |ROOKOOTTAA<br /> |mennä tapaamaan<br /> |-<br /> |ROORATA<br /> |määrätä, alistaa (ruotsin råd)<br /> |-<br /> |ROORIKAS<br /> |määrätietoinen, tarmokas<br /> |-<br /> |ROORIRAUTA<br /> |vohvelirauta<br /> |-<br /> |ROORIT<br /> |vohvelit (ruotsin rån)<br /> |-<br /> |ROPPOOSTEN LOUKKO<br /> |syrjäinen paikka<br /> |-<br /> |ROSKAT<br /> |työkalut, tarvekalut, tuppiroska<br /> |-<br /> |ROSPUUTTO<br /> |kelirikko<br /> |-<br /> |ROUKKOSAAPAS<br /> |lapikas<br /> |-<br /> |ROUSTIKKO<br /> |epätasainen jäinen maa<br /> |-<br /> |ROVES, ROPPOONEN<br /> |rove, tuokkonen<br /> |-<br /> |RUAJUHUT<br /> |kengänvarret<br /> <br /> ''suun ruajuhut:'' nasevasanaisen suu<br /> |-<br /> |RUAKOTOON<br /> |rivo, likainen, epäsiisti, huonosti käyttäytyvä<br /> |-<br /> |RUIKKOO<br /> |ripulitautinen, olematon, viheliäinen, surkea<br /> |-<br /> |RUIKKU<br /> |ripulisen ulostus, kostea litku<br /> <br /> ''Ei tavara laihnas parane. Jonsei sitä revitä, se ruikutahan.''<br /> |-<br /> |RUIKUTA<br /> |sotkea ruikkuun, ripulisen ulostaminen<br /> |-<br /> |RUKIHINPERKOOTAKKI<br /> |takkireuhkana<br /> |-<br /> |RUKIHIT<br /> |rukiit<br /> |-<br /> |RUMAANEN<br /> |viheliäinen<br /> |-<br /> |RUSNARI<br /> |puimakone<br /> |-<br /> |RUSTATA<br /> |laatia, valmistaa kapioita (ruotsin rusta)<br /> |-<br /> |RUSTOOKSET<br /> |kapiot<br /> |-<br /> |RUSTINKI<br /> |laite, asia, tapaus, varuste<br /> |-<br /> |RUTAATA, RUTKUTTAA<br /> |valittaa, marista, rutista<br /> |-<br /> |RUVIS<br /> |(vanhassa murteessa): ruis<br /> |-<br /> |RYMÄKKÄ, RYTÄKKÄ<br /> |iso meteli, tappelu<br /> |-<br /> |RYSKY<br /> |puimakone (Kauhajärvi)<br /> |-<br /> |RYSSÄ<br /> |venäläinen<br /> <br /> ''Kulukoo kun seittemän ryssää.''<br /> |-<br /> |RYSSÄÄNEN<br /> |räyhääjä<br /> |-<br /> |RYTÄKKÄ, RYMÄKKÄ<br /> |iso meteli, tappelu<br /> |-<br /> |RYYMÄTÄ<br /> |etuilla<br /> |-<br /> |RYYMÄÄVÄÄNEN<br /> |etuilija, saalistaja<br /> |-<br /> |RYYPPÖÖ<br /> |surkea, ryytys<br /> |-<br /> |RYYSTÄÄ<br /> |särpää<br /> |-<br /> |RYYTTYYNEN, RYYTYS<br /> |surkea<br /> |-<br /> |RYÄKIÄ<br /> |röyhtäillä<br /> |-<br /> |RYÄKÄÄSTÄ<br /> |röyhtäistä<br /> |-<br /> |RYÄKÄLES<br /> |viheliäinen<br /> |-<br /> |RÄHKYYS<br /> |ilkiteko, ilkivalta<br /> <br /> ''teherä rähkyyttä:'' tehdä ilkivaltaa<br /> |-<br /> |RÄHÄÄTÄ<br /> |rähistä<br /> |-<br /> |RÄKNÄTÄ<br /> |laskea, juoruilla (ruotsin räkna)<br /> |-<br /> |RÄKÖTES<br /> |räkättäjä<br /> |-<br /> |RÄKÖTTÄÄ, RÄHÄÄTÄ<br /> |räkättää, rähistä<br /> |-<br /> |RÄLLÄTÄ, RÄLLÄSTÄÄ<br /> |elämöidä, juopotella<br /> |-<br /> |RÄMPPÄ<br /> |romu<br /> |-<br /> |RÄMPÄTÄ<br /> |käyttää huolimattomasti laitetta<br /> |-<br /> |RÄMÄ<br /> |romu<br /> |-<br /> |RÄMÄPÄÄ<br /> |tyhmänrohkea, uhkarohkea<br /> |-<br /> |RÄNKIPUUT<br /> |kaarelle väännetyt puut<br /> <br /> ''sääret kun ränkipuut:'' väärät sääret<br /> |-<br /> |RÄPÄTÄ<br /> |sekoitella, juoruta, tehdä hätäisesti<br /> |-<br /> |RÄPÖTTÄÄ<br /> |varistaa, pudotella<br /> <br /> ''Sitte kun ne saa, niin ne räpöttää.''<br /> |-<br /> |RÄSTÄS<br /> |räystäs<br /> <br /> ''rästäsvuaros ollu:'' rupsahtanut<br /> |-<br /> |RÄÄKYÄ<br /> |itkeä, rääkkyä<br /> |-<br /> |RÄÄPIÄ<br /> |kaapia pinnalta, sotkea<br /> |-<br /> |RÄÄPIÄÄSET<br /> |juhlien jälkeinen pidoista jääneiden ruokien tarjoaminen<br /> |-<br /> |RÄÄPY<br /> |määrä, suhteellisuus, raja<br /> <br /> ''Rääpy pitää olla ottajallakin, ei vaan antajalla.''<br /> |-<br /> |RÄÄVITÖÖN<br /> |rivo, rääväsuu<br /> |-<br /> |RÄÄPÄLES<br /> |rääpäle, surkea<br /> |-<br /> |RÄÄTIKKÄ<br /> |(vanhassa murteessa): lanttu<br /> |-<br /> |RÖHÄÄTÄ<br /> |röhistä<br /> |-<br /> |RÖHÖÖ<br /> |röhisijä, yskijä, yskäinen, nuhainen<br /> |-<br /> |RÖNTIÄÄNEN<br /> |uudenvuoden pilahahmo (Jalasjärvi)<br /> |-<br /> |RÖPEHILLÄNSÄ<br /> |riemuissaan<br /> |-<br /> |RÖTKÄLES<br /> |iso eläin, esine tai ihminen<br /> |-<br /> |RÖYRI, RÖÖRI<br /> |putki, savukanava (ruotsin rör)<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_P&diff=2703 2022-01-02T23:59:17Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |PAANA<br /> |rautatie<br /> |-<br /> |PAAPOTTAA<br /> |motkottaa<br /> |-<br /> |PAAPPA, PAAPA<br /> |isoisä, vanha mies<br /> |-<br /> |PAASOOSTAA<br /> |motkottaa, moittia, pitää nuhdesaarnaa<br /> |-<br /> |PAHKULOORA<br /> |ihmetellä, siunailla, aprikoida<br /> |-<br /> |PAIKATA MÖKÄN TURKKIA<br /> |mököttää<br /> |-<br /> |PAIPATTAA<br /> |heiluttaa, vilkuttaa<br /> |-<br /> |PAISIA<br /> |paisunut, ajettunut<br /> |-<br /> |PAKATA<br /> |ängetä, tunkea, tahtoa<br /> <br /> ''pakkaa olla, pakkaa mennä, pakkaa joukkohon''<br /> |-<br /> |PAKLATA<br /> |pohjustaa maalia<br /> |-<br /> |PALAATA, (PALAJAA)<br /> |penkoa, valita<br /> <br /> ''Min’oon palaannu koko läjän.''<br /> |-<br /> |PALASTAA (jonnekin)<br /> |haluta mennä määräpaikkaan<br /> <br /> ''Amerikkahan se on aina palastanu.''<br /> |-<br /> |PALAKEHENKIÄLI<br /> |kulmittain revennyt kangas<br /> |-<br /> |PANNASTAA<br /> |moittia. panetella<br /> |-<br /> |PAPEROSSI<br /> |(vanhassa  murteessa): savuke<br /> |-<br /> |PARAHALTAANEN<br /> |sopiva, parahiksi, vähämielinen<br /> <br /> ''parahashen aikahan:'' pahimpaan aikaan<br /> |-<br /> |PARAHIKSI<br /> |omiaan<br /> |-<br /> |PARIA<br /> |patja<br /> |-<br /> |PARKATA, OLLA PARKKOOLLA<br /> |kuoria puuta, aisata<br /> |-<br /> |PARSIA<br /> |korjata neuletta, korjata huonosti tehtyä työtä<br /> |-<br /> |PARTTENKOLIAASET<br /> |elojuhlat (parret, kolaata)<br /> |-<br /> |PASAALUSTAA<br /> |hoitaa asioita, huolehtia, pitää vieraana (ven.)<br /> |-<br /> |PASINAT<br /> |täytteet<br /> |-<br /> |PASKAHOUSU<br /> |ilkeä, kelvoton<br /> |-<br /> |PASKANÄRIS<br /> |närhi<br /> |-<br /> |PASSATA<br /> |palvella, sopia<br /> |-<br /> |PASSELI<br /> |sopiva<br /> |-<br /> |PASSOOTTAA<br /> |oikutella<br /> |-<br /> |PATISTAA, PATISTELLA<br /> |komentaa, kannustaa<br /> |-<br /> |PATINEHILLA<br /> |jonkun luona, ääressä<br /> |-<br /> |PATTAS<br /> |patsas<br /> <br /> ''pattahia:'' patsaita<br /> |-<br /> |PATUKAT<br /> |letit<br /> |-<br /> |PATUKOORA<br /> |letittää<br /> |-<br /> |PAUNUUTTAA<br /> |hoitaa, hemmotella, paapoa<br /> |-<br /> |PEEKAA<br /> |siitä paikasta, oikopäätä<br /> |-<br /> |PEIJAKAS, PEETURI, PEEKUTTI, PEEVELI<br /> |lieviä voimasanoja<br /> |-<br /> |PEESFÄRINEN<br /> |beige<br /> |-<br /> |PEHEMOONEN<br /> |pehmeä, saamaton<br /> |-<br /> |PEHTAROORA<br /> |piehtaroida<br /> <br /> ''pehtaroottoo, pehtarootti,'' mutta myös ''pehtaroo''<br /> |-<br /> |PEHUT<br /> |pehkut, pahnat<br /> |-<br /> |PEIPUUNEN<br /> |(vanhassa murteessa): peipponen<br /> <br /> ''resupeipuunen:'' sottapytty<br /> |-<br /> |PELAMUTA<br /> |penkoa, heitellä ympäriinsä<br /> |-<br /> |PELAMUUTTAA<br /> |penkoa, hyväillä (leikkimielinen)<br /> |-<br /> |PELLONPELIÄTES<br /> |variksenpelätti<br /> <br /> ''niinkun pellonpeliätes:'' ruma<br /> |-<br /> |PELLOVAASLIKO<br /> |pellavaliko<br /> |-<br /> |PELLOVAATTET<br /> |(vanhassa murteessa): pellavat<br /> |-<br /> |PELTAANI, JEHUPELTAANI<br /> |kurillinen, omapäinen, piittaamaton<br /> |-<br /> |PEMAATA<br /> |hyöriä innoissaan<br /> |-<br /> |PEMISTÄÄ<br /> |penkoa maasta, pistää tuulemaan<br /> |-<br /> |PEMPOTTAA<br /> |penkoa, täristää<br /> |-<br /> |PENGASTAA, PENKOJA<br /> |penkoa<br /> |-<br /> |PENTTU<br /> |pentu<br /> |-<br /> |PEPU<br /> |kanojen rehuseos, ruisjauho-puolukkapöperö<br /> |-<br /> |PEPUUTTAA<br /> |kävellä nopeasti lyhyin askelin<br /> |-<br /> |PERAATA, OLLA PERKOOLLA<br /> |perata, puhdistaa, kitkeä<br /> <br /> ''rukihinperkootakki:'' takkireuhkana<br /> |-<br /> |PERKOOKSET<br /> |jälkeiset<br /> |-<br /> |PERSET<br /> |perse, takapuoli, pullon purkin tai pussin pohja<br /> |-<br /> |PERSUSTA<br /> |takamus, housujen takamus<br /> |-<br /> |PERSOO<br /> |nirso<br /> |-<br /> |PERSOOSTELLA<br /> |nirsoilla<br /> |-<br /> |PERSOOKSIS<br /> |mieliteolla<br /> |-<br /> |PERSUUS<br /> |lievä voimasana<br /> |-<br /> |PERUA (uni)<br /> |toteutua<br /> |-<br /> |PERÄTÄ<br /> |tarkkailla, seurata, kuulustella<br /> |-<br /> |PESET<br /> |opetus, selkäsauna<br /> |-<br /> |PETATA<br /> |sijata, valmistella<br /> |-<br /> |PETRATA<br /> |parantaa, korjata<br /> |-<br /> |PETSIÄ<br /> |lyödä vetoa<br /> |-<br /> |PEUHOTTAA, PEUHKOTTAA<br /> |peuhata<br /> |-<br /> |PEUHTUA<br /> |peuhata ylettömästi, tehdä hartiavoimin<br /> |-<br /> |PEUKKOO<br /> |(vanhassa murteessa): peikko, hidasjärkinen, epäsiisti, ihmisarka<br /> <br /> ''Niinkun mettän peukkoo.''<br /> |-<br /> |PIAKSUT<br /> |pieksut, arkikengät<br /> <br /> ''panna piaksua ristihin:'' kävellä tarmokkaasti<br /> <br /> ''purota piaksuultansa:''  hämmästyä, yllättyä<br /> |-<br /> |PIAKSUTA<br /> |kävellä nopeasti, kiertää kylää<br /> |-<br /> |PIANKAAN<br /> |varmaankaan<br /> |-<br /> |PIANKIN<br /> |varmaankin<br /> |-<br /> |PILLAHTAA<br /> |ratketa, puhjeta<br /> <br /> ''pillahtaa itkuun''<br /> <br /> ''veri pillahtaa''<br /> |-<br /> |PILLIÄÄNEN<br /> |kirjavapillike<br /> |-<br /> |PILTATA<br /> |panna pystyyn, rakentaa<br /> |-<br /> |PIMAHTAA<br /> |suutahtaa, seota<br /> <br /> ''pimahtaa poikki:'' katketa<br /> |-<br /> |PIMITTÄÄ<br /> |pimentää, näpistellä<br /> <br /> ''Mikäs nyt on kirkon pimittäny:'' mikäs nyt on tullut.<br /> |-<br /> |PINAATA<br /> |inistä<br /> |-<br /> |PINKATA<br /> |kasata, latoa<br /> |-<br /> |PINKKALIIVI<br /> |kureliivit<br /> |-<br /> |PINNATA<br /> |inistä, pidättää<br /> |-<br /> |PINSIÄ<br /> |ahdas vaate<br /> |-<br /> |PIPENÖ<br /> |murena, pieni lapsi<br /> |-<br /> |PIRAATA<br /> |piristä, pirskua<br /> |-<br /> |PIRELLÄ (heiniä)<br /> |pöyhiä<br /> |-<br /> |PIRIÄÄSET<br /> |kekkerit, kutsut<br /> |-<br /> |PIRRATA<br /> |piristä, surista, siristä<br /> |-<br /> |PIRSTIÖÖN<br /> |särö<br /> |-<br /> |PIRUNKYNSI<br /> |kehäkukka<br /> |-<br /> |PIRÄTTÄÄ<br /> |pysähtyä, pysäyttää<br /> <br /> ''pirätespolokka''<br /> |-<br /> |PISKO<br /> |pisara<br /> |-<br /> |PISKOTELLA<br /> |sadella harvakseltaan<br /> |-<br /> |PISTELÖÖN<br /> |leivän pistelemiseen käytetty väline<br /> |-<br /> |PITÄJES<br /> |(vanhassa murteessa): pitäjä, paikkakunta<br /> |-<br /> |PIUHNAASTA<br /> |juoksaista vauhdikkaasti<br /> |-<br /> |PLAATA<br /> |(vanhassa murteessa): olla tapana (vain perfekti)<br /> |-<br /> |PLAKKARI<br /> |tasku<br /> |-<br /> |PLANKATA<br /> |kiillottaa, viimeistellä (ruotsin planka)<br /> |-<br /> |PLANKKI<br /> |kengänkiilloke (ruotsin plank)<br /> |-<br /> |PLARATA<br /> |selata, lehteillä (ruotsin bläddra)<br /> |-<br /> |PLARI<br /> |kirjanlehti tai sivu, paperiarkki (ruotsin blad)<br /> <br /> ''sahanplari:'' ohut terä<br /> |-<br /> |PLASSI<br /> |alue, paikka (ruotsin plats)<br /> |-<br /> |PLATFORMU<br /> |(vanhassa murteessa): asema (ruots.)<br /> |-<br /> |PLEIKI<br /> |kalpea (ruotsin blek)<br /> |-<br /> |PLEIKIVALAKOONEN<br /> |hohtavan valkoinen<br /> |-<br /> |PLIISKAKSI, MENNÄ PLIISKAKSI<br /> |hajota<br /> |-<br /> |PLIMPOTELLA<br /> |soittaa (lyömäsoitinta, kannelta tai pianoa)<br /> |-<br /> |PLIMPOTES<br /> |lyömäsoitin-, kannel-, tai pianomusiikki<br /> |-<br /> |PLOISKIA<br /> |räikeä<br /> |-<br /> |PLOKATA<br /> |kyniä (ruotsin plocka)<br /> |-<br /> |PLOMMI, TINAPLOMMI<br /> |tinasetti, lenkkimakkaran sulkija<br /> |-<br /> |PLOOSATA<br /> |puhaltaa, tuulla rajusti (ruotsin blåsa)<br /> |-<br /> |PLUSAATA<br /> |lököttää<br /> <br /> ''panna plusajamahan:'' pistää kahviin sokeri ja kerma<br /> |-<br /> |PLUSUHOUSU<br /> |lökäpöksy<br /> |-<br /> |PLUTUNASAKKI<br /> |lapsilauma, epämääräinen joukko (plutoona)<br /> |-<br /> |PLUUTATA<br /> |halventaa, alentaa hintaa, tinkiä<br /> |-<br /> |PLYIJY<br /> |lyijy (ruotsin bly)<br /> |-<br /> |PLYTÄÄSTÄ<br /> |juosta pakoon, lähteä juoksuun<br /> |-<br /> |PLYYMI<br /> |höyhenkoriste, höyhentupsu (hienostelevasti)<br /> |-<br /> |PLÄKKI<br /> |läkkipelti (ruotsin bleck), muste (ruotsin bläck)<br /> <br /> ''Selevä kun pläkki.''<br /> |-<br /> |PLÄKKIPOTTI<br /> |mustepullo<br /> |-<br /> |PLÄKKYRI<br /> |peltoastioiden valmistaja<br /> |-<br /> |PLÄMPPÄ<br /> |suu, kita, turpa<br /> <br /> ''Pirä plämppäs kiinni.''<br /> |-<br /> |PLÄMPÖTTÄÄ, PLÄPÖTTÄÄ<br /> |puhua höpöttää<br /> |-<br /> |PLÄNSTÄRILLÄ<br /> |näkyvillä, etualalla<br /> |-<br /> |PLÄSI<br /> |naama, kasvot<br /> |-<br /> |PLÄSIPÄÄHEVOONEN<br /> |raita hevosen päässä<br /> |-<br /> |PLÄSIPÄÄKAFFIT<br /> |vahvat kahvit<br /> |-<br /> |PLÄSITTÄÄ<br /> |antaa korville, voittaa toiset<br /> |-<br /> |PLÄTTI<br /> |laikku, tahra, läntti, maapala<br /> <br /> ''Katto, jotten lyä, jottei jää kun märkä pläntti.''<br /> |-<br /> |PLÄTTY<br /> |lätty, lettu, ohukainen<br /> |-<br /> |PLÖRINÄ, MENNÄ PLÖRINÄKSI<br /> |mennä pilalle<br /> |-<br /> |PLÖRÖT<br /> |snapsit, naukut<br /> |-<br /> |POHOJASTUA<br /> |päätyä, sattua paikalle<br /> |-<br /> |POHOJATA<br /> |kun jalat uintipaikassa yltävät pohjaan, uusia kengänpohjat, anturat eli ''pualipohojat''<br /> |-<br /> |POKATA<br /> |polkea jalkaa, raapaista jalkaa (pikkupojan kumarrus), kävellä nopeasti<br /> <br /> ''flinttapokka:''  linttaan astuja<br /> <br /> ''Pokkaa kun häjy karoo.''<br /> |-<br /> |POONATA, PÖÖNÄTÄ<br /> |kävellä tarmokkaasti<br /> |-<br /> |PORAATA<br /> |porista, rutista, marista, valittaa särkyä<br /> <br /> ''Se poraji päätänsä.''<br /> |-<br /> |PORKOOLIT SOITTUU, MENNÄ JOTTA PORKOOLIT SOITTUU<br /> |rynnätä, juosta viilettää<br /> |-<br /> |PORO<br /> |tuhka, lapinporo<br /> |-<br /> |POROTTAA<br /> |kivistää, särkeä<br /> <br /> ''hammasta porottaa''<br /> |-<br /> |PORSTUA<br /> |eteinen (ruotsin farstu)<br /> <br /> ''juara porstuan kautta:'' juoda kahvia lautaselta<br /> |-<br /> |POSMITTAA<br /> |motkottaa, pitää nuhdesaarnaa (ven.)<br /> |-<br /> |POTTI<br /> |pullo<br /> |-<br /> |POTTU<br /> |potta, yöastia<br /> |-<br /> |POTUTTAA<br /> |tympäistä<br /> |-<br /> |POTUUMET<br /> |heväsen selkään asetettavat ränkien luisumisen estäjät<br /> |-<br /> |POUKAHTAA<br /> |lennähtää<br /> |-<br /> |POUKKO<br /> |havupuusta palaessa paukahtaen irtoava kipinä<br /> |-<br /> |POUKKOLAUTA<br /> |hyppylauta<br /> |-<br /> |POUKKOOLLA<br /> |hätäillä<br /> <br /> ''Mitähän siinä ny poukkoolet, orota rauhas.''<br /> |-<br /> |POUKOTTAA<br /> |hääriä, hyppiä, täristä<br /> |-<br /> |PRAASU<br /> |valkea, nuotio (ruotsin brasa)<br /> |-<br /> |PRAATATA<br /> |puhua suulaasti (ruotsin prata)<br /> |-<br /> |PRAKUUTTAA<br /> |kuulustella, vannottaa<br /> |-<br /> |PRANSTAKKA<br /> |hiilihanko (vanhan ruotsin brandstock)<br /> |-<br /> |PREKATA, PREKKAALLA<br /> |komeilla, näytellä itseään, kävellä ylväästi<br /> |-<br /> |PREPOTTAA<br /> |herättää uteliaisuutta, himottaa<br /> |-<br /> |PRIKKA<br /> |tarjotin (ruotsin bricka)<br /> |-<br /> |PRILLEES<br /> |epäkunnossa<br /> <br /> ''mennä prilleehin:'' mennä pilalle, mennä epäkuntoon<br /> |-<br /> |PRIMPOTELLA; PRITKUTELLA<br /> |tanssia, hypellä<br /> |-<br /> |PRIUTEERATA<br /> |pitää nuhdesaarnaa, moittia<br /> |-<br /> |PROIHNA, PROITAMA, PROTA<br /> |ranka, seiväs, karahka, pitkä keppi<br /> |-<br /> |PROOSI<br /> |rintaneula<br /> |-<br /> |PROPPU<br /> |sulake, täytetappi<br /> <br /> ''polttaa proppunsa:'' menettää malttinsa<br /> |-<br /> |PROVASTI<br /> |(vanhassa murteessa): rovasti (ruotsin prost)<br /> |-<br /> |PRUNNI<br /> |kaivo (ruotsin brunn)<br /> <br /> ''Katos niinkun hohtimet kaivohon.''<br /> <br /> ''Mistäs viaras tiätää, jottei taloon prunnihin kusta saa.''<br /> |-<br /> |PRUNTATA<br /> |syödä vahvasti, syödä ylettömästi<br /> |-<br /> |PRUNTTIKIMPI<br /> |kanjatynnyrin luukku<br /> |-<br /> |PRUTKAHTAA<br /> |revetä, syöksyä paineella<br /> <br /> ''Mätärakko puhkes, jotta prutkahti.''<br /> |-<br /> |PRUTKAHUTTAA, PRUTKUTTAA, PRUNUUTTAA<br /> |pöristellä, piereskellä<br /> |-<br /> |PRUTKUNPERÄ<br /> |syrjäinen paikka<br /> |-<br /> |PRUUKATA<br /> |käyttää, olla tapana (ruotsin bruk, bruka)<br /> |-<br /> |PRUUSTINNA<br /> |(vanhassa murteessa): ruustinna (ruotsin prostinna)<br /> |-<br /> |PRYHYRILLÄNSÄ<br /> |ryhdillänsä, mallinaan<br /> |-<br /> |PRYKY<br /> |olutpanimo<br /> |-<br /> |PRYKÄTÄ<br /> |valmistaa, rakentaa, panna olutta<br /> |-<br /> |PRYNKKÄÄ<br /> |ylpeästi, komeasti, mahtavasti, ryhdikkäästi<br /> |-<br /> |PRÄHÄRÄTÄ<br /> |katsoa perään, hoputtaa, opettaa, pitää silmällä<br /> |-<br /> |PRÄISKET<br /> |räiske, rähinä, touhu<br /> |-<br /> |PRÄISKIÄ<br /> |räiskiä vihoissaan<br /> |-<br /> |PRÄISKYÄ<br /> |läikkyä<br /> |-<br /> |PRÄISKÄHRÖS<br /> |räiskäys, äkillinen innostus, kiivas ja ylivilkas<br /> |-<br /> |PRÄISKÄHTÄÄ<br /> |läikähtää, lennähtää<br /> |-<br /> |PRÄISKÖTES<br /> |vilkas ja kovaääninen<br /> |-<br /> |PRÄMPÖTTÄÄ, PRÄMPÖTELLÄ<br /> |rämpyttää<br /> <br /> ''Minä pellillä perähän prämpöttelen.''<br /> |-<br /> |PRÄNNÄRI<br /> |lahvinpaahdin (ruotsin bränna)<br /> |-<br /> |PRÄNTTI<br /> |painettu teksti (ruotsin pränti)<br /> <br /> ''seisoo präntättynä:'' on painettuna<br /> |-<br /> |PRÄNTÄTÄ<br /> |painaa tekstiä<br /> |-<br /> |PRÄNYYTTÄÄ<br /> |rämpöttää<br /> |-<br /> |PRÄSSI<br /> |saali. Aikoinaan saalia käytettiin silitys- ja prässäysalustana. Sitä paitsi saali on vanutettua eli prässättyä kudosta.<br /> |-<br /> |PRÄSSIRAUTA<br /> |iso ja raskas silitysrauta<br /> |-<br /> |PRÄSSÄTÄ<br /> |silittää kostean läpi, latistaa<br /> |-<br /> |PRÄSSÖÖS<br /> |laskos<br /> |-<br /> |PRÄSÄHTÄÄ<br /> |räiskähtää<br /> |-<br /> |PRÄSÖTTÄÄ<br /> |räiskiä, puhua suulaasti<br /> |-<br /> |PRÄTINÄ<br /> |rätinä<br /> |-<br /> |PRÄTKÄHRÖS<br /> |repeämisen ääni<br /> |-<br /> |PRÄTKÄHTÄÄ, PRÄTKYÄ<br /> |ratketa, repeillä,rätistä<br /> |-<br /> |PRÄTKÖTES<br /> |pörinä, pörisijä<br /> |-<br /> |PRÄTKÖTTÄÄ<br /> |pörisyttää<br /> |-<br /> |PRÄTKÖÖSTÄÄ<br /> |juoda<br /> <br /> ''prätkööstää menemähän:'' juoda tyhjäksi<br /> |-<br /> |PRÄTYYTES<br /> |pörisyttäjä, rätisyttäjä<br /> |-<br /> |PRÄTYYTTÄÄ<br /> |pörisyttää, rätisyttää<br /> |-<br /> |PRÄTÄÄTÄ<br /> |pöristä, rätistä<br /> |-<br /> |PRÄÄSÄTÄ<br /> |käyttää paljon vettä, oksentaa, puhua paasata<br /> |-<br /> |PRÖKÖÖSTÄÄ<br /> |ylpeillä, komeilla, etuilla, näytellä itseään<br /> |-<br /> |PRÖTEVÄ<br /> |itsevarma, ylpeä<br /> |-<br /> |PRÖYSTÄÄLLÄ<br /> |ylpeillä, isotella, uhota<br /> |-<br /> |PUA, PUO<br /> |takapuoli (käytössä Lapualla vain sananparsissa)<br /> <br /> ''mennä umpan puohon:'' kadota<br /> |-<br /> |PUAKKOO<br /> |nirso<br /> |-<br /> |PUHISTAA<br /> |pierettää<br /> <br /> ''olla puhistuksis:'' ilmavaivoissa<br /> |-<br /> |PUFETTI<br /> |juhlaravintola (ransk.)<br /> |-<br /> |PUKATA, PUKKIA<br /> |työntää, töytäistä<br /> <br /> ''pukata kättä:'' kätellä, ojentaa jotakin tavaraa (salaa muilta)<br /> <br /> ''Älä puki, mull’on kello.''<br /> |-<br /> |PULAATA<br /> |puhua suulaasti<br /> <br /> ''Pulajaa kun mustanmaalaaset sateen erellä.''<br /> |-<br /> |PULIUNKI<br /> |lihaliemi (ransk.)<br /> |-<br /> |PULLAHTAA<br /> |nousta kuplana, joutua ulos väkijoukosta<br /> |-<br /> |PULLAHUTTAA<br /> |työntää ulos joukosta tai jonosta<br /> |-<br /> |PULLO<br /> |(vanhassa murteessa): pulla<br /> <br /> ''lihapullo:'' lihapulla<br /> |-<br /> |PULUSKA<br /> |verevä, näyttävä, sievä<br /> |-<br /> |PUNNATA<br /> |työntää<br /> |-<br /> |PUNTATA<br /> |auttaa työntämällä<br /> |-<br /> |PURKIS<br /> |(vanhassa murteessa): puhdas<br /> |-<br /> |PUSKA<br /> |pensas<br /> <br /> ''Punaanen se on, joka puskastakin loistaa.''<br /> |-<br /> |PUSSI PÄÄS<br /> |lähteä tansseista, kun kukaan ei ole hakenut<br /> |-<br /> |PUSSITTAA<br /> |kantaa isäntäväen ruokatavaroita tuttavilleen<br /> |-<br /> |PUUKKOO<br /> |puukko<br /> <br /> ''Katkes kun puukoon päähän.''<br /> |-<br /> |PUUKRIIPOOS<br /> |puumerkki, allekirjoitus<br /> |-<br /> |PUUMULI<br /> |(vanhassa murteessa): pumpuli (ruotsin bomull)<br /> |-<br /> |PUUNTYPPY<br /> |pieni puu<br /> |-<br /> |PUUTIA<br /> |sakea (puuro), puiseva<br /> |-<br /> |PYKMESTARI<br /> |rakennusmestari (leikillisesti)<br /> |-<br /> |PYKÄTÄ<br /> |korjata, rakentaa<br /> |-<br /> |PYRHÖÖSTÄÄ<br /> |oksentaa, ripuloida<br /> |-<br /> |PYRSKÄHTÄÄ<br /> |purskahtaa<br /> |-<br /> |PYRSYÄ<br /> |niistää<br /> |-<br /> |PYSSÄHTÄÄ<br /> |kaatua istuvilleen<br /> |-<br /> |PYÄRTÄÄ<br /> |kääntyä takaisin, perua sanansa<br /> |-<br /> |PÄKÄRÄ<br /> |vikuri hevonen<br /> <br /> ''orispäkärä''<br /> |-<br /> |PÄKÄÄTÄ<br /> |määkiä, mäkättää<br /> |-<br /> |PÄLLÄHYTTÄÄ<br /> |sanoa höläyttää<br /> |-<br /> |PÄLLÄHTÄÄ (päähän)<br /> |pälkähtää<br /> |-<br /> |PÄNNI<br /> |kankaan kiristäjä kangaspuissa (ruotsin spänne)<br /> |-<br /> |PÄNNÄ<br /> |(vanhassa murteessa): kynä (ruotsin penna)<br /> |-<br /> |PÄNTÄTÄ<br /> |hakata, päntätä päähänsä<br /> |-<br /> |PÄRIÄTÄ<br /> |pärjätä, tulla toimeen, menestyä<br /> |-<br /> |PÄRMÄNTÄTÄ<br /> |pitää nuhdesaarnaa<br /> |-<br /> |PÄRNÄ<br /> |(vanhassa murteessa): peruna<br /> <br /> ''Arvos kun silakka pärnäs.''<br /> |-<br /> |PÄRNÄVOI<br /> |perunamuusi<br /> |-<br /> |PÄRVÖTTÄÄ<br /> |purkaa, selvittää<br /> <br /> ''pärvöttää suunruajuhiansa:'' leukailla, irvailla<br /> |-<br /> |PÄRÄKKÄ<br /> |räkättirastas, ylivilkas<br /> |-<br /> |PÄRÄKÖÖRÄ<br /> |hullutella<br /> |-<br /> |PÄTIKKÄ, PÄTKÄLES<br /> |isokokoinen ja lihava teini-ikäinen<br /> |-<br /> |PÄTKÄÄSTÄ<br /> |lyödä paukauttaa, tuottaa yllätys<br /> <br /> ''Kaharen me vaan täälä pätsäämmä.''<br /> |-<br /> |PÄÄKKÖÖ<br /> |suuntavaistonsa menettänyt<br /> <br /> ''Pyärii kun pääkköö lammas.''<br /> |-<br /> |PÄÄLTÄ PÄSMÄRI<br /> |töiden johtaja, määrääjä<br /> |-<br /> |PÄÄSSILIMÄ<br /> |ajattelematon ryntäilijä<br /> |-<br /> |PÄÄSTÄ PÄTKÄSTÄNSÄ<br /> |selvitä ongelmistaan<br /> |-<br /> |PÄÄSTÄ SANALLE<br /> |tottua, hoksata, päästä alkuun<br /> |-<br /> |PÄÄTYPÄÄLLE<br /> |valmiiksi<br /> |-<br /> |PÖFFENTAALI<br /> |pölkkypää, hassahtava<br /> |-<br /> |PÖFFÄÄLLÄ<br /> |oleskella asiattomasti<br /> |-<br /> |PÖHÖLÖ<br /> |älytön, huomiokyvytön<br /> |-<br /> |PÖHÖNÄS<br /> |humalassa<br /> |-<br /> |PÖHÖNÄTÄ<br /> |juopotella<br /> |-<br /> |PÖHÖRÖ<br /> |hiuskuontalo<br /> |-<br /> |PÖKERRYKSIS<br /> |pyörryksissä, eksyksissä<br /> |-<br /> |PÖKERTYÄ<br /> |pyörtyä<br /> |-<br /> |PÖKÄLES<br /> |hirrenpätkä, pötkö<br /> |-<br /> |PÖKKÖÖTTÄÄ<br /> |narrata<br /> |-<br /> |PÖKÄTÄ<br /> |töytäistä<br /> |-<br /> |PÖKÖÖ<br /> |typerys<br /> |-<br /> |PÖLLÄKKÄ<br /> |lumimyrsky<br /> |-<br /> |PÖLLÄÄLLÄ<br /> |hullutella<br /> |-<br /> |PÖLLÖÖ<br /> |pöllö, typerys<br /> |-<br /> |PÖLÄÄTÄ<br /> |pölistä<br /> |-<br /> |PÖLÖKKESTRÖMMI<br /> |pölkkypää<br /> |-<br /> |PÖLÖKKY<br /> |pölkky<br /> |-<br /> |PÖLÖTES<br /> |suulas tyhjäntoimittaja<br /> |-<br /> |PÖLÖVÄÄSTI<br /> |pölkkypää<br /> |-<br /> |PÖMPELI<br /> |koju<br /> |-<br /> |PÖNKITÄ<br /> |teljetä, tukea<br /> |-<br /> |PÖNKKÄ<br /> |telki, tuki<br /> |-<br /> |PÖNTTÖÖ<br /> |pönttö<br /> |-<br /> |PÖPÖRÖÖNEN<br /> |perhonen<br /> |-<br /> |PÖRRIÄÄNEN<br /> |kimalainen<br /> |-<br /> |PÖRRÄTÄ<br /> |pöristä, juopotella<br /> |-<br /> |PÖRRÖÖNEN<br /> |tuuhea, sekainen hiuskuontalo<br /> |-<br /> |PÖSSÄ<br /> |takkuiset hiukset<br /> <br /> ''Pössä-Kaisa, Pössä-Manta''<br /> |-<br /> |PÖSSÄHRÖS<br /> |höhlä<br /> |-<br /> |PÖSSÖÖ<br /> |hullu<br /> |-<br /> |PÖTKY<br /> |pötkö, tuubi<br /> <br /> ''körttipötky:'' körttiläismies, körttipoika (ilkeämielisesti)<br /> |-<br /> |PÖTTI<br /> |astia<br /> |-<br /> |PÖTYLINKKA<br /> |paksunilkkainen nainen<br /> |-<br /> |PÖTYYMI<br /> |petunia<br /> |-<br /> |PÖYKERI, PÖYKÄRI<br /> |typerys, nousukas<br /> |-<br /> |PÖYRÖÖ<br /> |kummitus, kummajainen<br /> |-<br /> |PÖÖNÄT<br /> |kahvijauhot, kahvinpavut (ruotsin böna)<br /> |-<br /> |PÖÖNÄTÄ, POONATA<br /> |kävellä tarmokkaasti<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_O&diff=2702 2022-01-02T23:59:04Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |OHKAANEN<br /> |ohut<br /> |-<br /> |OHORAANEN<br /> |vaikea, typerä, käyrä ohraasesti<br /> <br /> ''mennä ohoraaselle'': epäonnistua, kohdata vastuksia.<br /> <br /> ''Sille ei kelapaa ohoraanen piarukaan.'' (nirsolle)<br /> <br /> ''Saara tenavia joka ohorille'': saada lapsi joka vuosi.<br /> |-<br /> |OIJETI<br /> |suoraan, oikotietä<br /> |-<br /> |OIJETILUKIAT JA TAVOOLAASET<br /> |kiertokoulun luokkajako<br /> |-<br /> |OIKOJA, OIKAASTA<br /> |suoristaa, mennä oikotietä<br /> <br /> ''oikaasta pellon kautta''<br /> |-<br /> |OIKOONEN<br /> |suora, huumorintajuton<br /> |-<br /> |OIKOOHONSA<br /> |yhtä mittaa, koko ajan<br /> |-<br /> |OIKOOSNANSA<br /> |suorana, makuulla<br /> |-<br /> |OIRIA<br /> |enteillä<br /> |-<br /> |OITTI<br /> |asenne, mielipide, oikku<br /> <br /> ''Ajaa omaa oittiansa kun Muilun sonni.''<br /> |-<br /> |OJOLLANSA<br /> |suorana<br /> |-<br /> |OKULINKUTEET<br /> |matonkuteet<br /> |-<br /> |OLEMATOON<br /> |olematon, merkityksetön, liian pieni, typerä<br /> |-<br /> |OMIALTAANEN, OMIANSA<br /> |sopiva, parahiksi<br /> |-<br /> |ONALES<br /> |lonkero, suikale, veltto ihminen<br /> |-<br /> |ONHOONEN<br /> |avuton, saamaton<br /> <br /> ''Ookko sinä hullu vai häntäkö sulle kasuaa?''<br /> |-<br /> |ORAHAT<br /> |oraat<br /> <br /> ''Saara tenavia joka orahille:'' saada lapsi joka vuosi.<br /> |-<br /> |OSOOTELLA<br /> |etsiä tietä, etsiä paikkaa<br /> |-<br /> |OSOTELLA<br /> |matkia<br /> |-<br /> |OTOJA<br /> |haparoida<br /> |-<br /> |OTOLLANSA<br /> |ottamassa, jotakin saadakseen, saalistamassa<br /> |-<br /> |OTTI<br /> |saalistaja<br /> <br /> ''Se on niin otti flikka.''<br /> |-<br /> |OUTO<br /> |ruma<br /> <br /> ''ouronpuluska''<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_N&diff=2701 2022-01-02T23:58:50Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |NAALUUNEN<br /> |luonteinen, tapainen<br /> <br /> ''Hyvännaaluunen, ilikiännaaluunen.''<br /> |-<br /> |NAHKAPOUTA<br /> |pilvipouta<br /> |-<br /> |NAINEN<br /> |huonomainen nainen, naikkonen<br /> |-<br /> |NAKATA<br /> |heittää, heitellä, pidotella<br /> <br /> ''karikkanakkoos:'' lyhyt matka (kivenheitto)<br /> <br /> ''nakella niskojansa:'' käyttäytyä ylpeästi<br /> |-<br /> |NALIATA<br /> |leikata tylsällä veitsellä, pureskella sitkeää palaa<br /> |-<br /> |NAPOTTAA<br /> |nolottaa, tympäistä<br /> |-<br /> |NAPPO<br /> |vesikauha<br /> |-<br /> |NAPPOPÄÄ<br /> |sammakon toukka<br /> |-<br /> |NARAATA<br /> |narista, marista<br /> |-<br /> |NARUUTTAA<br /> |narisuttaa<br /> |-<br /> |NASKET<br /> |raksutus<br /> |-<br /> |NASKUA<br /> |naksua<br /> |-<br /> |NASKUKURKOONEN<br /> |seppä (kovakuoriainen)<br /> |-<br /> |NASKUTTAA<br /> |raksuttaa, nalkuttaa<br /> |-<br /> |NASSEET<br /> |(hyvät) ruoan aineet<br /> |-<br /> |NATAATA<br /> |natista<br /> <br /> ''Paikat kunnos, jotta natajaa.''<br /> |-<br /> |NATUUTTAA<br /> |natisuttaa<br /> |-<br /> |NATKU<br /> |saita, marisija, lutka<br /> |-<br /> |NATKUTTAA<br /> |marista, nalkuttaa<br /> |-<br /> |NAUKUA<br /> |marista, moittia<br /> |-<br /> |NAVARI<br /> |käsipora, kaira<br /> |-<br /> |NENÄHÄNSÄ<br /> |juuri ja juuri, tuskin<br /> |-<br /> |NEPSIÄ<br /> |notkea<br /> <br /> ''nepsiä taikina''<br /> |-<br /> |NERKOONEN<br /> |heikko, siro<br /> |-<br /> |NEULOMUS<br /> |ompelus<br /> |-<br /> |NEULOOS<br /> |ommel<br /> |-<br /> |NEULUA<br /> |ommella<br /> |-<br /> |NIA<br /> |kunto, voima<br /> <br /> ''huanolla niallansa''<br /> <br /> ''vaikka millä nialla''<br /> |-<br /> |NIATU<br /> |vale (venäjän njet)<br /> <br /> ''Se on niatua.''<br /> |-<br /> |NIARATA<br /> |vaivata, vastustaa<br /> |-<br /> |NIIRISTYÄ<br /> |nuutua<br /> |-<br /> |NIISKU<br /> |nuuska<br /> <br /> ''piäntä kun niiskua''<br /> <br /> ''Suuret on puheet, mutta tyät mahtuu niiskuaskihin.''<br /> |-<br /> |NIKERTÄÄ<br /> |näpertää, näperrellä<br /> |-<br /> |NIKKARI<br /> |puuseppä, rakentaja<br /> |-<br /> |NILIKKI<br /> |etana, epäluotettava, nulju<br /> |-<br /> |NIRHATA<br /> |leikata tylsällä terällä<br /> |-<br /> |NISU<br /> |vehnä, vehnänen<br /> |-<br /> |NISUKRANSSI<br /> |seppeleen muotoinen juhlavehnänen, jonka keskelle asetettiin pikkuleivät<br /> |-<br /> |NIUHOOSTAA, NIUHOOSTELLA<br /> |tuittuilla, oikutella<br /> |-<br /> |NOITUA<br /> |kirota, moittia<br /> |-<br /> |NOKKA, NOKKO<br /> |tippa, pisara<br /> |-<br /> |NOKOTTAA<br /> |tiputtaa, varistaa<br /> |-<br /> |NOLLOONEN<br /> |nolo, avuton, hämmentynyt<br /> |-<br /> |NOLOO<br /> |taitamaton<br /> <br /> ''tapella noloon kans:'' yrittää selviytyä huonolla taidollaan<br /> |-<br /> |NOLOOPEUKALO<br /> |poropeukalo<br /> |-<br /> |NOOLIA<br /> |viedä parhaat (ruoka)palat<br /> |-<br /> |NOPATA<br /> |antaa luunappi<br /> |-<br /> |NOTTA<br /> |että, jotta<br /> |-<br /> |NOUKKA<br /> |nokka, nenä<br /> <br /> ''noukka kiaros:'' vastahakoinen, loukkaantunut, nyrpeä<br /> <br /> ''noukka pystys:'' ylpeästi<br /> |-<br /> |NOUKKAANEN<br /> |nirso, helposti loukkaantuva<br /> |-<br /> |NOUKKIA<br /> |poimia, valita<br /> |-<br /> |NUKERINKUTEET<br /> |matonkuteet<br /> |-<br /> |NUPAATA<br /> |nahjustella, motkottaa<br /> |-<br /> |NURISTAA, NUROJA<br /> |kaataa viimeiset tipat esim. kahvipannusta<br /> |-<br /> |NURRUUNEN<br /> |apea, huonovointinen<br /> |-<br /> |NUTIPÄÄ<br /> |sarveton nauta, kelvoton ihminen<br /> |-<br /> |NUUKA<br /> |tarkka, saita<br /> |-<br /> |NUUKANTEKOONEN<br /> |huolellinen<br /> |-<br /> |NUUNATA<br /> |odottaa jotakin saadakseen<br /> <br /> ''nuunata kaffia''<br /> |-<br /> |NUUPATA<br /> |nitistää, lyödä kumoon, kutistaa olemattomiin, tappaa<br /> |-<br /> |NUURUA<br /> |sairastaa huonona<br /> |-<br /> |NYHTYRI<br /> |velvollisuudentuntoinen, ahkera, huolellinen, tarmokas<br /> |-<br /> |NYPPIÄ<br /> |poimia, nyhtää<br /> |-<br /> |NYPPY<br /> |pieni kohouma, nystyrä<br /> |-<br /> |NYPPYYNEN<br /> |liian pieni, olematon<br /> |-<br /> |NYTYYTTÄÄ<br /> |nytkyttää, täristää, hangata<br /> |-<br /> |NYYPÄHTÄÄ<br /> |suutahtaa, loukkaantua<br /> |-<br /> |NYÄKKIÄ<br /> |nyökkäillä, nyökytellä<br /> |-<br /> |NÄIVÖÖTELLÄ<br /> |nirsoilla, syödä välipalaa, maistella ruokaa<br /> |-<br /> |NÄKÄLES<br /> |ovela, nopeaälyinen, ahne<br /> |-<br /> |NÄPPY<br /> |ihokovettuma, finni, syylä<br /> |-<br /> |NÄPSYTTIMET<br /> |pienet pihdit<br /> |-<br /> |NÄPÄRÄÄTTE<br /> |juuri ja juuri, aivan rajalta<br /> |-<br /> |NÄPÄTÄ<br /> |läpätä, siepata<br /> |-<br /> |NÄRVIINI<br /> |kamferintipat<br /> |-<br /> |NÄSTYYKI<br /> |nenäliina<br /> |-<br /> |NÄTTI<br /> |sievä<br /> |-<br /> |NÄTTY<br /> |helppo, yksinkertainen, hassahtava<br /> |-<br /> |NÄVERTÄÄ<br /> |taittaa, purra paloja esim. kovasta leivästä<br /> |-<br /> |NÄYKÄTÄ<br /> |puraista, siepata pala<br /> |-<br /> |NÄÄVELIT<br /> |viikset<br /> |-<br /> |NÖYRI<br /> |nyöri<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_M&diff=2700 2022-01-02T23:58:39Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |MAAKALAANEN<br /> |rahvaanomainen<br /> |-<br /> |MAANNOUSU<br /> |kollous<br /> |-<br /> |MAATIAANEN<br /> |jalostamaton karjarotu<br /> |-<br /> |MAHAPAAROO<br /> |pikkulapsi, mahakas ihminen<br /> |-<br /> |MAITOHINKKI                            <br /> |peltikannu maitoa varten<br /> |-<br /> |MAITTILA<br /> |kerma<br /> |-<br /> |MAITTILAKNEKKA<br /> |kermakannu<br /> |-<br /> |MAKLAKKA<br /> |mairea<br /> |-<br /> |MAKLAKOORA<br /> |imarrella<br /> |-<br /> |MAKOONEN<br /> |makea, karamelli, imelä, imarteleva<br /> |-<br /> |MAKSIA<br /> |kissan temppu: hypätä koukistettujen käsivarsien yli<br /> <br /> ''Miksei maksi, kun maitua saa.''<br /> |-<br /> |MAKSITTAA<br /> |kysellä, udella, puhuttaa<br /> |-<br /> |MALLATA<br /> |sopia, käydä<br /> |-<br /> |MANATA<br /> |kiroilla, moittia<br /> |-<br /> |MANKLATA<br /> |mankeloida, liehitellä<br /> |-<br /> |MANKLI<br /> |mankeli<br /> |-<br /> |MARAATA<br /> |mankua, marista, itkeä, moittia<br /> |-<br /> |MARKINAT<br /> |markkinat, väenpaljous<br /> |-<br /> |MARRASTAA<br /> |vaivata, huolettaa<br /> |-<br /> |MARSIA<br /> |(vanhassa murteessa): marssia, kiertää ympäriinsä<br /> |-<br /> |MASATA<br /> |lannista, nolata<br /> <br /> ''Kyllä maailma masaa ja tiä tasaa.''<br /> |-<br /> |MASSINMUNIA MUIKIAS MAIROS<br /> |vastaus kysymykseen, mitä keität, mitä ruoaksi<br /> |-<br /> |MASSUTTAA<br /> |syödä nautinnollisesti, maiskuttaa<br /> <br /> ''Pitää panna lisää sualaa voihin, jottei väki niin massuta.''<br /> |-<br /> |MEHOOS<br /> |lihava nainen<br /> |-<br /> |MEINATA<br /> |tarkoittaa, aikoa<br /> |-<br /> |MEKASTAA<br /> |elämöidä<br /> |-<br /> |MEKASTUS<br /> |elämöinti<br /> |-<br /> |MELOJA<br /> |meloa, uiskennella, sekoittaa nestettä<br /> |-<br /> |MENOJA<br /> |menetellä<br /> |-<br /> |MERA<br /> |maho tammahevonen<br /> <br /> ''Mee meran perseehin.''<br /> <br /> ''Haista meran vittu.''<br /> |-<br /> |MESOJA<br /> |mesoa, juhlia<br /> |-<br /> |METAATA<br /> |meluta<br /> |-<br /> |METAKKA<br /> |meteli<br /> |-<br /> |METULOORA<br /> |rähistä, pitää nuhdesaarnaa<br /> |-<br /> |MEUHINA<br /> |meteli, viuhina, surina<br /> |-<br /> |MINATA<br /> |(vanhassa murteessa): tinata<br /> |-<br /> |MINOOS<br /> |(vanhassa murteessa): tinaus<br /> |-<br /> |MINUMEETI<br /> |menuetti<br /> |-<br /> |MIÄLELTÄ<br /> |suosista<br /> |-<br /> |MOHOTTAA<br /> |motkottaa itsekseen<br /> |-<br /> |MOISKAHUTTAA<br /> |pussata<br /> |-<br /> |MOISKAHTAA<br /> |loiskahtaa<br /> |-<br /> |MOISKET<br /> |imuääni<br /> |-<br /> |MOJAHROS<br /> |läjäys<br /> |-<br /> |MOJAHTAA<br /> |läjähtää<br /> |-<br /> |MOJAHUTTAA<br /> |läimäyttää<br /> |-<br /> |MOJOVA<br /> |naseva<br /> |-<br /> |MOJUUTTAA<br /> |hakata<br /> |-<br /> |MOKATA (MOKKAA)<br /> |läimäyttää<br /> |-<br /> |MONIKLOPPINEN<br /> |monimutkainen<br /> |-<br /> |MONTIA<br /> |matkia<br /> |-<br /> |MOOTATA<br /> |syödä ahneesti, syödä paljon<br /> |-<br /> |MOPELLE, MENNÄ MOPELLE, MOPEN KAULALLE<br /> |mennä pilalle<br /> |-<br /> |MOSAHRUS<br /> |paukahdus<br /> |-<br /> |MOSAHUTTAA<br /> |ampua, paukauttaa<br /> |-<br /> |MOSSELO<br /> |nyytti, käärö, räsynukke<br /> |-<br /> |MOSSOTTAA<br /> |imeskellä<br /> |-<br /> |MOTATA<br /> |lyödä<br /> |-<br /> |MOUKEVA<br /> |tarmokas, ylpeä<br /> |-<br /> |MOURU<br /> |marisija, kissa<br /> |-<br /> |MOURUTA<br /> |mankua, kerjätä, motkottaa<br /> |-<br /> |MUARI<br /> |muori, mummo<br /> |-<br /> |MUATA<br /> |väistyä, sujua<br /> <br /> ''Lupaa ja mukaa kun Mustanmaan Sussu.''<br /> |-<br /> |MUATO<br /> |muoto, kasvot<br /> |-<br /> |MUHEVA<br /> |lihava, ylpeä<br /> |-<br /> |MUHIA<br /> |hautua<br /> |-<br /> |MUIKIA<br /> |kirpeän hapan, pahantuulinen, apea<br /> |-<br /> |MUIOTA<br /> |hapantua<br /> |-<br /> |MUKAVA<br /> |hauska, kiva, vähän tärähtänyt<br /> |-<br /> |MUKULA<br /> |lapsi<br /> |-<br /> |MULAATA<br /> |pitää ääntä, puhua pulputtaa<br /> |-<br /> |MULUUTES<br /> |puhelias<br /> |-<br /> |MUMMA<br /> |mummo, isoäiti, vanha nainen<br /> |-<br /> |MURA<br /> |muta<br /> |-<br /> |MURAATA<br /> |mutista<br /> |-<br /> |MURES<br /> |murhe, huoli<br /> |-<br /> |MURO<br /> |vesiheinä<br /> |-<br /> |MUSSU, OLLA MUSSUS<br /> |olla vihoissaan, mököttää<br /> |-<br /> |MUTAATA<br /> |mutista<br /> |-<br /> |MUTIINI<br /> |teini-ikäinen poika<br /> |-<br /> |MUTTI<br /> |sakea jauhopuuro, köpötes<br /> |-<br /> |MUUKAMA<br /> |muutama<br /> |-<br /> |MUURAN<br /> |muurain, lakanraakile (suppu)<br /> |-<br /> |MUURETTERI<br /> |porkkana (ruotsin morot)<br /> |-<br /> |MYLLÄKKÄ<br /> |lumimyrsky<br /> |-<br /> |MYRÄKKÄ, MENNÄ MYRÄKKÄHÄN<br /> |mennä pilalle, mennä epäkuntoon<br /> |-<br /> |MYTTY<br /> |nyytti, käärö, ryppy<br /> |-<br /> |MYÄRÄTÄ<br /> |väistyä, sujua, antaa periksi<br /> |-<br /> |MYÄTÄÄ<br /> |käsky lehmälle siirtyä sivuttain (hevoselle sanotaan HUMAA)<br /> |-<br /> |MYÄTÄÄNEN<br /> |nuhdesaarna, kuritus<br /> |-<br /> |MÄISKET<br /> |mäiske<br /> |-<br /> |MÄKELTÄÄ, MÄKLÖTTÄÄ, MÄIHÄTÄ<br /> |imeskellä, pyöritellä suussaan, pureskella sitkeää<br /> |-<br /> |MÄLLÄTÄ<br /> |lyödä laudalta, pystyä rahallisesti<br /> <br /> ''Meill’on, millä mälläthän.''<br /> |-<br /> |MÄLYTÖÖN<br /> |yletön, älytön, mahdoton<br /> |-<br /> |MÄMMIKOURA<br /> |huono käsistään, huono saamaan otetta<br /> |-<br /> |MÄNNIKÄÄNEN<br /> |(vanhassa murteessa): menninkäinen<br /> |-<br /> |MÄSKISÄKKI<br /> |ylettömän lihava<br /> |-<br /> |MÄTÄSPÄÄ<br /> |hidasjärkinen<br /> |-<br /> |MÄYHÄTÄ<br /> |pureskella sitkeää palaa<br /> |-<br /> |MÄÄKYÄ<br /> |määkiä, ruinata<br /> |-<br /> |MÄÄLY<br /> |aspi<br /> |-<br /> |MÄÄRÄLTÄ<br /> |vähän, määräpalat<br /> |-<br /> |MÖHÄÄTÄ, MÖHÖTTÄÄ<br /> |motkottaa<br /> |-<br /> |MÖKELTÄÄ<br /> |puhua epäselvästi, pyörittää ruokaa suussaan<br /> |-<br /> |MÖKSEHTIÄ<br /> |eristäytyä, viihtyä yksinäisyydessään<br /> |-<br /> |MÖKSIÄ<br /> |antaa selkään<br /> |-<br /> |MÖLTTI<br /> |lohkare, kimpale, murikka<br /> |-<br /> |MÖLÄÄTÄ<br /> |mölistä<br /> |-<br /> |MÖNTIÄ<br /> |matkia, motkottaa<br /> |-<br /> |MÖRIÄ<br /> |möreä<br /> |-<br /> |MÖRÄÄTÄ<br /> |möristä<br /> |-<br /> |MÖRRISTYKSIS<br /> |vihoissaan<br /> |-<br /> |MÖRRISTYÄ<br /> |loukkaantua, suuttua<br /> |-<br /> |MÖSSÄLES, MÖSSÖTES<br /> |hiljainen, vihainen<br /> <br /> ''Mössäles-Manta''<br /> |-<br /> |MÖSSÖTTÄÄ<br /> |imeskellä<br /> |-<br /> |MÖSÄ<br /> |lakki (ruotsin mössa)<br /> |-<br /> |MÖTIÄÄNEN<br /> |mehiläinen<br /> |-<br /> |MÖTÄÄTÄ<br /> |mutista, motkottaa<br /> |-<br /> |MÖYHIÄ<br /> |ilmava<br /> |-<br /> |MÖYRY<br /> |maho lehmä<br /> |-<br /> |MYÖRÄ<br /> |aura<br /> |-<br /> |MÖÖPELIT<br /> |huonekalut (ruotsin möbel)<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_L&diff=2699 2022-01-02T23:58:27Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |LAAKI<br /> |ampumiskerta, tajuttomaksi meno (leikkimielinen)<br /> |-<br /> |LAASTA<br /> |lakaista<br /> |-<br /> |LAATTIA<br /> |lattia<br /> |-<br /> |LAI<br /> |laji<br /> |-<br /> |LAIHIN<br /> |lailla, tavalla<br /> |-<br /> |LANTTA LAUREEN<br /> |tiheässä, vieri vieressä<br /> |-<br /> |LARINGIS<br /> |latauksessa<br /> |-<br /> |LATINKI<br /> |lataus<br /> |-<br /> |LAUREEN<br /> |yhtä mittaa<br /> <br /> ''lantta laureen:'' tiheässä, vieri vieressä<br /> |-<br /> |LAUTAANEN<br /> |hylly<br /> |-<br /> |LAUTEERATA<br /> |puhua, selittää vuolaasti ja laveasti<br /> |-<br /> |LAVITTA<br /> |tuoli<br /> |-<br /> |LEHEMÄLLINEN<br /> |maito<br /> |-<br /> |LEHEMÄLTÄÄNEN<br /> |olematon, mahdoton, typerä<br /> |-<br /> |LEHTERI<br /> |yleisöparveke<br /> |-<br /> |LEIVUUN<br /> |taikinakaukalo<br /> |-<br /> |LEKKERI<br /> |leili<br /> <br /> ''Menos kun perikunnan lekkeri.''<br /> |-<br /> |LEKKERIPELI<br /> |tulokseton turhanaikainen touhu<br /> <br /> ''Meni lekkeripeliksi.''<br /> |-<br /> |LELLIVAUVA<br /> |lellikki<br /> |-<br /> |LELLU<br /> |lieju<br /> |-<br /> |LEMAATA, LEMAHTAA<br /> |haista<br /> |-<br /> |LENHEETI<br /> |hauskuus, suosiossa olo<br /> |-<br /> |LESTA<br /> |lesti<br /> |-<br /> |LIANTOONEN<br /> |notkea<br /> |-<br /> |LIAPUTES, LIAPARES<br /> |keimailija<br /> |-<br /> |LIAPUTTAA<br /> |keimailla<br /> |-<br /> |LIKIETUUNEN<br /> |edullinen, lähellä oleva<br /> |-<br /> |LIKISATTU<br /> |latistunut, lissahtanut leipä<br /> |-<br /> |LINIAANIT<br /> |linjaalit, kärryjen jousitus<br /> |-<br /> |LINIAANIRATTAHAT<br /> |jousin varustetut rattaat<br /> |-<br /> |LINKKA<br /> |nilkka<br /> <br /> ''pötylinkka:''  paksunilkkainen nainen<br /> |-<br /> |LINNUTTAA<br /> |flirttailla, kopeloida<br /> |-<br /> |LIPARES<br /> |lipuke, lappu, minimaalisen pieni vaate<br /> |-<br /> |LIPATA<br /> |juoksaista, käväistä<br /> |-<br /> |LIPITTÄÄ<br /> |juosta nopeasti<br /> <br /> ''lipittää menemään:'' heittää menemään<br /> |-<br /> |LIPOTA<br /> |kerätä kolehtia<br /> |-<br /> |LIPPO<br /> |kolehtihaavi<br /> |-<br /> |LIRU<br /> |laimea juoma<br /> |-<br /> |LIRUUTTAA<br /> |kaataa vettä vähän kerrallaan, leperrellä<br /> |-<br /> |LIRVU<br /> |viipale<br /> |-<br /> |LISKOTTAA<br /> |heittää menemään<br /> |-<br /> |LISSAHTAA<br /> |laskea (leivonnaisista)<br /> |-<br /> |LISTIÄ<br /> |poistaa naatit<br /> |-<br /> |LITIMÄRKÄ<br /> |likomärkä<br /> |-<br /> |LITKU<br /> |laimea juoma, sitkeä märkä aine<br /> |-<br /> |LITKUTTAA<br /> |sekoitella sitkeää vellimäistä ainetta<br /> |-<br /> |LITTU, LITTUUNEN<br /> |kasaan lyöty, litistetty<br /> |-<br /> |LITUUTTAA<br /> |litkuttaa, pestä, virutella<br /> |-<br /> |LITVIIKI<br /> |määräaikaispalkkio, maitotili<br /> |-<br /> |LOHONA<br /> |kirkkoreki<br /> |-<br /> |LOITIA, LOIKKAALLA<br /> |loikoa<br /> |-<br /> |LOIRET<br /> |iso kudonnainen, sängynpeite, raanu<br /> |-<br /> |LOMPSA<br /> |lompakko<br /> <br /> ''Lompsasta lohkee eikä mistään nästyykin nurkasta.''<br /> |-<br /> |LONSIA<br /> |kävellä ympäriinsä (lehmät)<br /> |-<br /> |LOORA<br /> |laatikko<br /> |-<br /> |LOTAATA<br /> |lotista<br /> |-<br /> |LOTU<br /> |loru, lorina<br /> |-<br /> |LOTUKIRIA<br /> |kaunokirjallinen teos<br /> |-<br /> |LOUKKO<br /> |puiden säilytyspaikka takassa, syrjäinen seutu<br /> <br /> ''Kuusenmäjen loukko, Pökänloukko.''<br /> |-<br /> |LUAVUTTAA (joltakin)<br /> |tuntua, näyttää<br /> |-<br /> |LUHURIKKA<br /> |mesimarja<br /> |-<br /> |LUIHOOSTAA<br /> |laulaa ohuella äänellä<br /> |-<br /> |LUJAA<br /> |kovasti, nopeasti<br /> <br /> ''juasta lujaa, huutaa lujaa''<br /> |-<br /> |LUJETTAA<br /> |udella, puhuttaa<br /> |-<br /> |LUNTTU<br /> |repale, lumppu, lutka<br /> |-<br /> |LUNTTUUTTAA, LUNTUTA<br /> |kiertää kylää<br /> |-<br /> |LUPUUTTAA (lapsesta)<br /> |puhella, kävellä<br /> |-<br /> |LURAATA<br /> |lurista, lorista, leperrellä<br /> |-<br /> |LURKATA<br /> |kurkistaa<br /> |-<br /> |LURKKIA<br /> |kurkkia<br /> |-<br /> |LUSTI<br /> |(vanhemmassa murteessa): lysti<br /> |-<br /> |LUSTAALLA<br /> |pitää lystiä<br /> |-<br /> |LUTUUTES<br /> |kylänluuta<br /> |-<br /> |LUTUUTTAA<br /> |kävellä hitaasti lyhyin askelin, kiertää kylää<br /> |-<br /> |LUURATA, LUURIA<br /> |katsella, kurkkia<br /> <br /> ''Luuraa kun hiiri jauhotynnöristä.''<br /> |-<br /> |LUUVA<br /> |riihen puintihuone<br /> |-<br /> |LYHYRES, LYHYRET<br /> |lyhde<br /> |-<br /> |LYSTÄTÄ<br /> |huvittaa<br /> <br /> ''lystätä syödä:'' syödä ruokahalulla<br /> |-<br /> |LÄHTIÄ<br /> |olla vähiltä<br /> <br /> ''Lähti mennä ojahan.''<br /> |-<br /> |LÄTINJÄTÖS, LÄTILLINEN<br /> |ilkeämielinen, vääjäämätön<br /> |-<br /> |LÄÄKÄRÖÖRÄ<br /> |käydä lääkärissä, hoitaa sairautta kotikonstein<br /> |-<br /> |LÖIJÄ<br /> |huntu, viitta, huivi, väljä pusero (ruotsin slöja)<br /> |-<br /> |LÖKÄ<br /> |ulostus<br /> |-<br /> |LÖKÄPÖKSY<br /> |saamaton<br /> |-<br /> |LÖLLÄTÄ (SUUTAAN)<br /> |juoruilla, puhua karkeuksia<br /> |-<br /> |LÖYHÄJULUPPI<br /> |viettelijä<br /> |-<br /> |LÖYKKI<br /> |sipuli (ruotsin lök)<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_K&diff=2698 2022-01-02T23:58:16Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |KAAHIA<br /> |kiivetä<br /> |-<br /> |KAAHKOTTAA<br /> |kierrellä ympäriinsä<br /> |-<br /> |KAALOJA<br /> |etsiä, kerätä jotakin liemestä, vedestä tai lumen alta<br /> |-<br /> |KAAPAROORA<br /> |kiipeillä<br /> |-<br /> |KAARASTAA<br /> |juosta tyttöjen / poikien perässä, kuluttaa aikaa<br /> |-<br /> |KAASIT<br /> |tuomiset, antimet<br /> |-<br /> |KAATI<br /> |esiliina<br /> <br /> ''kaati korkialla:'' odottaa lasta<br /> |-<br /> |KAFFELI<br /> |haarukka (ruotsin gaffel)<br /> |-<br /> |KAFFI<br /> |kahvi<br /> <br /> ''Kaffi on hyvää kaiken päivää.''<br /> <br /> ''Ei kaffi hyvää oo, sokuri hyvää on.''<br /> |-<br /> |KAFFIMANSOO<br /> |kahvin ystävä<br /> |-<br /> |KAHAATA<br /> |kahista, sanailla<br /> |-<br /> |KAHELI<br /> |älytön, sekopäinen<br /> |-<br /> |KAHKAASTA<br /> |juoksaista<br /> |-<br /> |KAIKKI, OLLA KAIKKI<br /> |olla lopussa<br /> |-<br /> |KAILOOSKOIPPURAT, KAULOOSKOIPPURAT<br /> |latistaja, mankelin edeltäjä<br /> |-<br /> |KAIRA<br /> |joustinneule<br /> |-<br /> |KAIRET<br /> |pirta, kaide<br /> <br /> ''Sisarukset niiren silimäs ja veljekset kaitehen ravos.''<br /> |-<br /> |KAISKOTTAA<br /> |kiertää kylää, juosta<br /> |-<br /> |KAJAHUTTAA<br /> |lyödä, huutaa, ryypätä viinaa<br /> |-<br /> |KAJOTTAA<br /> |seisoa itsepintaisesti paikallaan, huutaa<br /> |-<br /> |KAKAASTA, KAKOJA<br /> |perata kurkkuaan, rykäistä<br /> |-<br /> |KAKAHUTTAA<br /> |nauraa heläyttää<br /> |-<br /> |KAKISTAA, KAKISTELLA<br /> |ajaa tiehensä, ryiskellä<br /> |-<br /> |KAKKU<br /> |karitsa<br /> |-<br /> |KAKKUUNEN<br /> |kehittymätön<br /> |-<br /> |KAKLUUNI<br /> |kaakeliuuni, pystymuuri<br /> |-<br /> |KAKLUUNIPUU<br /> |klapi<br /> |-<br /> |KAKOJA, KAKAASTA<br /> |perata kurkkuaan, rykäistä<br /> |-<br /> |KAKULISKEPPI<br /> |vitsaksesta väännetty, aisan liukumaeste, rengaskeppi savenajossa<br /> |-<br /> |KALAASIT<br /> |juhlat, kekkerit, kutsut (ruotsin kalas)<br /> |-<br /> |KALAATA<br /> |kalista<br /> |-<br /> |KALAKKUUNEN<br /> |kalpea, väritön<br /> |-<br /> |KALAPIA<br /> |kalpea<br /> |-<br /> |KALAPPIA<br /> |lähteä tiehensä<br /> |-<br /> |KALASIA<br /> |kalsea, kolea<br /> |-<br /> |KALIAHINKKI<br /> |peltikannu kaljaa varten<br /> |-<br /> |KALIAMAT<br /> |kosteat jäätikkökelit<br /> <br /> ''silimät vesikaliamalla:'' verestävät silmät, silmät kyynelissä<br /> <br /> ''Liisan liukkahat ja Kaisa kaliamat.''<br /> |-<br /> |KALLAHTAA (PÄÄHÄN)<br /> |välähtää mieleen, saada aate<br /> |-<br /> |KALTTI<br /> |karju<br /> |-<br /> |KALUT<br /> |työ- tai leikkivälineet, ks. myös KILUT<br /> <br /> ''leikkikalut:'' lelut<br /> |-<br /> |KALUUMET<br /> |ranteet<br /> |-<br /> |KALUUNANAUHA<br /> |kanttinauha<br /> |-<br /> |KAMAHUTTAA<br /> |lyödä päänsä, potkaista<br /> |-<br /> |KAMMAHUTELLA<br /> |tupakoida<br /> |-<br /> |KAMPATA<br /> |kaataa jalkansa salaa eteen panemalla<br /> |-<br /> |KAMUUTTAA<br /> |potkia<br /> |-<br /> |KANGOTTAA<br /> |kannattaa, vivuta<br /> |-<br /> |KANKIA(STA LIANTOONEN)<br /> |kankea, kömpelö, hidas<br /> |-<br /> |KANTIKEE<br /> |ensimmäistä vasikkaansa kantava hieho<br /> |-<br /> |KANTTAIVIIKKO<br /> |keväinen kylmä viikko, helluntain alaisviikko<br /> |-<br /> |KAPAATA<br /> |kapista, kapuuttaa, kapistaa<br /> |-<br /> |KAPITTAA<br /> |kilpailla<br /> |-<br /> |KAPPIA<br /> |kilpaa, kilvan (ruotsin i kapp)<br /> |-<br /> |KARES<br /> |kade<br /> |-<br /> |KARHATA<br /> |ajaa takaa, ajaa pois<br /> |-<br /> |KARHIA<br /> |karhea<br /> |-<br /> |KARHO<br /> |haravakoneella kasaan ajettu heinä<br /> |-<br /> |KARIAASTA<br /> |karjaista<br /> <br /> ''Kariaasoo, jotta paska sisällä jähtyy.''<br /> |-<br /> |KARIKKANAKKOOS<br /> |lyhyt matka (kuten kivenheitto)<br /> |-<br /> |KARIUA<br /> |karjua<br /> |-<br /> |KARIU<br /> |karju<br /> |-<br /> |KARKELOON<br /> |kurkussa ulospäin tuntuva kylmänkyhmy<br /> |-<br /> |KARNAALI<br /> |ankara kurinpitäjä<br /> |-<br /> |KAROO<br /> |pässi, uroslammas<br /> |-<br /> |KAROONYSKÄ<br /> |karhea, kuiva yskä<br /> |-<br /> |KAROOSTAA<br /> |etsiä kumppania sukupuoliyhteyteen<br /> |-<br /> |KAROTTAA<br /> |kadottaa, hukata<br /> <br /> ''karottaa ittensä:'' paeta, piiloutua<br /> |-<br /> |KARRIAANEN<br /> |ohdake<br /> |-<br /> |KARSIPERSET<br /> |arka ja ujo<br /> |-<br /> |KASKOT<br /> |korot<br /> <br /> ''kaskojen kans:'' korkojen kera<br /> <br /> ''helevetin kyyttiraha:'' korot<br /> |-<br /> |KASUATEE<br /> |kasvatti<br /> |-<br /> |KATAANTUA<br /> |suuttua<br /> |-<br /> |KATEES, KATEEHIN<br /> |hukassa, hukkaan<br /> |-<br /> |KATIN TALAHILLA<br /> |areillaan, epävarma, hatarilla perusteilla<br /> |-<br /> |KAUNAT<br /> |akanat <br /> <br /> ''maksaa kaunat kaunoona:'' kostaa<br /> <br /> ''lunta kaunoo:'' pientä lumisadetta<br /> |-<br /> |KAUNAHAUKKA<br /> |ylivilkas, pelokas<br /> |-<br /> |KAVIOKUUMET<br /> |hevostauti<br /> |-<br /> |KAVITIN<br /> |jauholapio<br /> |-<br /> |KEHERÄPÄÄ<br /> |langanpidin rukissa<br /> |-<br /> |KEHIÄ (kuu)<br /> |olla kehässä<br /> |-<br /> |KEIKAHTAA<br /> |kaatua<br /> |-<br /> |KEIKKUA<br /> |keinua, heilua<br /> |-<br /> |KEIKUTTAA<br /> |keinuttaa<br /> |-<br /> |KEIMIT<br /> |kekkerit, kutsut<br /> |-<br /> |KEKKULA<br /> |lapsi<br /> |-<br /> |KELIU<br /> |kelju, ikävä, hankala<br /> |-<br /> |KELIUTTAA<br /> |harmittaa<br /> |-<br /> |KELLAHTAA<br /> |kaatua<br /> |-<br /> |KELLIÄ<br /> |maata<br /> |-<br /> |KELLOTTAA<br /> |kannella, juoruta<br /> |-<br /> |KELOVOTOON<br /> |pikkulapsi, kelvoton<br /> |-<br /> |KELTTU<br /> |lumppu, rätti<br /> |-<br /> |KEMUT<br /> |kutsut, kekkerit, juhlat<br /> |-<br /> |KENATA, KENOTTAA, KENHOOSTAA<br /> |istua levollisesti nojaten, istua uljaasti<br /> |-<br /> |KENKKU<br /> |ikävä, hankala<br /> |-<br /> |KENKUTTAA<br /> |tympäistä<br /> |-<br /> |KENOTTAA, KENATA, KENHOOSTAA<br /> |istua levollisesti nojaten, istua uljaasti<br /> |-<br /> |KEPULI<br /> |huono, heikko, petollinen<br /> |-<br /> |KERIITÄ<br /> |ehtiä<br /> |-<br /> |KERIÄTÄ<br /> |kerjätä, ruinata<br /> |-<br /> |KERINLEHERET<br /> |vyyhdin pidike lankaa vyyhdiltä kerittäessä<br /> |-<br /> |KERKKÄ<br /> |havupuun vuosikasvain<br /> <br /> ''Paleltuu kun kerkkä.''<br /> <br /> ''Jääs niinkun kerkkä.''<br /> |-<br /> |KERSA<br /> |lapsi<br /> |-<br /> |KERÄHKÄ<br /> |leipälapio<br /> |-<br /> |KESSUT<br /> |kotitupakka<br /> |-<br /> |KESSUTELLA<br /> |tupakoida, oleilla<br /> |-<br /> |KESTAALLA<br /> |kyläillä, vierailla<br /> |-<br /> |KESTITÄ<br /> |pitää vieraana<br /> |-<br /> |KESU<br /> |yleisimmin kesy myös lapuanmurteessa<br /> |-<br /> |KETAATA<br /> |roikkua, pursuta, ajelehtia<br /> |-<br /> |KETALES<br /> |tyhjäntoimittaja, jätkä, viinamäen mies<br /> |-<br /> |KETARAT<br /> |jalat<br /> <br /> ''reen ketarat:'' jalasten tukipuut<br /> |-<br /> |KETKU<br /> |retale, retku, epämääräisesti roikkuva<br /> |-<br /> |KETUUTTAA<br /> |viedä roikottaa, kävellä lyhyin askelin<br /> |-<br /> |KEVARI<br /> |kievari, majatalo<br /> |-<br /> |KIAKATA<br /> |vääntelehtiä<br /> <br /> ''Kiakkaa kun sonsaris.''<br /> |-<br /> |KIAKKO<br /> |kiekko, vanne<br /> |-<br /> |KIAKOTTAA<br /> |pyörittää vannetta<br /> |-<br /> |KIAKURA<br /> |kiemura<br /> |-<br /> |KIAPUTTAA<br /> |vääntelehtiä, pyöritellä käsissään, keimailla<br /> |-<br /> |KIFFELI<br /> |rikkalapio (ruotsin sopskyffel)<br /> |-<br /> |KIIKKUA<br /> |keinua, riippua, roikkua<br /> |-<br /> |KIIKUTTAA<br /> |keinuttaa, retuuttaa, raahata<br /> <br /> ''kovaa kiikutettu:'' vähän tärähtänyt<br /> |-<br /> |KIILIÄÄNEN<br /> |lehmän silmitön juoksu, itsepintainen ihailija<br /> |-<br /> |KIINTIÄ<br /> |kiinteä, tiukka<br /> <br /> ''kiintiälypsyynen lehemä:''  huonosti maitonsa laskeva<br /> <br /> ''Kiintiälle on lupa lyärä.''<br /> |-<br /> |KIIPIÄ<br /> |kiivetä, kiipeillä<br /> |-<br /> |KIIVU, FIILU<br /> |viilu (ruotsin skiva)<br /> |-<br /> |KIKITTÄÄ<br /> |imettää<br /> |-<br /> |KIKKI<br /> |rinta, nisä<br /> |-<br /> |KIKKIMOOREE<br /> |rintava nainen<br /> |-<br /> |KIKKIÄ<br /> |ottaa pikkutarkasti selville<br /> |-<br /> |KIKOTES<br /> |tyhjän nauraja<br /> |-<br /> |KIKOTTAA<br /> |kikattaa<br /> |-<br /> |KILAATA<br /> |kilistä, leperrellä<br /> |-<br /> |KILISIÄ<br /> |vaikea aika, puutteenalainen<br /> |-<br /> |KILLI<br /> |kissan lempinimi<br /> |-<br /> |KILOTTAA<br /> |puhua korkealla äänellä<br /> <br /> ''päivä kilottaa:'' päivä sarastaa<br /> |-<br /> |KILU, KILI, KILUT, KALUT<br /> |tavarat<br /> |-<br /> |KIMAHUTTAA<br /> |potkaista<br /> |-<br /> |KIMITTÄÄ<br /> |puhua kimeästi<br /> |-<br /> |KIMMALLA, TOISTENSA KIMMALLA<br /> |kilpaillen, toistensa innostamana<br /> |-<br /> |KIMOTES<br /> |kova pakkanen<br /> <br /> ''Tällä kimottehella ei käy tupatyäkään.''<br /> |-<br /> |KIMPSAHTAA<br /> |kutistua<br /> |-<br /> |KIMRÖÖKI<br /> |nokijauhe<br /> |-<br /> |KINKAMA<br /> |kohouma, kohoreuna<br /> |-<br /> |KINNATA<br /> |kiskoa, kiristää<br /> |-<br /> |KINOT<br /> |pölynpesät<br /> <br /> ''hämähäkinkinot:'' hämähäkinseitit<br /> |-<br /> |KINTTU<br /> |jalka, kinner<br /> <br /> ''olla kintuulla:'' olla kintereillä, olla loppumaisillaan<br /> |-<br /> |KIPITTÄÄ<br /> |juosta nopeasti lyhyin askelin<br /> |-<br /> |KIPIÄ<br /> |kipeä<br /> <br /> ''ottaa kipiää:'' tehdä kipeää<br /> <br /> ''Kiärtää kun kipiä kissi.''<br /> |-<br /> |KIPPO<br /> |pieni astia<br /> <br /> ''kipot ja kapot:'' astiat<br /> |-<br /> |KIPOTTAA<br /> |ammentaa liian pienellä astialla<br /> |-<br /> |KIPPUROORA<br /> |kiemurrella, tulla vähällä toimeen<br /> |-<br /> |KIRPELÖÖRÄ<br /> |kirvellä<br /> |-<br /> |KIRRASTAA<br /> |vaatia, pyytää, mankua, inttää<br /> |-<br /> |KIRUNKIRUN<br /> |juuri ja juuri<br /> |-<br /> |KIRVESPOHOJA<br /> |kirveen hamara, nakka<br /> |-<br /> |KISKO<br /> |verileipä<br /> <br /> ''Oikeen ny kiskua:'' mitä vielä.<br /> |-<br /> |KISMITELLÄ<br /> |venytellä<br /> <br /> ''Kun sais pitkää miästä vasten kismitellä!''<br /> |-<br /> |KISSI<br /> |kissa<br /> <br /> ''Niinkun kissi pistoksis.''<br /> <br /> ''Kiärtää kun kissi kuumaa puurua.''<br /> <br /> ''Käy kun kissi kuumas uunis.''<br /> <br /> ''Kualtuansa kissikin kiitetähän.''<br /> |-<br /> |KISSINMAHARI, KISSIT<br /> |olkoon, en minä viitsi<br /> |-<br /> |KISSINPARKU, NÄHÄRÄ KISSINPARKUA<br /> |joutua vaikeuksiin<br /> |-<br /> |KITAATA<br /> |kitistä, marista, narista<br /> <br /> ''Kitajaa kun tiiuvintta.''<br /> |-<br /> |KITKUTTAA<br /> |tulla vähällä toimeen, tehdä pitkänsitkeää työtä<br /> |-<br /> |KITU<br /> |puute<br /> |-<br /> |KITUTALOO<br /> |varaton pikkutila<br /> |-<br /> |KITUTUNTI<br /> |työpäivän viimeinen tunti<br /> |-<br /> |KITUUTTAA<br /> |taistella puutetta vastaan, vinguttaa, kiusata<br /> |-<br /> |KLAAKKERO, KLAFFISKA<br /> |linttaan astuja, jaloissa pyörivä<br /> |-<br /> |KLAAPPI<br /> |laikku, alue<br /> |-<br /> |KLAARATA<br /> |selvittää, selvitä (ruotsin klara)<br /> |-<br /> |KLAFFATA<br /> |heitellä joulukortteja ja -lahjoja oven raosta (ruotsin julklapp)<br /> |-<br /> |KLAFFI<br /> |lisälevy, pöytälevy, ovilevy<br /> |-<br /> |KLAFFIPIIRONKI<br /> |alas laskettavalla ovilevyllä varustettu lipasto<br /> |-<br /> |KLAFFISKA, KLAAKKERO<br /> |linttaan astuja, jaloissa pyörivä<br /> |-<br /> |KLANI(PÄÄ)<br /> |kalju<br /> <br /> ''Naamanpesua niskahan asti.''<br /> |-<br /> |KLANSSATA<br /> |kiillottaa, makeloida mankeloidut vaatteet vielä kerran kokoon taitettuina (ruotsin glans)<br /> |-<br /> |KLAPASTAA<br /> |kolistella<br /> |-<br /> |KLAPSAHROS<br /> |kalahdus<br /> <br /> ''Niinkun vakka ja kansi ja klapsahros päälle.''<br /> |-<br /> |KLAPSAHTAA<br /> |laueta, kalahtaa<br /> |-<br /> |KLAPINA<br /> |kalina<br /> |-<br /> |KLAPSAKKA<br /> |perunasosekeitto<br /> |-<br /> |KLAPSET<br /> |kapse, kopse<br /> |-<br /> |KLAPERO<br /> |lampaan papeno<br /> <br /> ''Sian siperö ja lampahan klapero.''<br /> |-<br /> |KLAPU<br /> |puulevy, salpalevy, polttopuun palanen<br /> |-<br /> |KLAPUUTTAA<br /> |tärisyttää, heilutella, puhella<br /> |-<br /> |KLASAATA<br /> |helistä, helskyä<br /> |-<br /> |KLASI<br /> |lasi, ikkuna (ruotsin glas)<br /> |-<br /> |KLAVAATA<br /> |täristä, vapista, heilua, irrallaan<br /> <br /> ''Klapajaa kun kakun jalaka.''<br /> |-<br /> |KLEHATA<br /> |oleilla, nojailla, tappaa aikaa<br /> |-<br /> |KLEINI<br /> |heikko (ruotsin klen)<br /> |-<br /> |KLEMPATA<br /> |ontua<br /> |-<br /> |KLEMPPA<br /> |ontuva<br /> |-<br /> |KLENKKU<br /> |heikkorakenteinen, horjuva, linkussa oleva, ontuva<br /> <br /> ''Minkäpäs tähäre klenkun sain? Rahanpa tähären klenkun nain. Rahat ne meni ja klenkku jäi.''<br /> |-<br /> |KLENKUTTAA<br /> |keinuttaa, heiluttaa, keimailla<br /> |-<br /> |KLENUUTTAA<br /> |heiluttaa nestettä astiassa<br /> |-<br /> |KLEPSU<br /> |saamaton<br /> |-<br /> |KLETAATA<br /> |roikkua<br /> |-<br /> |KLETUUTTAA<br /> |roikottaa<br /> |-<br /> |KLIHIRATA<br /> |puhdistaa pellavia loukun jäljiltä<br /> |-<br /> |KLIHTA<br /> |puhdistusterä<br /> |-<br /> |KLIISTERI<br /> |liisteri, sitkeä tahra<br /> <br /> ''olla kliisteris:'' olla rakastunut<br /> |-<br /> |KLIMPPI<br /> |kokkare<br /> |-<br /> |KLINKKU<br /> |salpalaite, linkku<br /> <br /> ''linkussa oleva:'' huonoryhtinen<br /> |-<br /> |KLIPPARI<br /> |nopealiikkeinen<br /> |-<br /> |KLOHONU<br /> |munaus<br /> |-<br /> |KLOPOTTAA<br /> |selitellä, motkottaa<br /> |-<br /> |KLOPPI<br /> |poika<br /> <br /> ''monikloppinen:'' monimutkainen<br /> |-<br /> |KLOPSAHTAA<br /> |pudota<br /> |-<br /> |KLOPSAHUTTAA<br /> |pudottaa, sulkea äänekkäästi<br /> |-<br /> |KLOVAHTAA<br /> |valahtaa<br /> |-<br /> |KLUMPATA<br /> |leikata tukka aivan lyhyeksi<br /> |-<br /> |KLUMPPU<br /> |kohouma, kuhmu, nuppu<br /> |-<br /> |KLUPAATA<br /> |pitää pientä ääntä<br /> |-<br /> |KLUPU<br /> |kangaspuiden osa<br /> |-<br /> |KLUUTU<br /> |rätti, luuttu<br /> |-<br /> |KLÖNTTI<br /> |kokkare<br /> <br /> ''mennä klöntiis:'' ymmärtää hitaasti<br /> |-<br /> |KNAFTI<br /> |vajaa (ruotsin knapp)<br /> |-<br /> |KNALLI<br /> |nalli<br /> |-<br /> |KNAPAATA<br /> |napsua<br /> |-<br /> |KNAPPA(S)KENGÄT<br /> |naisten kannalliset juhlakengät<br /> |-<br /> |KNAPPI<br /> |nappi (ruotsin knapp)<br /> |-<br /> |KNAPSET<br /> |nakse<br /> |-<br /> |KNAPSUA<br /> |naksua<br /> |-<br /> |KNEKKA, MAITTILAKNEKKA<br /> |kermakannu<br /> |-<br /> |KNEKKUMUSTERI<br /> |hienostelija (ruotsin moster)<br /> |-<br /> |KNEPATA<br /> |kävellä nopeasti lyhyin askelin<br /> |-<br /> |KNIPPU<br /> |kimppu, nippu (ruotsin knippa)<br /> |-<br /> |KNOPATA<br /> |antaa luunappi<br /> |-<br /> |KNUPAATA<br /> |hidastella<br /> |-<br /> |KNUPPI<br /> |nuppi, pääknuppi (ruotsin knopp)<br /> |-<br /> |KNUTATA<br /> |väsätä<br /> |-<br /> |KNYSÄ<br /> |nysä<br /> |-<br /> |KNYYTY<br /> |nyytti, mytty (ruotsin knut)<br /> |-<br /> |KNÄÄPSÄHRÖS<br /> |hienohelma<br /> |-<br /> |KNÖÖSÄ<br /> |pikkulapsi, tyttö<br /> |-<br /> |KOHENNOSKEPPI<br /> |pyykkivalkean kohennin<br /> |-<br /> |KOHOMELO<br /> |krapula<br /> |-<br /> |KOIJA<br /> |koppi, sänky<br /> <br /> ''mee koijahas:'' mene nukkumaan<br /> |-<br /> |KOIPI<br /> |jalka<br /> <br /> ''koivet oikoosena:'' maata<br /> |-<br /> |KOIPPURA<br /> |karahka<br /> |-<br /> |KOIRUUS<br /> |kuje<br /> |-<br /> |KOKKOONEN<br /> |kuhilas<br /> <br /> ''Lyhkäänen ja leviä kun ohorakokkoonen.''<br /> |-<br /> |KOKOPERUNAT, TIKKUPERUNAT<br /> |kuorineen keitetyt perunat.<br /> |-<br /> |KOKOTELLA<br /> |yrittää tehdä jotakin<br /> |-<br /> |KOKOTTAA<br /> |ojentaa kättä<br /> |-<br /> |KOLAATA<br /> |kolista<br /> |-<br /> |KOLIOTTAA<br /> |näkyä kauas paljaana (esim. vuoren laki)<br /> |-<br /> |KOLLATA<br /> |etsiskellä, koluta paikkoja, penko (ruotsin kålla)<br /> |-<br /> |KOLLOO<br /> |kollo, tyhmänylpeä, typerys<br /> |-<br /> |KOLOKKU<br /> |kirnunmäntä, kolkutin<br /> |-<br /> |KOLOKKULYMMY<br /> |piiloleikki<br /> |-<br /> |KOLTIKKO, KOLTTI<br /> |olkipatja<br /> |-<br /> |KOLTINKERTA<br /> |olkipatjan päällinen<br /> |-<br /> |KOLUT<br /> |tavarat<br /> |-<br /> |KOMAATA<br /> |kumista<br /> |-<br /> |KOMAHUTTAA<br /> |läimäyttää<br /> |-<br /> |KOMMERVENKKI<br /> |kiemura, omituisuus<br /> |-<br /> |KOMMONANSA, KOMMOOSISNANSA<br /> |(vain kielteinen muoto): ei välitä, ei ole huomaavinaan<br /> |-<br /> |KOMPURA<br /> |kankealiikkeinen, kompasteleva<br /> |-<br /> |KOMPUROORA<br /> |kompastella, kaatua<br /> |-<br /> |KOMU(SISUSTAANEN)<br /> |ontto, mustasisustainen peruna<br /> |-<br /> |KOMUURI<br /> |pesukaappi (ruotsin kommod)<br /> |-<br /> |KONAHRELLA<br /> |vihjailla ilkeästi<br /> |-<br /> |KONET<br /> |kone<br /> |-<br /> |KONFETTI<br /> |konvehti<br /> |-<br /> |KONFFOIJARI<br /> |huijari, kujeilija<br /> |-<br /> |KONI<br /> |kaakki<br /> |-<br /> |KONITOHTORI<br /> |eläinlääkäri, kovaotteinen lääkäri<br /> <br /> ''Miniä-Maijako se siälä niinkun koni louhii? Ei, äitee, minä täälä. Sinäkö, lapseni, siälä niinkun hiiri nakerrat?''<br /> |-<br /> |KONINLEIKKINEN<br /> |kovaotteinen pilailija<br /> |-<br /> |KONKATA<br /> |hyppiä yhdellä jalalla, ontua<br /> |-<br /> |KONKKAJALAKA<br /> |ontuva<br /> |-<br /> |KONKKAVÄÄRÄ<br /> |mielitietty<br /> |-<br /> |KONKOTTAA<br /> |hypellä kömpelösti<br /> |-<br /> |KONKOTES<br /> |yhdellä jalalla hyppiminen, ontuva<br /> |-<br /> |KONOONEN<br /> |omituisen näköinen, ruma<br /> |-<br /> |KONSTAALLA<br /> |tehdä temppuja, oikutella<br /> |-<br /> |KONTILLANSA<br /> |polvillaan<br /> <br /> ''Laske, syntinen, kontilles.''<br /> |-<br /> |KONTTILUUT<br /> |jalkaluut<br /> <br /> ''Menöö, jotta konttiluut kolajaa.''<br /> |-<br /> |KONTITA<br /> |kannella<br /> |-<br /> |KONTTUURI<br /> |komero<br /> |-<br /> |KOOLI<br /> |vati, malja, pesuvati (ruotsin skål)<br /> |-<br /> |KOOLILEUKA<br /> |alaleuka yläleukaa ulompana<br /> |-<br /> |KOPAATA<br /> |kopista<br /> |-<br /> |KOPETTUA<br /> |kuivua kovaksi, jäätyä, routaantua<br /> |-<br /> |KOPIOOLLE<br /> |lähes loppuun, lähes tyhjäksi<br /> |-<br /> |KOPISTAA<br /> |koputtaa<br /> |-<br /> |KOPISTELLA<br /> |nikkaroida, korjata paikkoja<br /> |-<br /> |KOPISTOKSET, KULUKIA KOPISTOKSILLA<br /> |pyrkiä yöjalkaan<br /> |-<br /> |KOPPIO<br /> |otus<br /> |-<br /> |KOPSET<br /> |kopina<br /> |-<br /> |KOPSU<br /> |kovettunut tahra, viinaryyppy<br /> |-<br /> |KOPSUA<br /> |kopista<br /> |-<br /> |KOPUKKA<br /> |hevoskaakki<br /> |-<br /> |KOREELLA<br /> |pyntätä<br /> |-<br /> |KORENTA<br /> |karahka, aidas, ranka, pitkä keppi<br /> |-<br /> |KORENTAPERSET<br /> |sudenkorento<br /> |-<br /> |KORIA<br /> |korea, kaunis<br /> <br /> ''korialla kärellä:'' oikealla kädellä<br /> |-<br /> |KORKKO<br /> |kengänkanta<br /> |-<br /> |KORNOOPELI<br /> |romuluinen, ruma mies, typerys<br /> |-<br /> |KORO<br /> |puun onkalo<br /> |-<br /> |KORSTEENI<br /> |savupiippu (ruotsin skorsten)<br /> |-<br /> |KORVEE<br /> |saavi, korvo, tiinu<br /> <br /> ''Sataa, jotta korvee piskosta.''<br /> |-<br /> |KOTKOTES<br /> |tyhjän intoilija<br /> |-<br /> |KOTKOTUS<br /> |olematon puuha<br /> |-<br /> |KOTURI<br /> |vuokralainen<br /> |-<br /> |KOUHOO<br /> |kollo, tyhmänylpeä, typerys<br /> |-<br /> |KOUHKOTES<br /> |turhan intoilija<br /> |-<br /> |KOUHKOTTAA<br /> |intoilla turhia, hassutella<br /> |-<br /> |KOUKKIA<br /> |poimia<br /> |-<br /> |KOURAANTUA<br /> |känsiintyä, puutua<br /> |-<br /> |KOURAMOKKA<br /> |kokoontuneesta juustoaineesta puristettu maistiainen<br /> |-<br /> |KOVISTELLA<br /> |kuulustella<br /> |-<br /> |KRAAKU<br /> |padan kannatinvarsi<br /> |-<br /> |KRAAPAASTA<br /> |raapaista<br /> |-<br /> |KRAAPIA<br /> |raapia<br /> |-<br /> |KRAAPOOS<br /> |naarmu<br /> |-<br /> |KRAIVELI<br /> |kauluskäänne, kurkku<br /> <br /> ''Ne lähti olla toistensa kraiveliis kiinni.''<br /> |-<br /> |KRAKOTES<br /> |nauru, nauraja<br /> |-<br /> |KRAKOTTAA<br /> |nauraa sydämen pohjasta<br /> |-<br /> |KRAMPPI<br /> |kouristus<br /> |-<br /> |KRANNI<br /> |naapuri (ruotsin granne)<br /> |-<br /> |KRANSSI<br /> |seppele<br /> <br /> ''nisukranssi:'' seppeleen muotoinen juhlavehnänen, jonka keskelle asetettiin pikkuleivät<br /> |-<br /> |KRANTTU<br /> |valikoiva, pikkutarkka<br /> <br /> ''Nyt sillä kulukoo yksi ja toinen, ja ennen se oli niin kranttu.''<br /> |-<br /> |KRAPA<br /> |kaavin, kulunut työkalu (ruotsin skrapa)<br /> |-<br /> |KRAPIA<br /> |rapea, kiivas, helposti loukkaantuva<br /> |-<br /> |KRAPSI<br /> |kaapia, kerätä jäännöksiä<br /> |-<br /> |KRAPSOOKSET<br /> |jäännökset<br /> <br /> ''Ei oo kun krapsookset jäliellä.''<br /> |-<br /> |KRAPSOOSKYRSÄ<br /> |taikinan jäännöksistä leivottu pieni leipä (kyrsä), pitkän ajan kuluttua syntynyt nuorin lapsi<br /> |-<br /> |KRAPSUA<br /> |rapista<br /> |-<br /> |KRAPSUKELI<br /> |kuiva pakkaskeli<br /> |-<br /> |KRAPU<br /> |rapu<br /> |-<br /> |KRASSATA<br /> |rassata, tutkia paikkoja, penkoa<br /> <br /> ''Kun on piippu ja pyssy ja akka, niin aina on jotakin krassaamista.''<br /> |-<br /> |KRASSI<br /> |rassi<br /> |-<br /> |KRAVATA<br /> |raapia irti, kaapia<br /> |-<br /> |KREKKUMEKKOO<br /> |yöpaita<br /> |-<br /> |KREKUTA<br /> |riiustella, olla sukupuoliyhteydessä<br /> |-<br /> |KREKLIINI, REKLIINI<br /> |violetti<br /> |-<br /> |KREPU<br /> |rimssu<br /> |-<br /> |KRIIMU<br /> |riimu (ruotsin grimma)<br /> |-<br /> |KRIINASTAA<br /> |kirkua, röhkiä, pitää ääntä<br /> |-<br /> |KRIIPOJA<br /> |riipiä<br /> |-<br /> |KRIIPOOS<br /> |naarmu, piirto<br /> <br /> ''puukriipoos:'' puumerkki, allekirjoitus<br /> |-<br /> |KRIIVARI<br /> |kirjuri (ruotsin skrivare)<br /> |-<br /> |KRIIVATA<br /> |raastaa raastinraudalla, kirjoittaa (ruotsin skriva)<br /> |-<br /> |KRIIVI<br /> |raastin<br /> |-<br /> |KRIIVINKROPSU<br /> |perunaraasteella höystetty pannukakku<br /> |-<br /> |KRINKULA<br /> |rinkeli, rengas<br /> |-<br /> |KRINNI<br /> |kehä, karsina, häkki<br /> |-<br /> |KRIPA<br /> |ripa, otin<br /> <br /> ''Lähti tulla kripahäntääsihin täihin.''<br /> |-<br /> |KROHINA, KRÖHINÄ<br /> |rohina<br /> |-<br /> |KROPSEE<br /> |hienohelma, vanhapiika<br /> |-<br /> |KROPSU<br /> |pannukakku<br /> |-<br /> |KROPSUTUAHINEN<br /> |rupsahtanut<br /> |-<br /> |KROSSATA<br /> |rouhia, jauhaa karkeaksi (ruotsin krossa)<br /> |-<br /> |KROSSOTELLA<br /> |riiustella<br /> |-<br /> |KROTATA<br /> |etsiskellä, koluta, varastella<br /> |-<br /> |KROTTI<br /> |kuoppa, onkalo<br /> |-<br /> |KROUVI<br /> |karkeapintainen<br /> |-<br /> |KRUMPUTTAA<br /> |moittia, motkottaa, marista<br /> |-<br /> |KRUPUTA<br /> |kursia<br /> |-<br /> |KRUTUTA<br /> |rypistää, tehdä käsitöitä (leikkimielisesti)<br /> |-<br /> |KRUUHU<br /> |uuninedustaso<br /> <br /> ''tulla kruuhulle:'' tavata mielitiettynsä ensimmäisen kerran kotonaan<br /> |-<br /> |KRUUKKU<br /> |ruukku<br /> |-<br /> |KRUUSATA<br /> |koristella, kursailla<br /> |-<br /> |KRUUSOOS<br /> |koristekuviointi<br /> |-<br /> |KRUUSITYTTY<br /> |koristenukke, hyödytön naisihminen<br /> |-<br /> |KRUUVVATA<br /> |ruuvata<br /> <br /> ''kruuvvata kurkusta:'' kuristaa<br /> |-<br /> |KRUUVVI<br /> |ruuvi<br /> |-<br /> |KRYKKY<br /> |huonoryhtinen, kyttyräselkäinen<br /> |-<br /> |KRYMPÄTÄ<br /> |kutistaa (ruotsin krumpa)<br /> |-<br /> |KRYYRÄTÄ<br /> |maustaa (ruotsin krydda)<br /> |-<br /> |KRYYTI<br /> |mauste<br /> |-<br /> |KRYYTIMAA<br /> |kasvimaa<br /> |-<br /> |KRÄHÄNÄTÄ<br /> |patistaa, komentaa<br /> |-<br /> |KRÄ(I)VELI<br /> |heikko, sairaalloinen<br /> |-<br /> |KRÄKKY<br /> |heinäseiväs, hutera rakennelma<br /> |-<br /> |KRÄKKÄ<br /> |pahansisuinen, riidanhaluinen, sairaalloinen<br /> |-<br /> |KRÄNKKÄ<br /> |inttäjä, riidanhaluinen<br /> |-<br /> |KRÄNKYTTÄÄ<br /> |inttää, haastaa riitaa<br /> |-<br /> |KRÄTYYNEN<br /> |kiukkuinen, kiukuttelija, marisija<br /> |-<br /> |KRÄVÄTÄ<br /> |pyytää, vaatia (ruotsin kräva)<br /> |-<br /> |KRÄÄKYÄ<br /> |rääkyä<br /> |-<br /> |KRÄÄKÄÄSTÄ<br /> |rääkäistä<br /> |-<br /> |KRÄÄKÄÄSY<br /> |rääkäisy<br /> |-<br /> |KRÄÄMI<br /> |(luumu)kiisseli kermavaahdon kera, kermainen jälkiruoka<br /> |-<br /> |KRÄÄTÄRI<br /> |ompelija, räätäli<br /> <br /> ''Kaukaa komia kun Sanna-kräätäri.''<br /> |-<br /> |KRÖHINÄ, KROHINA<br /> |rohina<br /> |-<br /> |KRÖKKÄ<br /> |perunakuokka, sairaalloinen<br /> |-<br /> |KRÖKÖTELLÄ<br /> |kävellä hienostellen, kävellä vaikeasti<br /> |-<br /> |KUAHNIA<br /> |pöyhentää<br /> |-<br /> |KUAKOLLA<br /> |kuokkimassa<br /> |-<br /> |KUALATA<br /> |haluta hartaasti, kuolata<br /> |-<br /> |KUHAATA<br /> |kuhista<br /> |-<br /> |KUHKIA<br /> |viivytellä<br /> |-<br /> |KUIKELO, KUIKKANA<br /> |laiheliini<br /> |-<br /> |KUIKKA(ANEN)<br /> |laiha<br /> |-<br /> |KUIRAALLA<br /> |tulla vähällä (ruoalla) toimeen<br /> |-<br /> |KUKKAROORA<br /> |askaroida, viivytellä<br /> |-<br /> |KULIETTAA KAATINSA HÄNNÄS<br /> |juoruilla<br /> |-<br /> |KUMAASTA<br /> |kaataa astia tyhjäksi<br /> |-<br /> |KUMAATA<br /> |kumista<br /> |-<br /> |KUMMAALLA<br /> |tehdä temppuja, hassutella, käyttäytyä omituisesti<br /> <br /> ''Kaikkia se kanan takapuali kummaaloo.''<br /> |-<br /> |KUMMAJAANEN<br /> |kummitus, omituisuus<br /> |-<br /> |KUMMATA<br /> |kuoria maitoa separaattorilla (ruotsin skumma)<br /> |-<br /> |KUPAATA<br /> |askaroida<br /> |-<br /> |KUPATA<br /> |kupittaa (kuppari), viivytellä<br /> |-<br /> |KUPSEHTIA<br /> |oleskella, askarrella<br /> |-<br /> |KUPULA<br /> |nystyrä, pieni kumpu<br /> |-<br /> |KURAATA<br /> |kurista<br /> |-<br /> |KURKELOONEN<br /> |pieni, laiha ja surkea<br /> |-<br /> |KURMOOTTAA<br /> |kurittaa, kiusata<br /> |-<br /> |KURNAALI<br /> |kuorittu maito, kurri<br /> |-<br /> |KURRU<br /> |ahdas koppi<br /> |-<br /> |KURSSATA<br /> |opettaa, nuhdella<br /> |-<br /> |KUSIPOIKA<br /> |rätisten palava pieni talikynttilä<br /> |-<br /> |KUSKATA<br /> |kuljettaa, ajaa matkoihinsa (ruotsin kuska)<br /> |-<br /> |KUTAATA<br /> |kutista<br /> |-<br /> |KUTUTTAA<br /> |kutittaa<br /> |-<br /> |KUUHAALLA<br /> |etsiskellä, odotella<br /> |-<br /> |KUUHOOLLA<br /> |kuulostella, kuuholla korvin<br /> |-<br /> |KUUKATA<br /> |ontua<br /> <br /> ''Ontuu ja kuukkaa eik’oo paree kun muukkaan.''<br /> |-<br /> |KUUKAT JA KAAKAT<br /> |ketkä tahansa<br /> |-<br /> |KUUKKAALLA, KUUKKANOORA<br /> |kuhkia<br /> |-<br /> |KUUPANO<br /> |heinäkantamus<br /> |-<br /> |KUUPANOORA<br /> |pyöräyttää heinät kuupanolle<br /> |-<br /> |KUUPATA<br /> |kaatua<br /> |-<br /> |KUUPPELUIJAA<br /> |kaatuillen<br /> |-<br /> |KUURATA<br /> |pestä juuriharjalla, kiillottaa (kuparia)<br /> |-<br /> |KUUSA<br /> |käsityskyky<br /> <br /> ''olla kuusalla:'' tietää<br /> |-<br /> |KUUSAALLA<br /> |arvella, suunnitella<br /> |-<br /> |KUUTENANSA<br /> |(vain kielteinen muoto): ei välitä, ei ole huomaavinaan<br /> |-<br /> |KYLYVÖTTÄÄ<br /> |kylvettää, antaa selkään<br /> |-<br /> |KYNNET<br /> |kädet<br /> |-<br /> |KYNSITYÄ<br /> |naisten käsityö<br /> |-<br /> |KYRSÄ<br /> |lopputaikinasta leivottu pieni leipä<br /> |-<br /> |KYTKYMET, KYTKYVET<br /> |lehmän kiinnitysketjut navetassa<br /> |-<br /> |KYTKYTTÄÄ<br /> |seurustella vakituisesti<br /> |-<br /> |KYTYYTTÄÄ<br /> |kävellä hitaasti lyhyin askelin<br /> |-<br /> |KYYKKYPEPPA<br /> |hippaleikki, jossa kyykistyminen pelastaa hipaksi joutumasta<br /> |-<br /> |KYYKKYÄ<br /> |kyykkiä, tehdä tarpeitaan ulkona<br /> |-<br /> |KYYTTIPOIKA<br /> |särvin<br /> |-<br /> |KÄLIYT<br /> |ketjut<br /> |-<br /> |KÄMPPÄ<br /> |huone<br /> |-<br /> |KÄNKI<br /> |porukka<br /> |-<br /> |KÄNTTY<br /> |arkipulla, pullapitko<br /> |-<br /> |KÄNÄ<br /> |liian pieni<br /> |-<br /> |KÄPÄÄLLÄ<br /> |kosketella<br /> |-<br /> |KÄRMEHISNÄNSÄ<br /> |vihoissaan<br /> |-<br /> |KÄRMES<br /> |käärme<br /> <br /> ''Voi kärmehen jäliet!''<br /> |-<br /> |KÄRSIÄ<br /> |sopia, sietää<br /> <br /> ''Kärsiiskö puhutella?''<br /> <br /> ''Ei kättä kärsi.''<br /> |-<br /> |KÄSSÄLEHTÄÄ, KÄSSYTELLÄ<br /> |oleilla<br /> |-<br /> |KÄIVERRELLÄ<br /> |vääntelehtiä<br /> |-<br /> |KÄJETÄ (KÄKIÄÄ)<br /> |aavistella vieraita<br /> |-<br /> |KÄPSEHTIÄ<br /> |oleilla<br /> |-<br /> |KÄÄKKÄ, KÄÄKKÄNÄ<br /> |laiha (vanhuuttaan) kuivettunut akka<br /> |-<br /> |KÄÄPSÄLEHTÄÄ<br /> |pyörähdellä<br /> |-<br /> |KÖHIÄ<br /> |yskiä<br /> |-<br /> |KÖHÄ<br /> |yskä<br /> |-<br /> |KÖHÄNÄ<br /> |hilse<br /> |-<br /> |KÖKKÄ<br /> |talkoot<br /> |-<br /> |KÖLLÖTTÄÄ, KÖLÖSIÄ<br /> |itkeä suureen ääneen<br /> |-<br /> |KÖMYYTTÄÄ<br /> |antaa selkään<br /> |-<br /> |KÖNNÄTÄ<br /> |istua pitkään<br /> |-<br /> |KÖNTIÄ<br /> |kömpiä<br /> |-<br /> |KÖNTYS<br /> |kankelus<br /> |-<br /> |KÖPPÄ<br /> |olemattomuus, typeryys<br /> <br /> ''Köppä-Fiikee, Köppä-Saara, Köppä-Kuustaa''<br /> |-<br /> |KÖPPÄJYYTTÄÄ<br /> |narrata, kiusoitella<br /> |-<br /> |KÖPPÄÄNEN<br /> |olematon, typerä, naivi<br /> |-<br /> |KÖPÄTTÄÄ<br /> |teettää olemattomia, tympäistä<br /> |-<br /> |KÖPÖTELLÄ<br /> |kävellä hitaasti lyhyin askelin<br /> |-<br /> |KÖPÖTES<br /> |sakea jauhopuuro, mutti<br /> |-<br /> |KÖRTTIPÖTKY<br /> |körttiläismies, körttipoika (ilkeämielisesti)<br /> |-<br /> |KÖRÖTELLÄ<br /> |ajella hiljakseen, körökyytillä<br /> |-<br /> |KÖRÖTTÄÄ<br /> |hypittää polvellaan<br /> |-<br /> |KÖTIKKÖ<br /> |teini-ikäinen, poijanjuntti<br /> |-<br /> |KÖYKKI<br /> |keittiö (ruotsin kök)<br /> <br /> ''vesiköykki:'' navettakeittiö<br /> |-<br /> |KÖÖRI<br /> |(vanhemmassa murteessa): kuoro<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_J&diff=2697 2022-01-02T23:58:03Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |JAAKATA<br /> |jahdata (ruotsin jaga)<br /> |-<br /> |JAHANATA<br /> |hidastella<br /> |-<br /> |JAHKAASTA, JAHAASTA, JAHKUA<br /> |päivitellä, ihmetellä suureen ääneen<br /> |-<br /> |JALAKA, JALAAT<br /> |jalka, jalat<br /> <br /> ''Ei pääse jaloosta pakenemahan.''<br /> |-<br /> |JALAKUUMET<br /> |kolmijalka<br /> |-<br /> |JAMA<br /> |tila<br /> |-<br /> |JANKATA<br /> |jankuttaa<br /> |-<br /> |JATSARIT<br /> |laskostettuvartiset pyhäsaappaat<br /> |-<br /> |JAUHOJULUPPI<br /> |maanviljelijä<br /> |-<br /> |JEEVULOORA<br /> |manailla (ruotsin djävul)<br /> |-<br /> |JEHUPELTAANI, PELTAANI<br /> |kurillinen, omapäinen, piittaamaton<br /> |-<br /> |JEFREETTARI<br /> |kujeilija, kiero, eläväinen<br /> |-<br /> |JELAPATA<br /> |auttaa (ruotsin hjälpa)<br /> |-<br /> |JEPULIS<br /> |varmasti, takuulla<br /> |-<br /> |JESTANTEERAA, JESTAS, JESTAKKOHON<br /> |ihmettelysanoja<br /> |-<br /> |JOHANNYTOKI<br /> |tottakai, peruslapualainen sanonta<br /> |-<br /> |JOOKIN<br /> |varsinkin<br /> |-<br /> |JOPATA<br /> |myydä laittomasti, jopata viinaa<br /> |-<br /> |JOPPARI<br /> |salamyyjä, trokari, polkupyörän tavarateline<br /> |-<br /> |JOPPOO<br /> |salamyynti<br /> |-<br /> |JORPAKKO, MENNÄ JORPAKKOHON<br /> |tuhoutua, epäonnistua, kehittyä väärään suuntaan<br /> |-<br /> |JUAMUKKA<br /> |juolukka<br /> |-<br /> |JUHULA<br /> |joulu<br /> |-<br /> |JUHULAKLAPPI<br /> |joululahja (ruotsin julklapp)<br /> |-<br /> |JUIPPI<br /> |sälli, ketale<br /> |-<br /> |JUKELI<br /> |lievä voimasana<br /> |-<br /> |JUKOPUU<br /> |tukipuu reen nokassa<br /> <br /> ''paiskata juollensa:'' jättää kesken<br /> |-<br /> |JUKSATA<br /> |narrata<br /> |-<br /> |JUKURI(PÄÄ)<br /> |itsepäinen, tottelematon<br /> |-<br /> |JULIETA<br /> |kehdata<br /> |-<br /> |JULUPPI<br /> |sepalus, etuhalkio<br /> <br /> ''löyhäjuluppi:'' viettelijä<br /> |-<br /> |JUMPUTTAA<br /> |jynkyttää, istua pitkään<br /> |-<br /> |JUMPUTES<br /> |jyminä, jynkytys<br /> |-<br /> |JUNKKARI<br /> |itsepäinen, tottelematon, puukkojunkkari<br /> |-<br /> |JUNNATA<br /> |työntää, kuluttaa aikaa<br /> |-<br /> |JUNNOO<br /> |työntäminen, istuskelu<br /> |-<br /> |JUNTTA<br /> |paalujuntta, palmikoimaton pullapitko<br /> |-<br /> |JUNTTURA<br /> |tottelematon, hidasliikkeinen, kömpelö<br /> |-<br /> |JUNTU<br /> |polku<br /> |-<br /> |JUNUUNEN<br /> |itsepäinen, tottelematon<br /> |-<br /> |JUPELINJUHULAT<br /> |suuret juhlat, riemujuhlat (ruotsin jubel)<br /> |-<br /> |JURPPIA<br /> |tympäistä, harmittaa<br /> |-<br /> |JUTINA<br /> |lievä voimasana<br /> |-<br /> |JUURAKKOPÄÄ<br /> |itsepäinen, kovapäinen<br /> |-<br /> |JUUTAS<br /> |lievä voimasana, hankala ihminen (Juudas Iskariot)<br /> |-<br /> |JYLLÄTÄ, JYLTÄTÄ<br /> |jyskyttää, elämöidä, sekoittaa paikat<br /> |-<br /> |JYMINÄ<br /> |jyrinä, kumea ääni<br /> |-<br /> |JYMYYTTÄÄ<br /> |jyristää<br /> |-<br /> |JYMÄHRÖS<br /> |jyrähdys<br /> |-<br /> |JYMÄHTÄÄ<br /> |jyrähtää<br /> |-<br /> |JYRÄ<br /> |tasoitin, itsepäinen<br /> |-<br /> |JYRÄTÄ<br /> |tasoittaa peltoa jyrällä<br /> |-<br /> |JYRÄÄTÄ<br /> |jyristä (ukkonen)<br /> |-<br /> |JYSKY<br /> |isokokoinen, raskas<br /> <br /> ''tupajysky:'' emäntä<br /> |-<br /> |JYTKÄLES<br /> |isokokoinen, raskas<br /> |-<br /> |JYTYYTTÄÄ<br /> |jyristää<br /> |-<br /> |JYYSTÄÄ<br /> |kaluta<br /> |-<br /> |JÄKITTÄÄ<br /> |istua, seisoa paikallaan itsepintaisesti<br /> |-<br /> |JÄMÄHTÄÄ<br /> |juuttua paikoilleen<br /> |-<br /> |JÄSSÄHTÄÄ<br /> |juuttua paikoilleen, lakata tajuamasta, latistua<br /> |-<br /> |JÄTKÖTTÄÄ<br /> |pyöritellä suussaan, pureskella sitkeää<br /> |-<br /> |JÄTÖS, LÄTINJÄTÖS<br /> |itsekäs, ilkeämielinen<br /> |-<br /> |JÄÄRÄ<br /> |pässi, oinas<br /> <br /> ''tupajäärä:'' kovan kurin pitävä emäntä<br /> |-<br /> |JÄÄRÄPÄINEN<br /> |itsepäinen, vääjäämätön<br /> |-<br /> |JÖKÄLES<br /> |järkäle<br /> |-<br /> |JÖÖ<br /> |järjestys, kuri<br /> <br /> ''pitää jöötä:'' pitää kuria<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_I&diff=2696 2022-01-02T23:57:52Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |IHANNELLA<br /> |ihastella, ihailla, kehuskella<br /> |-<br /> |IHIRA<br /> |ihra, tali<br /> |-<br /> |IHIROOLLANSA<br /> |itsekseen, aiheetta<br /> <br /> ''Hikuaa aivan ihiroollansa.''<br /> |-<br /> |IHIVATA<br /> |tehdä hitaasti huonoilla välineillä<br /> |-<br /> |IHIVI<br /> |pinttynyt rasva<br /> |-<br /> |IHOMYÄTÄÄNEN<br /> |tiukasti istuva, vyötäröä myötäilevä vaate<br /> |-<br /> |IILI<br /> |oikku<br /> |-<br /> |IITIÄ<br /> |udella, ottaa selville<br /> |-<br /> |IKISOKIN<br /> |tahallaan, välttämättä<br /> |-<br /> |ILAMAN<br /> |ilmaiseksi<br /> |-<br /> |ILAMANAIKAANEN<br /> |turhanaikainen, merkityksetön<br /> |-<br /> |ILIEKSYÄ<br /> |iljeksyä<br /> |-<br /> |ILIKEELLÄ<br /> |iljeksyä, olla ilkeä<br /> |-<br /> |ILLISTELLÄ<br /> |ilmeillä, tehdä naamaliikkeitä, irvailla<br /> |-<br /> |ILLOTTAA<br /> |pullistella<br /> |-<br /> |IMEHRELLÄ<br /> |ihmetellä<br /> |-<br /> |IMES<br /> |ihme<br /> |-<br /> |IMISÄ<br /> |emäsika<br /> |-<br /> |IMU<br /> |takku<br /> |-<br /> |INAATA<br /> |inistä<br /> |-<br /> |INAHROS<br /> |äännähdys<br /> |-<br /> |ININÄ, INAHROS<br /> |hiljainen ääni<br /> |-<br /> |INKKU<br /> |potkuri hevonen<br /> |-<br /> |INKKUMERA<br /> |potkuri maho tammahevonen<br /> |-<br /> |INKKUA<br /> |inua, mankua<br /> |-<br /> |INTAANTUA<br /> |riehaantua, vihastua<br /> |-<br /> |INTTI, NIINKUN INTTI<br /> |ympäripäissään<br /> |-<br /> |INUA<br /> |inistä, mankua<br /> <br /> ''Älä inu, kun et lypsäkkään.''<br /> |-<br /> |IRSOTTAA<br /> |pursuta, pullistella, roikkua<br /> |-<br /> |IRUJAAN<br /> |olemattoman pieni olio<br /> |-<br /> |ISOO ASIA<br /> |pääasia, salaisuus<br /> |-<br /> |ISOO ELÄMÄ<br /> |rähinä<br /> |-<br /> |ISOOTURPA<br /> |kovaääninen<br /> |-<br /> |ISTUA LYPSYYLLÄ<br /> |odottaa kehuja, kehuttaa itseään<br /> |-<br /> |ITTE<br /> |itse<br /> |-<br /> |ITTEJUTTUUNEN<br /> |itsepäinen, vääjäämätön<br /> |-<br /> |ITTE TYKÖNÄNSÄ<br /> |itsekseen<br /> |-<br /> |ITTELLINEN<br /> |itsenäinen, maatilaton<br /> <br /> ''Ny minäkin rupian ittelleni, sanoo flikka, kun maata pani.''<br /> |-<br /> |ITUNISKA<br /> |maanviljelijä<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_H&diff=2695 2022-01-02T23:57:35Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |HAAHOTTAA<br /> |kierrellä ympäriinsä<br /> |-<br /> |HAALTAA<br /> |omia, kerätä (ruotsin ha)<br /> |-<br /> |HAARUKOORA<br /> |tanssia, hypellä, voimistella, heitellä jalkojaan<br /> |-<br /> |HAASKATA<br /> |tuhlata<br /> <br /> ''mennä haaskeelle'': tuhlautua<br /> |-<br /> |HAASKOO<br /> |tuhlaus<br /> |-<br /> |HAATA<br /> |vastustaa, vaikeuttaa<br /> <br /> ''Se hakaa.''<br /> |-<br /> |HAAVAA, HAAVALLA<br /> |kertaa, kerralla<br /> <br /> ''Sillä haavaa, yhtä haavaa.''<br /> |-<br /> |HAHAMOLLANSA<br /> |koossa<br /> |-<br /> |HAHTUVA<br /> |lepere (villa)<br /> |-<br /> |HAIKAALLA (PERÄHÄN)<br /> |kaivata menetettyä<br /> |-<br /> |HAIKU<br /> |ikävöinti, tupakansavu<br /> <br /> ''vetää haikuja:'' tupakoida<br /> |-<br /> |HAILUUNEN<br /> |väritön, haalistunut<br /> |-<br /> |HAIRATA<br /> |siepata<br /> <br /> ''Näkki hairaa.''<br /> |-<br /> |HAIROJA<br /> |hassuttaa<br /> <br /> ''Mikä sua hairoo?''<br /> |-<br /> |HAISU<br /> |haju, tuoksu, vihi<br /> <br /> ''Mull’ei oo siitä haisuakaan.''<br /> |-<br /> |HAITULITII<br /> |epäluotettava, viiripäinen<br /> |-<br /> |HAKKI<br /> |innokas<br /> |-<br /> |HAKOTEILLÄ<br /> |kateissa<br /> |-<br /> |HALAASTA<br /> |halkaista<br /> |-<br /> |HALAASPUALI<br /> |puolikas<br /> |-<br /> |HALAATA<br /> |toivoa hartaasti, haluta, kaivata<br /> |-<br /> |HALAKIOON<br /> |halkeama<br /> |-<br /> |HALAVEERATA<br /> |halventaa, halveksia<br /> |-<br /> |HALLEHTIA<br /> |omia, kerätä<br /> |-<br /> |HALOONEN<br /> |haalea<br /> |-<br /> |HALUKSESTA<br /> |mielellään, innokkaasti<br /> |-<br /> |HAMARTAA<br /> |ahnehtia<br /> |-<br /> |HAMAS<br /> |kateissa, kaukana<br /> |-<br /> |HAMES<br /> |hame, leninki<br /> |-<br /> |HAMPAHITOON<br /> |saamaton, avuton, aloitekyvytön<br /> |-<br /> |HAMPPUMAAN KUMMAJAANEN<br /> |omituisesti pukeutunut<br /> |-<br /> |HAMPPUPIO<br /> |hamppukimppu, hienostelija, olematon<br /> |-<br /> |HAMPSIA<br /> |harppoa, tehdä huolimattomasti<br /> |-<br /> |HAMPUUSI<br /> |hamppari, sälli<br /> |-<br /> |HAN(E)HETTAA<br /> |hassuttaa<br /> |-<br /> |HANITOON<br /> |yletön<br /> |-<br /> |HANKKIA<br /> |viivytellä, ansaita<br /> <br /> ''Taitaa hankkia saretta.''<br /> |-<br /> |HANKKEES<br /> |ansiossa, aikomassa<br /> |-<br /> |HANSLANKARI<br /> |apumies<br /> |-<br /> |HANSKA<br /> |hansikas<br /> <br /> ''lyärä hanskat tiskihin'': keskeyttää, kyllästyä<br /> |-<br /> |HANTTALEHTAA<br /> |kävellä hömpöttää<br /> |-<br /> |HANTTALES<br /> |vähän tärähtänyt<br /> |-<br /> |HANTTANPULI<br /> |epäluotettava, huikentelevainen<br /> |-<br /> |HANTUUKI<br /> |pyyheliina<br /> |-<br /> |HAPAKKA, AIKA HAPAKKAA, AIKA HAPAKALLA<br /> |kovalla kiireellä<br /> |-<br /> |HAPINESTA<br /> |innokkaasti, ahkerasti<br /> |-<br /> |HARAKOORA<br /> |elämöidä, hullutella päättömästi<br /> |-<br /> |HARAKKA<br /> |ylivilkas<br /> |-<br /> |MENNÄ HARAKOOLLE<br /> |haihtua ilmaa (lämpö)<br /> |-<br /> |HARIKKO<br /> |vesipiimä<br /> |-<br /> |HARIKKOHULIKKA<br /> |piimäpytty<br /> |-<br /> |HARIKKONAPPO<br /> |piimäkauha<br /> <br /> ''Haista harikkonappo varren juuresta.''<br /> |-<br /> |HARKATA<br /> |jättää väliin<br /> |-<br /> |HARPPIA<br /> |harppoa<br /> |-<br /> |HARPPUNSA HALAKAASTA<br /> |yllättyä täysin, kadehtia rajusti<br /> <br /> ''Lähti harppunsa halakaasta.''<br /> |-<br /> |HARRATA<br /> |viistää maata<br /> |-<br /> |HARROOTTAA<br /> |hidastaa<br /> |-<br /> |HASAANEN<br /> |teini-ikäinen tyttö<br /> |-<br /> |HASAATA<br /> |sanailla, otella<br /> |-<br /> |HASUKAMPRAATTI<br /> |riitakumppani (leikkimielinen) (ruotsin kamrat)<br /> |-<br /> |HATIKKA, HATTARA<br /> |teini-ikäinen tyttö<br /> |-<br /> |HATISTELLA<br /> |hätyytellä, kopeloida (naista)<br /> |-<br /> |HATKA<br /> |mieliteko<br /> |-<br /> |HATKANPOTKAA<br /> |kiireen vilkkaa<br /> |-<br /> |HATKAT<br /> |rukkaset, saattajasta kieltäytyminen<br /> |-<br /> |HATRUKSET<br /> |hiuskuontalo<br /> |-<br /> |HATTARA, HATIKKA<br /> |teini-ikäinen tyttö<br /> |-<br /> |HAUHAALLA<br /> |hullutella<br /> |-<br /> |HAUHOO<br /> |ylivilkas<br /> |-<br /> |HAUKI(PAIKKA)<br /> |äestäessä väliin jäänyt paikka<br /> |-<br /> |HAUKKAALLA<br /> |hullutella päättömästi<br /> |-<br /> |HAUKKAANEN<br /> |ylivilkas<br /> |-<br /> |HAUTEET<br /> |akanat, kuivikkeet<br /> |-<br /> |HEHEVO<br /> |hieho<br /> |-<br /> |HEIHEI<br /> |hassahtava<br /> |-<br /> |HEIKAASTA<br /> |heikottaa<br /> |-<br /> |HEIKO<br /> |heikko<br /> |-<br /> |HEILA<br /> |rakastettu<br /> |-<br /> |HEINÄLÖYKKI<br /> |ruohosipuli<br /> |-<br /> |HEITUKKA<br /> |teini-ikäinen tyttö, huonomaineinen nainen<br /> |-<br /> |HEITTÄÄ<br /> |jättää, hylätä<br /> <br /> ''Henttuni heitti ja heittäköhön!''<br /> |-<br /> |HEIVATA<br /> |hylätä<br /> |-<br /> |HEKOTES<br /> |nauraja<br /> |-<br /> |HEKOTTAA<br /> |nauraa<br /> |-<br /> |HELAATA<br /> |helkkyä, heilua<br /> |-<br /> |HELAHUTTAA<br /> |nauraa heläyttää<br /> |-<br /> |HELAPATA<br /> |helpottaa<br /> <br /> ''Heleppas, kun henki lähti.''<br /> |-<br /> |HELLU<br /> |heila, rakastettu<br /> |-<br /> |HELLUUNEN<br /> |hellyttävä, soma<br /> |-<br /> |HELU<br /> |hela, hely<br /> |-<br /> |HELUVYÄ<br /> |helavyö, pohjalaisen miehen kansallispukuun kuuluva vyö, josta tavallisesti riippuu myös tuppipuukko, helahoito (tuppiroska)<br /> <br /> ''Hei helapääpuukko ja puntari, niillä päriäälen minä varmasti, kun puukoolla kututtelen kylykiluita ja nyrkillä turpia prässäälen.''<br /> |-<br /> |HELÄÄTÄ<br /> |helistä<br /> |-<br /> |HEMAHTAA<br /> |ihastua, rakastua<br /> |-<br /> |HENTTU<br /> |heila, rakastettu<br /> |-<br /> |HENUUNEN<br /> |ylettömän romanttinen<br /> |-<br /> |HERAHEINÄ<br /> |suolaheinä<br /> |-<br /> |HERTTI<br /> |jahkumasana<br /> <br /> ''Hertti hallikkohon, hertti leijaa, hertti nähköhän, hertti sentähäre''<br /> |-<br /> |HESAATA<br /> |hapsottaa, roikkua, olla puoliksi purkautunut<br /> |-<br /> |HESUT<br /> |hapsut<br /> |-<br /> |HETALES<br /> |repale<br /> |-<br /> |HETIKÄÄN<br /> |läheskään<br /> <br /> ''Ei oo hetikään niin näläkä, kun välillä syää.''<br /> |-<br /> |HIA<br /> |hiha<br /> <br /> ''Niinkun hian knapista:'' sujuvasti, joustavasti.<br /> |-<br /> |HIALLA<br /> |yöjalassa<br /> |-<br /> |HIAPANNYRRY, MENNÄ HIAPANNYRRYÄ<br /> |tanssia<br /> |-<br /> |HIAPUTTAA<br /> |vääntelehtiä<br /> |-<br /> |HIARUA<br /> |hieroa<br /> <br /> ''Aina siit’on apua, kun hiarotahan.''<br /> |-<br /> |HIATA<br /> |hiekka<br /> |-<br /> |HIILIHEIKKI<br /> |vilkas, eläväinen<br /> |-<br /> |HIIRENPILLU<br /> |kuoppa leuassa<br /> |-<br /> |HILA<br /> |veräjä<br /> |-<br /> |HILAPATA<br /> |pyyhkäistä, sivuta<br /> |-<br /> |HILIANKIN<br /> |todellakin<br /> |-<br /> |HILLU<br /> |hillo<br /> |-<br /> |HILLUPUURO<br /> |ruispuolukkapuuro<br /> |-<br /> |HILUKKU<br /> |päähuivi<br /> |-<br /> |HILUKUTTAPÄIN<br /> |avopäin<br /> |-<br /> |HIMMAHTAA<br /> |liikahtaa<br /> |-<br /> |HINIÖÖRÄ<br /> |himoita, haluta, toivoa omakseen<br /> |-<br /> |HINKATA<br /> |hangata<br /> |-<br /> |HINKKOOSKUMMI<br /> |pyyhekumi<br /> |-<br /> |HINKKI<br /> |peltikannu (ruotsin hink)<br /> |-<br /> |HINKU<br /> |halu<br /> <br /> ''Yskää tuloo, kun yksin makaa ja hinku, kun huanon kaverin kans.''<br /> |-<br /> |HINTI<br /> |hiuki, ohueksi kulunut kangas<br /> |-<br /> |HINTRATA<br /> |haitata, vastustaa (ruotsin hindra)<br /> |-<br /> |HIPPIÄÄNEN<br /> |hippiäinen, siro nainen<br /> |-<br /> |HIPPOONEN<br /> |sujuva, leppoisa<br /> |-<br /> |HISSUTELLA<br /> |hiipiä, kävellä hitaasti ja äänettömästi<br /> |-<br /> |HISSUTUUNEN<br /> |ujo, hiljainen, saamaton, hidas, ressukka<br /> |-<br /> |HITIÄ<br /> |hiipiä, kulkea hitaasti<br /> |-<br /> |HITURI<br /> |hidas<br /> |-<br /> |HIUKOJA<br /> |hiukaista<br /> |-<br /> |HIULU<br /> |pyörä, ratas, rukin hiulu (ruotsin hjul)<br /> <br /> ''Höpäjää kun Hiulu-Jussi.''<br /> |-<br /> |HIÄRTYYMET<br /> |kostean ihon pinnasta irtautuva kuollut kudos<br /> |-<br /> |HIÄRTÄÄ<br /> |vastustaa, ajaa polkupyörällä, jossa istuin on liian korkealla<br /> |-<br /> |HOHKALÖYLY<br /> |innostus, intoilu<br /> |-<br /> |HOHUUTTAA<br /> |huohottaa<br /> |-<br /> |HOITTOLLAA<br /> |velttona, toimettomana<br /> |-<br /> |HOJAANTUA<br /> |horjahtaa<br /> |-<br /> |HOKMANNI<br /> |alkoholipitoinen (yskän)lääke<br /> |-<br /> |HOKSUSTA KOTOOSIN<br /> |huomiokykyinen<br /> |-<br /> |HOLAHTAA<br /> |läikähtää, solahtaa (liikaa)<br /> |-<br /> |HOLLATA<br /> |riittää, ulottua<br /> |-<br /> |HOLTAANEN<br /> |kokoinen<br /> |-<br /> |HOLLI<br /> |suunta<br /> |-<br /> |HOLLILLA<br /> |lähellä<br /> |-<br /> |HOLLIKYYTI<br /> |entisajan matkustamistapa<br /> <br /> ''Kylymä kun hollitalli.''<br /> |-<br /> |HOLOHEIJA<br /> |epäluotettava, ailahtelevainen<br /> |-<br /> |HOLOSTIKKO<br /> |epätasainen jäinen maa<br /> |-<br /> |HOLTTI<br /> |ryhti<br /> <br /> ''Se on holtti pois, kun housut kastuu.''<br /> |-<br /> |HOMEERUS<br /> |huolimaton<br /> |-<br /> |HOMEHEN TOMUUS<br /> |homeessa, vanha<br /> |-<br /> |HOMES<br /> |home<br /> |-<br /> |HOMESKORVA, HOMESPÄÄ<br /> |huonomuistinen<br /> |-<br /> |HOMMATA<br /> |järjestää, hankkia, huolehtia, häärätä<br /> |-<br /> |HOMPPOO<br /> |typerys<br /> |-<br /> |HONATA<br /> |huomata, hoksata<br /> |-<br /> |HONISKO<br /> |pitkänhuiskea ihminen<br /> |-<br /> |HONOSTOOPELI<br /> |hoksaamaton, typerys, romuluinen<br /> |-<br /> |HONTTURA<br /> |epävarman käyntinen<br /> |-<br /> |HONTTUROORA<br /> |kulkea epävarmasti, oleilla<br /> |-<br /> |HOOPOO<br /> |typerä<br /> |-<br /> |HOPPAVOI<br /> |vastakirnuttu, vaivaamaton voi<br /> |-<br /> |HORAATA<br /> |vihjailla, houria, puhua epämääräisesti<br /> |-<br /> |HORINA<br /> |epämääräinen puhe, olettamus<br /> |-<br /> |HORHATA<br /> |hoitaa, huoltaa, tukea, auttaa<br /> |-<br /> |HORNATA<br /> |kuorsata<br /> |-<br /> |HORNOO<br /> |kuorsaus<br /> |-<br /> |HORNIA<br /> |haalea<br /> |-<br /> |HORO<br /> |vuotava<br /> |-<br /> |HORROS (KUUNNELLA HORROS)<br /> |hartaasti<br /> |-<br /> |HORTOOLLA<br /> |etsiskellä, kuljeskella päämäärättä<br /> |-<br /> |HOSAATA<br /> |intoilla turhia<br /> |-<br /> |HOSSATA<br /> |esikarstata villoja<br /> |-<br /> |HOSSOOKSET<br /> |esikarstatut villalevyt<br /> |-<br /> |HOSSI<br /> |hauska, huvittava<br /> |-<br /> |HOTALEHTAA<br /> |tehdä huolimattomasti<br /> |-<br /> |HOTALES<br /> |huolimaton, hätäinen<br /> |-<br /> |HOTKIA<br /> |ahmia<br /> |-<br /> |HOTKAASTA<br /> |ahmaista suuhunsa<br /> |-<br /> |HOTSIA, HOTSITTAA<br /> |huvittaa tehdä jotakin (vain kielteinen muoto: EI HOTSI)<br /> |-<br /> |HOURET<br /> |harha<br /> <br /> ''Niinkun hourees:'' väärinkäsityksen tai harhojen vallassa<br /> |-<br /> |HUAMAATA<br /> |herätä<br /> |-<br /> |HUAPATA<br /> |murehtia, olla epätietoinen, päättämätön<br /> |-<br /> |HUATA<br /> |hoksata<br /> |-<br /> |HUKAAMATOON<br /> |huomiokyvytön, tietämätön<br /> |-<br /> |HUHTUA<br /> |huhkia, huitoa<br /> <br /> ''Huhtoo kun surenpesän ovella.''<br /> |-<br /> |HUIKATA<br /> |huutaa, huudahtaa<br /> |-<br /> |HUIKKIA<br /> |huudella<br /> |-<br /> |HUILATA, HUILIA<br /> |levätä, maata, nukkua<br /> <br /> ''Niinkun rahaa veis pankkihin, kun nuari miäs huilii.''<br /> |-<br /> |HUILOOAIKA<br /> |lepoaika<br /> |-<br /> |HUINAALLA<br /> |harhailla, etsiskellä<br /> |-<br /> |HUIPATA<br /> |pyörryttää<br /> |-<br /> |HUISKAHTAA<br /> |liikahtaa, heilahtaa<br /> |-<br /> |HUISKUA<br /> |liikkua, heilua<br /> |-<br /> |HUISKUTTAA<br /> |liikuttaa, heiluttaa<br /> <br /> ''Hammas huiskuu.''<br /> |-<br /> |HUISLIPPA<br /> |lyhyt hame, minimaalisen pieni vaate, vetinen keitto<br /> |-<br /> |HUISUUTTAA<br /> |heiluttaa, vilkuttaa<br /> |-<br /> |HUISUUTES<br /> |yksinkertainen postikorteilla pelattava lasten korttipeli<br /> |-<br /> |HUITHAPELI<br /> |epäluotettava, huikentelevainen<br /> |-<br /> |HUITUKKA<br /> |teini-ikäinen tyttö<br /> |-<br /> |HUJAHROS<br /> |solahdus<br /> |-<br /> |HUJAHTAA<br /> |kulahtaa, solahtaa<br /> |-<br /> |HUJOPPI<br /> |pitkä mies<br /> |-<br /> |HUKAN JUNNUULLA<br /> |kateissa, arveluttavissa puuhissa<br /> |-<br /> |HULAATA<br /> |läikkyä<br /> |-<br /> |HULAHTAA<br /> |solahtaa<br /> |-<br /> |HULINA<br /> |solina<br /> <br /> ''Hei hulinaa, sanoo akka kun kirnuhun piäri.''<br /> |-<br /> |HULIAKAS<br /> |avara, komea, väljä<br /> |-<br /> |HULIKKA<br /> |kannellinen puuastia, pytty<br /> <br /> ''Piänet ja siävät kun pytyn kannet.''<br /> |-<br /> |HULLAALLA<br /> |pilailla<br /> |-<br /> |HULEPPEHESTI<br /> |väljästi, rennosti, helposti<br /> |-<br /> |HULUVATOON<br /> |yltiöpäinen<br /> |-<br /> |HUMAA<br /> |käsky hevoselle siirtyä sivuttain (lehmälle sanotaan MYÄTÄÄ)<br /> |-<br /> |HUMAATA<br /> |humista<br /> |-<br /> |HUMALAT<br /> |humalakasvin hedelmät<br /> <br /> ''Meni hyvät humalat hukkahan:'' tuhlautui, epäonnistui.<br /> |-<br /> |HUMMATA<br /> |rillutella<br /> |-<br /> |HUMPSIA<br /> |tehdä huolimattomasti<br /> |-<br /> |HUMPUTELLA<br /> |kuluttaa aikaa, kuljeskella<br /> |-<br /> |HUMPUTES<br /> |ajan kuluttaja<br /> |-<br /> |HUNNINGOLLA<br /> |pilalla, rappiolla<br /> |-<br /> |HUNSVOTTI<br /> |ketale, roikale<br /> |-<br /> |HUPAANEN<br /> |hauska, nopeasti kuluva<br /> |-<br /> |HUPINA, JOUTUA HUPINAHAN<br /> |joutua pulaan<br /> <br /> ''Min’oon sen kans aivan hupinas.'' ''Johan täs ny hupinahan joutuu.''<br /> |-<br /> |HUPULAANEN<br /> |seuranpitäjä, kaveri<br /> <br /> ''Apulaasen hupulaanen.''<br /> |-<br /> |HURVITELLA<br /> |huvitella, kuluttaa aikaa<br /> |-<br /> |HUSAHUTTAA<br /> |tekaista huolimattomasti<br /> |-<br /> |HUSEERATA<br /> |ajaa asioita, touhuta (ruotsin husera)<br /> |-<br /> |HUSIA<br /> |huitoa<br /> |-<br /> |HUSUTTAA<br /> |usuttaa, kannustaa<br /> |-<br /> |HUSUTTIMET<br /> |ikkunaverhot<br /> |-<br /> |HUTAASTA<br /> |tekaista huolimattomasti<br /> |-<br /> |HUTERA<br /> |hatara, heikkorakenteinen<br /> |-<br /> |HUTKAASTA<br /> |läimäyttää<br /> |-<br /> |HUTKET<br /> |omatekoinen luonnonlääke<br /> <br /> ''Hellanmaan akan hutket.''<br /> |-<br /> |HUTKIA<br /> |hakata, piiskata, ruoskia, mättää<br /> |-<br /> |HUTSU<br /> |lutka<br /> |-<br /> |HUTTUROORA<br /> |tehdä huolimattomasti, lääkitä<br /> |-<br /> |HUUHELO<br /> |heikkovointinen, heikottavanoloinen, epätietoinen<br /> |-<br /> |HUUHOO<br /> |ajattelematon<br /> |-<br /> |HUUPPANOORA<br /> |liikkua epävarmasti, päämäärättömästi<br /> |-<br /> |HUUPPOO<br /> |epävarmasti liikkuva, humalainen<br /> |-<br /> |HUURITOON<br /> |railakas, eläväinen (ruotsin vet hut)<br /> |-<br /> |HUUSATA<br /> |hoitaa eläinsairauksia<br /> <br /> ''Huusaa väärää lapaa:'' asennoituu väärin.<br /> |-<br /> |HUUSI<br /> |ulkohuone, ulkovessa<br /> |-<br /> |HUUSTUUKIA<br /> |päätä pahkaa<br /> |-<br /> |HUUTAA<br /> |nuhdella<br /> |-<br /> |HUUTOLAUKERI<br /> |kovaääninen ihminen<br /> |-<br /> |HYLIÄTÄ, HYLIEKSIÄ<br /> |hylätä, halveksia<br /> |-<br /> |HYNKIÄ<br /> |nieleskellä itkua<br /> <br /> ''hynkiä peräjän:'' kaivata menetettyä, aikoa toiveissaan.<br /> <br /> ''Sitä sen ei trenkää hynkiäkään.''<br /> |-<br /> |HYNKYTTÄÄ<br /> |niellä itkua, teetellä itkua<br /> |-<br /> |HYNÄÄTÄ<br /> |hyräillä<br /> |-<br /> |HYPELLÄ<br /> |tanssia<br /> |-<br /> |HYPYT<br /> |tanssit (vanhan murteen mukaan)<br /> |-<br /> |HYPPÖÖTTÄÄ<br /> |juoksuttaa, juoksuttaa asioilla, ajaa takaa, ajaa hevosta juoksuun, ajaa hyppyä<br /> <br /> ''Sitä pitääs lyärä ja hyppööttää.''<br /> |-<br /> |HYSSY<br /> |hölkkä<br /> <br /> ''Tiisteläisten kirkkohyssyä.''<br /> |-<br /> |HYSSYTELLÄ<br /> |hölkätä<br /> |-<br /> |HYSYYTTÄÄ<br /> |viedä täristää<br /> |-<br /> |HYTÄÄTÄ<br /> |hytistä, täristä, vapista<br /> |-<br /> |HYVÄKÄS<br /> |viheliäinen<br /> |-<br /> |HYYSÄTÄ<br /> |auttaa, passata, huolehtia<br /> |-<br /> |HÄJY<br /> |pahansisuinen, puukkojunkkari<br /> |-<br /> |HÄJYYLLÄ<br /> |kiukutella, ilkeillä<br /> |-<br /> |HÄKIÄ<br /> |ajaa tiehensä, karkottaa<br /> <br /> ''häkiä vastahan:'' vastustaa, kieltäytyä<br /> |-<br /> |HÄKÄ<br /> |häkä<br /> <br /> ''niinkun häkää:''  helposti, vaivatta, yhtenään<br /> <br /> ''täyttä häkää:''  parastaikaa<br /> <br /> ''Kyllä sillä häkä putkesta lähtöö:'' kyllä sillä asia korjaantuu.<br /> |-<br /> |HÄLÄVÄÄSTÄ<br /> |pyyhkäistä<br /> |-<br /> |HÄLÄÄTÄ<br /> |hälistä<br /> |-<br /> |HÄMÄHÄKINKINOT<br /> |hämähäkinseitit<br /> |-<br /> |HÄNESTÄNSÄ, OLLA HÄNESTÄNSÄ<br /> |ylpeillä<br /> |-<br /> |HÄNTYRI<br /> |liehakoija<br /> |-<br /> |HÄNTÄ<br /> |helma<br /> <br /> ''Mitähän se taas kaatinsa hännäs kuliettaa:'' mitähän se taas jouruaa.<br /> |-<br /> |HÄPPÄ<br /> |lasten juoma<br /> |-<br /> |HÄPPÄRÄ<br /> |hämärä<br /> |-<br /> |HÄPY<br /> |häpeä, hillitty käytös<br /> |-<br /> |HÄVYYSNÄNSÄ<br /> |häpeissään, nolo<br /> |-<br /> |HÄRKÄPÄINEN<br /> |itsepäinen<br /> <br /> ''Niinkun härkä lauta pääs.''<br /> <br /> ''Niinkun lautapää härkä.''<br /> <br /> ''Niinkun härkää hankehen vetääs.''<br /> |-<br /> |HÄRNÄTÄ<br /> |ärsyttää<br /> <br /> ''Älä härnää verta nenästäs.''<br /> |-<br /> |HÄRVELI<br /> |kone, laite, rakkine<br /> |-<br /> |HÄSPYYTÄRI<br /> |epäilyttävä avustaja, asianajaja (ruotsin hästbytare)<br /> |-<br /> |HÄSYYHIN<br /> |apuihin<br /> |-<br /> |HÄSYYS<br /> |avuissa<br /> |-<br /> |HÖKÖTES<br /> |rakkine, laite, outo esine<br /> |-<br /> |HÖKÖTTÄÄ<br /> |jokeltaa<br /> |-<br /> |HÖLLÖÖSILLÄNSÄ<br /> |ilmava, kohtelias, ihastunut, heltynyt, hellyttävä<br /> <br /> ''Höllöösillänsä kun löyhään trampattu syytinkikrinni.''<br /> |-<br /> |HÖLÖPPÄKYNSI<br /> |taitamaton, huolimaton<br /> |-<br /> |HÖLÖPÖTES<br /> |tyhjänpuhuja, suulas<br /> |-<br /> |HÖLÖPÖTTÄÄ<br /> |puhua olemattomia<br /> |-<br /> |HÖLÖSUU<br /> |suulas, kielevä<br /> |-<br /> |HÖMMÖNÖÖRÄ<br /> |tehdä työ vähän sinne päin<br /> |-<br /> |HÖMMÖÖNEN<br /> |muistamaton, vanhuudenhöperö<br /> |-<br /> |HÖMPÖTES<br /> |asiattomasti liikkuva<br /> |-<br /> |HÖMPÖTTÄÄ<br /> |kiertää kyliä, liikkua nykäyksittäin, käyttäytyä hassusti, puhua olemattomia<br /> |-<br /> |HÖNKKÖÖTTÄÄ<br /> |narrata<br /> |-<br /> |HÖNTTI, HÖNTTÖÖ<br /> |hassahtava, typerä<br /> |-<br /> |HÖNÖS<br /> |humalassa<br /> |-<br /> |HÖPEET<br /> |herkkupalat, lisukkeet<br /> |-<br /> |HÖPINÄ<br /> |pilapuhe, valhe<br /> |-<br /> |HÖPÖNASSU<br /> |narraaja, vitsinkertoja<br /> |-<br /> |HÖPÖTES<br /> |tyhjänpuhuja<br /> |-<br /> |HÖPÖRÖ<br /> |höperö<br /> |-<br /> |HÖRINÄ<br /> |turhanaikainen puhe tai touhu, matala nauru<br /> |-<br /> |HÖRNÄTÄ<br /> |höristä, kurista<br /> |-<br /> |HÖRPÄTÄ<br /> |siemaista juotavaa<br /> <br /> ''kenkä hörppää:'' saa vettä sisäänsä varren suusta<br /> |-<br /> |HÖRSYYTTÄÄ<br /> |tehdä jotakin yltiöpäisen nopeasti ja suurella metelillä<br /> |-<br /> |HÖRÄÄTÄ<br /> |puhua pehmeitä, äännellä<br /> |-<br /> |HÖRÖTES<br /> |yltiöpäisesti naurava<br /> |-<br /> |HÖRÖTTÄÄ<br /> |nauraa röhöttää<br /> |-<br /> |HÖSKÄ, KOKO HÖSKÄ<br /> |esine tai laite kaikkine osineen<br /> |-<br /> |HÖSÄÄTÄ<br /> |hössöttää<br /> |-<br /> |HÖTKIÄ, HÖTKÄÄSTÄ<br /> |narrata<br /> |-<br /> |HÖTTÖ, HÖTY, HÖTTÖÖNEN<br /> |kevyt, ilmava<br /> |-<br /> |HÖVELI, HÖYLI<br /> |kohtelias<br /> |-<br /> |HÖVÄÄTÄ<br /> |höpistä<br /> |-<br /> |HÖYHKIÄ<br /> |reipas, nuorekas<br /> |-<br /> |HÖYLI, HÖVELI<br /> |kohtelias<br /> |-<br /> |HÖÖKELI<br /> |kova kuri, ankarat olosuhteet<br /> <br /> ''Kyllä se siinä höökelinsä näköö.''<br /> |-<br /> |HÖÖKIVAUNU<br /> |hyökkäysvaunu<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_F&diff=2694 2022-01-02T23:57:23Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |FAARI<br /> |vaari, yleensä vanha mies, isoisä<br /> |-<br /> |FANEERI<br /> |vaneeri (ruotsin faner)<br /> |-<br /> |FANKATA<br /> |taivuttaa tahtoonsa<br /> |-<br /> |FANKI<br /> |vanki (ruotsin fange)<br /> |-<br /> |FANKKU<br /> |panta, nahkapidike, suksiside, ripustinnauha, raksi<br /> |-<br /> |FAPIAANI<br /> |vilkas, eläväinen, omaperäinen ihminen<br /> <br /> ''Se on eri fapiaani.''<br /> |-<br /> |FATI<br /> |vati (ruotsin fat)<br /> |-<br /> |FATITAUTINEN<br /> |nuukuuttaan aliravittu<br /> |-<br /> |FIILATA<br /> |viilata (ruotsin fil)<br /> |-<br /> |FIILI<br /> |viili (ruotsin filmjölk)<br /> |-<br /> |FIILIPUNKKI<br /> |viiliastia<br /> |-<br /> |FIILU, KIIVU<br /> |viilu (ruotsin skiva)<br /> |-<br /> |FIINI<br /> |hieno (ruotsin fin)<br /> |-<br /> |FIIRATA<br /> |osoittaa mielisairauden merkkejä<br /> <br /> ''Sitä fiiraa.''<br /> |-<br /> |FINKERPORI<br /> |sormustin (ruotsin fingerborg)<br /> <br /> ''Sitä nyt ei ollu kun finkerporillinen.''<br /> |-<br /> |FINTELISKA<br /> |vengerkka, sottiisi, jenkka<br /> |-<br /> |FINTUPPI<br /> |ummikkosuomalainen<br /> |-<br /> |FISKAALI<br /> |virkamies<br /> |-<br /> |FIULI<br /> |viulu, vanhan murteen muoto<br /> |-<br /> |FLAATTI, MENNÄ FLAATIKSI<br /> |yllättyä, hämmentyä, huumaantua (ruotsin flat)<br /> |-<br /> |FLAISKOTTAA<br /> |juosta raskaasti koko jalkapohjalla<br /> |-<br /> |FLAISKET<br /> |läiske, raskas juoksu, kavionkapse<br /> <br /> ''Se oli yhtä kavionflaisketta.''<br /> |-<br /> |FLAJAHTAA<br /> |läimähtää, läjähtää<br /> |-<br /> |FLAJAHUTTAA<br /> |läimäyttää, läjäyttää<br /> |-<br /> |FLANKKU<br /> |lankku (ruotsin planka)<br /> |-<br /> |FLASKATA<br /> |nolata, läimäyttää<br /> <br /> ''Katto, jotten flaskaa muatohos:'' Katso, etten anna turpiisi.<br /> |-<br /> |FLATAANEN, FLATAHYRRY, FLATAPASKA<br /> |olematon, typerä<br /> |-<br /> |FLATAATA<br /> |höpöttää, puhua olemattomia<br /> |-<br /> |FLETKOOKSIS<br /> |väsyksissä, raukea<br /> |-<br /> |FLETKU<br /> |kuorittu maito, kurri<br /> |-<br /> |FLIKKA<br /> |tyttö (ruotsin flicka)<br /> |-<br /> |FLINKKI<br /> |sievä, soma (ruotsin flink)<br /> |-<br /> |FLINTALLANSA<br /> |lintallaan<br /> <br /> ''Olla flintallansa:'' keimailla<br /> |-<br /> |FLINTATA<br /> |lyödä, läimäyttää<br /> |-<br /> |FLINTTA<br /> |lättänä<br /> |-<br /> |FLINTTAPOKKA<br /> |lättäjalka, linttaan astuja<br /> |-<br /> |FLINTUROORA<br /> |luiskahdella liukkaalla pinnalla, tehdä jalkaliikkeitä, kävellä horjuvasti<br /> |-<br /> |FLOORI<br /> |lantakouru<br /> |-<br /> |FLOOSATA<br /> |sataa kaatamalla, käyttää runsaasti vettä<br /> |-<br /> |FLOSAATA<br /> |lätistä, lotista<br /> |-<br /> |FLOSAHUTTAA<br /> |läikäyttää<br /> |-<br /> |FLOSAHTAA<br /> |läikähtää, lorahtaa<br /> |-<br /> |FLOSSIKKO<br /> |loskakeli<br /> |-<br /> |FLUNTTUSUSSU<br /> |huolimattomasti pukeutunut<br /> |-<br /> |FLUTKU<br /> |lutka<br /> |-<br /> |FLUTKUTTAA<br /> |purskuttaa, litkuttaa<br /> |-<br /> |FLÄISKET<br /> |läike, läiske<br /> |-<br /> |FLÄISKYTTÄÄ<br /> |läikyttää<br /> |-<br /> |FLÄISKYÄ<br /> |läikkyä<br /> |-<br /> |FLÄISKÄHTÄÄ<br /> |läikähtää<br /> |-<br /> |FLÄISKÄHYTTÄÄ<br /> |läikäyttää<br /> |-<br /> |FLÄNKYTTÄÄ<br /> |sanoa vastaan, sanailla, inttää<br /> |-<br /> |FLÄNYYTTÄÄ<br /> |läikyttää nestettä astiassa<br /> |-<br /> |FLÄNÄHYTTÄÄ<br /> |läikäyttää<br /> |-<br /> |FLÄNÄHTÄÄ<br /> |läikähtää<br /> |-<br /> |FLÄNÄÄTÄ<br /> |läikkyä<br /> |-<br /> |FLÄSKI<br /> |läski, silava (ruotsin fläsk)<br /> |-<br /> |FLÄSYYTTÄÄ<br /> |läikytellä nestettä astiassa<br /> |-<br /> |FLÄSÄHTÄÄ<br /> |läikähtää maahan<br /> |-<br /> |FLÄSÄHYTTÄÄ<br /> |läikäyttää maahan<br /> |-<br /> |FLÄSÄÄTÄ<br /> |läikkyä, puhua pehmeitä<br /> |-<br /> |FLÄTKIÄ<br /> |hakata, läimäytellä<br /> |-<br /> |FLÄTKÄÄSTÄ<br /> |läimäyttää<br /> |-<br /> |FLÄÄSÄTÄ<br /> |puhua suulaasti<br /> |-<br /> |FOORATA<br /> |vuorata rakennusta<br /> |-<br /> |FOORILAURAT<br /> |vuorilaudat<br /> |-<br /> |FORMU<br /> |vuoka, muotti (ruotsin form)<br /> |-<br /> |FORTESSA<br /> |hortensia<br /> |-<br /> |FRAMILLA<br /> |näkösällä, etualalla (ruotsin framme)<br /> |-<br /> |FRII<br /> |vapaa (ruotsin fri)<br /> |-<br /> |FRIILTÄ<br /> |vapaasti (ruotsin fri)<br /> |-<br /> |FRIIKYYTILLÄ<br /> |kuljetettuna, kyyditettynä<br /> |-<br /> |FRIIATA<br /> |rakastella, seurustella (ruotsin fria)<br /> |-<br /> |FRISKATA<br /> |raikastaa (ruotsin frisk)<br /> <br /> ''Friskaa päätä ja niskaa ja teköö syrämmellekkin hyvää.''<br /> |-<br /> |FRISKAANTUA<br /> |parantua, raikastua (ruotsin frisk)<br /> |-<br /> |FRISKI<br /> |raikas, vahva, voimakas, terve<br /> |-<br /> |FROUVA<br /> |rouva (ruotsin fru)<br /> |-<br /> |FRÄKÄTÄ<br /> |askarrella<br /> |-<br /> |FUARATA<br /> |vuorata vaatetta (ruotsin fodra)<br /> |-<br /> |FUARI<br /> |vuorikangas<br /> |-<br /> |FUNTEERATA<br /> |tuumia, miettiä, ajatella (ruotsin fundera)<br /> |-<br /> |FUSKATA, PELATA FUSKUA<br /> |kieroilla pelissä (ruotsin fusk)<br /> |-<br /> |FYLLIT<br /> |täytteet (ruotsin fylla)<br /> |-<br /> |FYRRY<br /> |hyrrä<br /> |-<br /> |FYRRYKYRÖÖ<br /> |Vähäkyrö<br /> |-<br /> |FYRSKÖTES<br /> |ryske<br /> |-<br /> |FYRSKÖTTÄÄ<br /> |ryskyttää<br /> |-<br /> |FÄLLYT<br /> |vällyt (ruotsin fälla)<br /> <br /> ''Min’en hualiisi susta, vaikk’olsimma kaharen mailmas eikä olsi kun yhyret fällyt.''<br /> |-<br /> |FÄLTTI<br /> |aura<br /> |-<br /> |FÄLTTÖÖS<br /> |kynnös<br /> |-<br /> |FÄLTÄTÄ<br /> |kyntää, aurata<br /> |-<br /> |FÄMMÄTÄ<br /> |väittää, inttää<br /> |-<br /> |FÄRI<br /> |väri (ruotsin färg)<br /> |-<br /> |FÄRIÄTÄ<br /> |värjätä<br /> |-<br /> |FÄRIÄRI<br /> |värjääjä, värjäri, omintakeinen ihminen<br /> <br /> ''Se on eri färiäri.''<br /> |-<br /> |FÄSTI<br /> |västi, miehen körttipuku, körttipuvun takki<br /> |-<br /> |FÖLIY, OLLA FÖLIYS<br /> |olla mukana (ruotsin följa)<br /> |-<br /> |FÄLIÄTÄ<br /> |seurata mukana (ruotsin följa)<br /> |-<br /> |FÖRMYNTÄRI<br /> |(vanhassa murteessa): esimies (vanhan ruotsin förmyndare)<br /> |-<br /> |FÖRSKOTTI<br /> |ennakko (ruotsin förskott)<br /> |-<br /> |FÖÖRÄTÄ<br /> |kuljettaa, saattaa, viedä, ajaa (ruotsin föra)<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_A&diff=2693 2022-01-02T23:57:04Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |AAKKUNA<br /> |ikkunalauta<br /> <br /> ''Tämän kylän ämmät ne flikkojansa pelekää ja pitää vaharin alla; kaiket pitkät pimiät yät leuat on aakkunalla.''<br /> |-<br /> |AAMUKAMUUS<br /> |päivän sarastaessa<br /> |-<br /> |AARA<br /> |aatra, sahra, puuaura<br /> |-<br /> |AAVEHET<br /> |aavistukset, enteet<br /> <br /> ''Aavehet erellä kulukoo.''<br /> |-<br /> |AIJATTARI<br /> |Ajatar?<br /> <br /> ''Hyppää kun Aijattari.''<br /> |-<br /> |AINAALLA, AINATA<br /> |valmistella<br /> |-<br /> |AIJOOTOON AIKA<br /> |sopimaton, väärä aika.<br /> <br /> ''Aijoottomilla aijoolla.''<br /> |-<br /> |AIRAKSENKARVAANEN<br /> |harmaantunut puuaines<br /> |-<br /> |AIRAKSENRANSILOOMET<br /> |aidakset, aidasten jätteet<br /> |-<br /> |AIRANVITTOOS<br /> |aidan vitsas, vitsaksesta väännetty vinoaidan side, jonka varassa aidas lepää.<br /> <br /> ''Sen aijan on vaikka airanvittooksena.''<br /> |-<br /> |ASEJJAUHEESTA, ASIAJJAUHEESTA<br /> |varta vasten<br /> |-<br /> |AISAHANSA POTKAASSU<br /> |avioton äiti<br /> |-<br /> |AITOOVIÄRI<br /> |aidan vierus<br /> |-<br /> |AJAANTUA<br /> |ajautua<br /> |-<br /> | AJALEHTAA<br /> |ajelehtia, kuluttaa aikaansa <br /> |-<br /> |AJEERATA<br /> | ajaa asioita (ruotsin agera)<br /> |-<br /> |AJETTUA<br /> |turvota, paisua<br /> <br /> ''Poski ajetuksis.''<br /> |-<br /> |AKKA<br /> |kunniallinen nainen, vaimo<br /> <br /> Sana nainen on halventava, tarkoittaa lutkaa.<br /> |-<br /> |AKOOTTUA<br /> |mennä naimisiin <br /> |-<br /> |ALAHAANEN, ALAHAASEN OLOONEN<br /> |reilu, vaatimaton<br /> <br /> ''Alahaanen puhuteltava:'' helppopuhuteltava.<br /> |-<br /> |ALAHAPPÄIN <br /> |joen juoksun suuntaan<br /> |-<br /> |ANKKASTUKKI<br /> |pullapitko (vrt. ruotsin ankarstock: ankkuriköysi)<br /> |-<br /> |AREELLANSA<br /> |pelokas, ujo <br /> |-<br /> |ARENTTI<br /> |vuokra(maa) (ruots.)<br /> <br /> ''Panna arentille:'' vuokrata pois<br /> |-<br /> |ARKITUUNEN<br /> |arkinen<br /> |-<br /> |ARMOOTUULLA<br /> |armopaloilla<br /> |-<br /> |ASEET<br /> |kangaspuut<br /> <br /> ''Asees kurottu.''<br /> |-<br /> |ASETELLA<br /> |päätellä, ehdotella, esittää leikkimielisiä suunnitelmia<br /> |-<br /> |ASETTAA, PANNA ASEEHIN<br /> |valjastaa hevonen<br /> |-<br /> |ASIALTAANEN<br /> |asiallinen<br /> |-<br /> |ASIAMALLU<br /> |suulas ja pikkuvanha lapsi<br /> |-<br /> |ASKAREHET<br /> |navettatyöt<br /> <br /> ''Teherä askarehia, askaresaika, aamuaskarehet, ilta-askarehet.''<br /> |-<br /> |ASKAREHTAA<br /> |puuhailla, askarrella<br /> |-<br /> |ASUMUKSET<br /> |leikit<br /> |-<br /> |ASUULLA<br /> |leikkiä<br /> <br /> ''Niinkun asuulemista:'' leväperäistä työntekoa.<br /> |-<br /> |AUSEERATA<br /> |ajaa asioita, hääriä<br /> |-<br /> |AUTTUULLA <br /> |enteillä, vihjailla<br /> |-<br /> |AVENTO<br /> |avanto <br /> |-<br /> |AVIISI<br /> |sanomalehti (ruots. avis)<br /> |-<br /> |AVISSOONI<br /> |huutokauppa (ruots. avission)<br /> |}<br /> <br /> ==== Julkaisuhistoria:====<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |3.6.2013<br /> |<br /> |Versio 1<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |14.6.2013<br /> |<br /> |Versio 2<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |19.6.2013<br /> |<br /> |Versio 3<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |19.6.2013<br /> |<br /> |Versio 4<br /> |<br /> |AdminMuseo <br /> |-<br /> |30.6.2013<br /> |<br /> |Nykyinen versio<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_E&diff=2692 2022-01-02T23:56:35Z

<p>Admin: /* A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |EFFALEENA<br /> |räsynukke, lihava naisihminen<br /> |-<br /> |EHERASTAA<br /> |kajastaa, näkyä<br /> |-<br /> |EHHEE, SEISO EHHEENÄ<br /> |kehotus jaloilleen nousevalle pikkulapselle<br /> |-<br /> |EHIÄ<br /> |ehyt, ehjä<br /> |-<br /> |EHTA<br /> |aito<br /> <br /> ''Ehta flikka:'' neitsyt.<br /> |-<br /> |EHTOO<br /> |ilta<br /> |-<br /> |EHTOOKAMUUS<br /> |illansuussa<br /> |-<br /> |EINES<br /> |aamiainen, eine<br /> <br /> ''Erkki einestä inuu ja Urpookin viälä uikuttaa.''<br /> |-<br /> |ELEKEHET<br /> |elkeet, kurit<br /> |-<br /> |ELEKEHISNÄNSÄ<br /> |leikillään, kurillaan<br /> |-<br /> |ELOT<br /> |viljat<br /> |-<br /> |ELOLAVA<br /> |työkärryt<br /> |-<br /> |ELÄNKUALENKUKKA<br /> |sauramo, päivänkakkara<br /> |-<br /> |ELÄTEE(VARIS)<br /> |elätti<br /> |-<br /> |EMOOS<br /> |leivän aihio<br /> |-<br /> |EMÄ<br /> |eläinemo<br /> |-<br /> |ENOO<br /> |eno<br /> |-<br /> |ENTRATA<br /> |muuttaa jotakin, uusia (ruotsin ändra)<br /> |-<br /> |ERESTULEMATOON<br /> |kehittymätön<br /> |-<br /> |ERESTÄ KENGÄS JA TAKAA VISKURIS<br /> |nopea ja aikaan saava ihminen<br /> |-<br /> |ERUSTA<br /> |eteen vedettävä verho, edusta<br /> |-<br /> |ERUSTAA<br /> |varata itselleen ja läheisilleen<br /> |-<br /> |ESIÄÄNEN<br /> |enne, enteen tuoja<br /> |-<br /> |ESMENNELLÄ<br /> |vihjailla, olla kieltäytyvinään, estellä<br /> |-<br /> |ETENPETEN<br /> |hukkaan, päin mäntyyn<br /> |-<br /> |ETHALTA<br /> |kaukaa<br /> |-<br /> |EVÄSMYÄTÄ<br /> |eväät mukana, päiväkunnassa<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_A&diff=2691 2022-01-02T23:55:48Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> ==[[Lapuan murteen sanasto – A|A]]   [[Lapuan murteen sanasto – E|E]]   [[Lapuan murteen sanasto – F|F]]   [[Lapuan murteen sanasto – H|H]]   [[Lapuan murteen sanasto – I|I]]   [[Lapuan murteen sanasto – J|J]]   [[Lapuan murteen sanasto – K|K]]   [[Lapuan murteen sanasto – L|L]]   [[Lapuan murteen sanasto – M|M]]   [[Lapuan murteen sanasto – N|N]]   [[Lapuan murteen sanasto – O|O]]   [[Lapuan murteen sanasto – P|P]]   [[Lapuan murteen sanasto – R|R]]   [[Lapuan murteen sanasto – S|S]]   [[Lapuan murteen sanasto – T|T]]   [[Lapuan murteen sanasto – U|U]]   [[Lapuan murteen sanasto – V|V]]   [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]]   [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]]   [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |AAKKUNA<br /> |ikkunalauta<br /> <br /> ''Tämän kylän ämmät ne flikkojansa pelekää ja pitää vaharin alla; kaiket pitkät pimiät yät leuat on aakkunalla.''<br /> |-<br /> |AAMUKAMUUS<br /> |päivän sarastaessa<br /> |-<br /> |AARA<br /> |aatra, sahra, puuaura<br /> |-<br /> |AAVEHET<br /> |aavistukset, enteet<br /> <br /> ''Aavehet erellä kulukoo.''<br /> |-<br /> |AIJATTARI<br /> |Ajatar?<br /> <br /> ''Hyppää kun Aijattari.''<br /> |-<br /> |AINAALLA, AINATA<br /> |valmistella<br /> |-<br /> |AIJOOTOON AIKA<br /> |sopimaton, väärä aika.<br /> <br /> ''Aijoottomilla aijoolla.''<br /> |-<br /> |AIRAKSENKARVAANEN<br /> |harmaantunut puuaines<br /> |-<br /> |AIRAKSENRANSILOOMET<br /> |aidakset, aidasten jätteet<br /> |-<br /> |AIRANVITTOOS<br /> |aidan vitsas, vitsaksesta väännetty vinoaidan side, jonka varassa aidas lepää.<br /> <br /> ''Sen aijan on vaikka airanvittooksena.''<br /> |-<br /> |ASEJJAUHEESTA, ASIAJJAUHEESTA<br /> |varta vasten<br /> |-<br /> |AISAHANSA POTKAASSU<br /> |avioton äiti<br /> |-<br /> |AITOOVIÄRI<br /> |aidan vierus<br /> |-<br /> |AJAANTUA<br /> |ajautua<br /> |-<br /> | AJALEHTAA<br /> |ajelehtia, kuluttaa aikaansa <br /> |-<br /> |AJEERATA<br /> | ajaa asioita (ruotsin agera)<br /> |-<br /> |AJETTUA<br /> |turvota, paisua<br /> <br /> ''Poski ajetuksis.''<br /> |-<br /> |AKKA<br /> |kunniallinen nainen, vaimo<br /> <br /> Sana nainen on halventava, tarkoittaa lutkaa.<br /> |-<br /> |AKOOTTUA<br /> |mennä naimisiin <br /> |-<br /> |ALAHAANEN, ALAHAASEN OLOONEN<br /> |reilu, vaatimaton<br /> <br /> ''Alahaanen puhuteltava:'' helppopuhuteltava.<br /> |-<br /> |ALAHAPPÄIN <br /> |joen juoksun suuntaan<br /> |-<br /> |ANKKASTUKKI<br /> |pullapitko (vrt. ruotsin ankarstock: ankkuriköysi)<br /> |-<br /> |AREELLANSA<br /> |pelokas, ujo <br /> |-<br /> |ARENTTI<br /> |vuokra(maa) (ruots.)<br /> <br /> ''Panna arentille:'' vuokrata pois<br /> |-<br /> |ARKITUUNEN<br /> |arkinen<br /> |-<br /> |ARMOOTUULLA<br /> |armopaloilla<br /> |-<br /> |ASEET<br /> |kangaspuut<br /> <br /> ''Asees kurottu.''<br /> |-<br /> |ASETELLA<br /> |päätellä, ehdotella, esittää leikkimielisiä suunnitelmia<br /> |-<br /> |ASETTAA, PANNA ASEEHIN<br /> |valjastaa hevonen<br /> |-<br /> |ASIALTAANEN<br /> |asiallinen<br /> |-<br /> |ASIAMALLU<br /> |suulas ja pikkuvanha lapsi<br /> |-<br /> |ASKAREHET<br /> |navettatyöt<br /> <br /> ''Teherä askarehia, askaresaika, aamuaskarehet, ilta-askarehet.''<br /> |-<br /> |ASKAREHTAA<br /> |puuhailla, askarrella<br /> |-<br /> |ASUMUKSET<br /> |leikit<br /> |-<br /> |ASUULLA<br /> |leikkiä<br /> <br /> ''Niinkun asuulemista:'' leväperäistä työntekoa.<br /> |-<br /> |AUSEERATA<br /> |ajaa asioita, hääriä<br /> |-<br /> |AUTTUULLA <br /> |enteillä, vihjailla<br /> |-<br /> |AVENTO<br /> |avanto <br /> |-<br /> |AVIISI<br /> |sanomalehti (ruots. avis)<br /> |-<br /> |AVISSOONI<br /> |huutokauppa (ruots. avission)<br /> |}<br /> <br /> ==== Julkaisuhistoria:====<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |3.6.2013<br /> |<br /> |Versio 1<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |14.6.2013<br /> |<br /> |Versio 2<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |19.6.2013<br /> |<br /> |Versio 3<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |19.6.2013<br /> |<br /> |Versio 4<br /> |<br /> |AdminMuseo <br /> |-<br /> |30.6.2013<br /> |<br /> |Nykyinen versio<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_E&diff=2690 2022-01-02T23:54:57Z

<p>Admin: /* A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö */</p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> == [[Lapuan murteen sanasto – A|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |EFFALEENA<br /> |räsynukke, lihava naisihminen<br /> |-<br /> |EHERASTAA<br /> |kajastaa, näkyä<br /> |-<br /> |EHHEE, SEISO EHHEENÄ<br /> |kehotus jaloilleen nousevalle pikkulapselle<br /> |-<br /> |EHIÄ<br /> |ehyt, ehjä<br /> |-<br /> |EHTA<br /> |aito<br /> <br /> ''Ehta flikka:'' neitsyt.<br /> |-<br /> |EHTOO<br /> |ilta<br /> |-<br /> |EHTOOKAMUUS<br /> |illansuussa<br /> |-<br /> |EINES<br /> |aamiainen, eine<br /> <br /> ''Erkki einestä inuu ja Urpookin viälä uikuttaa.''<br /> |-<br /> |ELEKEHET<br /> |elkeet, kurit<br /> |-<br /> |ELEKEHISNÄNSÄ<br /> |leikillään, kurillaan<br /> |-<br /> |ELOT<br /> |viljat<br /> |-<br /> |ELOLAVA<br /> |työkärryt<br /> |-<br /> |ELÄNKUALENKUKKA<br /> |sauramo, päivänkakkara<br /> |-<br /> |ELÄTEE(VARIS)<br /> |elätti<br /> |-<br /> |EMOOS<br /> |leivän aihio<br /> |-<br /> |EMÄ<br /> |eläinemo<br /> |-<br /> |ENOO<br /> |eno<br /> |-<br /> |ENTRATA<br /> |muuttaa jotakin, uusia (ruotsin ändra)<br /> |-<br /> |ERESTULEMATOON<br /> |kehittymätön<br /> |-<br /> |ERESTÄ KENGÄS JA TAKAA VISKURIS<br /> |nopea ja aikaan saava ihminen<br /> |-<br /> |ERUSTA<br /> |eteen vedettävä verho, edusta<br /> |-<br /> |ERUSTAA<br /> |varata itselleen ja läheisilleen<br /> |-<br /> |ESIÄÄNEN<br /> |enne, enteen tuoja<br /> |-<br /> |ESMENNELLÄ<br /> |vihjailla, olla kieltäytyvinään, estellä<br /> |-<br /> |ETENPETEN<br /> |hukkaan, päin mäntyyn<br /> |-<br /> |ETHALTA<br /> |kaukaa<br /> |-<br /> |EVÄSMYÄTÄ<br /> |eväät mukana, päiväkunnassa<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_A&diff=2689 2022-01-02T23:54:16Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.<br /> <br /> == [[Lapuan murteen sanasto – A|A]]   [[Lapuan murteen sanasto – E|E]]   [[Lapuan murteen sanasto – F|F]]   [[Lapuan murteen sanasto – H|H]]   [[Lapuan murteen sanasto – I|I]]   [[Lapuan murteen sanasto – J|J]]   [[Lapuan murteen sanasto – K|K]]   [[Lapuan murteen sanasto – L|L]]   [[Lapuan murteen sanasto – M|M]]   [[Lapuan murteen sanasto – N|N]]   [[Lapuan murteen sanasto – O|O]]   [[Lapuan murteen sanasto – P|P]]   [[Lapuan murteen sanasto – R|R]]   [[Lapuan murteen sanasto – S|S]]   [[Lapuan murteen sanasto – T|T]]   [[Lapuan murteen sanasto – U|U]]   [[Lapuan murteen sanasto – V|V]]   [[Lapuan murteen sanasto – Y|Y]]   [[Lapuan murteen sanasto – Ä|Ä]]   [[Lapuan murteen sanasto – Ö|Ö]]==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |AAKKUNA<br /> |ikkunalauta<br /> <br /> ''Tämän kylän ämmät ne flikkojansa pelekää ja pitää vaharin alla; kaiket pitkät pimiät yät leuat on aakkunalla.''<br /> |-<br /> |AAMUKAMUUS<br /> |päivän sarastaessa<br /> |-<br /> |AARA<br /> |aatra, sahra, puuaura<br /> |-<br /> |AAVEHET<br /> |aavistukset, enteet<br /> <br /> ''Aavehet erellä kulukoo.''<br /> |-<br /> |AIJATTARI<br /> |Ajatar?<br /> <br /> ''Hyppää kun Aijattari.''<br /> |-<br /> |AINAALLA, AINATA<br /> |valmistella<br /> |-<br /> |AIJOOTOON AIKA<br /> |sopimaton, väärä aika.<br /> <br /> ''Aijoottomilla aijoolla.''<br /> |-<br /> |AIRAKSENKARVAANEN<br /> |harmaantunut puuaines<br /> |-<br /> |AIRAKSENRANSILOOMET<br /> |aidakset, aidasten jätteet<br /> |-<br /> |AIRANVITTOOS<br /> |aidan vitsas, vitsaksesta väännetty vinoaidan side, jonka varassa aidas lepää.<br /> <br /> ''Sen aijan on vaikka airanvittooksena.''<br /> |-<br /> |ASEJJAUHEESTA, ASIAJJAUHEESTA<br /> |varta vasten<br /> |-<br /> |AISAHANSA POTKAASSU<br /> |avioton äiti<br /> |-<br /> |AITOOVIÄRI<br /> |aidan vierus<br /> |-<br /> |AJAANTUA<br /> |ajautua<br /> |-<br /> | AJALEHTAA<br /> |ajelehtia, kuluttaa aikaansa <br /> |-<br /> |AJEERATA<br /> | ajaa asioita (ruotsin agera)<br /> |-<br /> |AJETTUA<br /> |turvota, paisua<br /> <br /> ''Poski ajetuksis.''<br /> |-<br /> |AKKA<br /> |kunniallinen nainen, vaimo<br /> <br /> Sana nainen on halventava, tarkoittaa lutkaa.<br /> |-<br /> |AKOOTTUA<br /> |mennä naimisiin <br /> |-<br /> |ALAHAANEN, ALAHAASEN OLOONEN<br /> |reilu, vaatimaton<br /> <br /> ''Alahaanen puhuteltava:'' helppopuhuteltava.<br /> |-<br /> |ALAHAPPÄIN <br /> |joen juoksun suuntaan<br /> |-<br /> |ANKKASTUKKI<br /> |pullapitko (vrt. ruotsin ankarstock: ankkuriköysi)<br /> |-<br /> |AREELLANSA<br /> |pelokas, ujo <br /> |-<br /> |ARENTTI<br /> |vuokra(maa) (ruots.)<br /> <br /> ''Panna arentille:'' vuokrata pois<br /> |-<br /> |ARKITUUNEN<br /> |arkinen<br /> |-<br /> |ARMOOTUULLA<br /> |armopaloilla<br /> |-<br /> |ASEET<br /> |kangaspuut<br /> <br /> ''Asees kurottu.''<br /> |-<br /> |ASETELLA<br /> |päätellä, ehdotella, esittää leikkimielisiä suunnitelmia<br /> |-<br /> |ASETTAA, PANNA ASEEHIN<br /> |valjastaa hevonen<br /> |-<br /> |ASIALTAANEN<br /> |asiallinen<br /> |-<br /> |ASIAMALLU<br /> |suulas ja pikkuvanha lapsi<br /> |-<br /> |ASKAREHET<br /> |navettatyöt<br /> <br /> ''Teherä askarehia, askaresaika, aamuaskarehet, ilta-askarehet.''<br /> |-<br /> |ASKAREHTAA<br /> |puuhailla, askarrella<br /> |-<br /> |ASUMUKSET<br /> |leikit<br /> |-<br /> |ASUULLA<br /> |leikkiä<br /> <br /> ''Niinkun asuulemista:'' leväperäistä työntekoa.<br /> |-<br /> |AUSEERATA<br /> |ajaa asioita, hääriä<br /> |-<br /> |AUTTUULLA <br /> |enteillä, vihjailla<br /> |-<br /> |AVENTO<br /> |avanto <br /> |-<br /> |AVIISI<br /> |sanomalehti (ruots. avis)<br /> |-<br /> |AVISSOONI<br /> |huutokauppa (ruots. avission)<br /> |}<br /> <br /> ==== Julkaisuhistoria:====<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |3.6.2013<br /> |<br /> |Versio 1<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |14.6.2013<br /> |<br /> |Versio 2<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |19.6.2013<br /> |<br /> |Versio 3<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |19.6.2013<br /> |<br /> |Versio 4<br /> |<br /> |AdminMuseo <br /> |-<br /> |30.6.2013<br /> |<br /> |Nykyinen versio<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |}<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Kauppakatu&diff=2683 2021-05-03T08:06:46Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>==Ennen 1950-lukua==<br /> [[Luokka:Paikat, rakennukset ja ympäristö]]<br /> [[Tiedosto:Lapuan Kauppakatu.jpg|vasen|pienoiskuva|640x640px]]Lapuan vähittäiskauppaa hallitsivat 1910-luvulta 1970-luvulle Kauppakatu ja kyläkaupat. On kuitenkin muistettava, että vielä 1950-luvulle asti monet elivät osittaisessa omavaraistaloudessa. 1910-luvun jälkipuolen elintarvikepula, 1930-luvun alun syvä pula-aika sekä 1940-luvun säännöstelytalous pakottivat ihmiset omavaraisiksi. Tällaisissa oloissa kansalla ei juuri ollut ostovoimaa. 1930-luvun loppupuoli oli sitä vastoin vaurastumisen aikaa kuten myös 1950-luku. Yleinen elintason nousu nosti Kauppakadun siihenastisen historian kirkkaimpaan kukoistukseen.&lt;ref&gt;Esa Ruuskanen &amp; Teppo Ylitalo: Lapuan historia 3. Lapuan kaupunki ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2010. s. 156.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakatu ei ollut ennen kaavoitusta varsinaisesti edes katu vaan maantie. 1960-luvun loppupuolelle saakka Lapuan läpi kulki liikenne Vaasaan, tuoden Kauppakadun liikkeiden asiakkaiksi runsaasti Järviseudun väkeä. Seinäjoki ei myöskään ollut selkeästi ohittanut Lapuaa kaupan volyymissa.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> ==Vilkas kauppakeskittymä==<br /> 1940-1960-luvuilla Kauppakadulla oli liikeyrityksiä vieri vieressä. Kirkonkylän modernisoitumista henki muun muassa vuonna 1955 rakennettu uusi kivinen kauppatalo, jossa toimi [[Väinö Toivonen|Väinö Toivosen]] sekatavarakauppa aina 1990-luvulle saakka. Toivosen kaupasta seuraavana Paukulle kuljettaessa sijaitsi Lapuan Osuuskaupan puinen päämyymälä.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt; Vuonna 1904 Lapualle oli päätetty perustaa ”kauppaosuuskunta”, jonka ensimmäinen myymälä sijaitsi [[Kosolan talo|Kosolan talon]] kylänpuoleisessa nurkkauksessa. Sieltä kauppa muutti kauppias V. Antilan hirsiseen makasiiniin jo vuonna 1906.&lt;ref&gt;Erkki Lehtinen: Lapuan historia 1. Lapuan kunta 1963. s. 291.&lt;/ref&gt; Puinen rakennus korvautui 1970-luvulla uudella tavaratalolla.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Seuraavaksi [[Lapuan Patruunatehdas|Patruunatehtaan]] suuntaan kuljettaessa olivat Hissan talo sekä [[Lapuan Osuusmeijeri]]. Tämän jälkeen tuli Virtasen talo, jossa oli aikojen saatossa monia pikkuliikkeitä. Virtasen talon vieressä sijaitsi [[Pyhälahden Valokuvaamo|Pyhälahden talo ja valokuvaamo]]. Nelinin talo sijaitsi Pyhälahden talon vieressä. Se peruskorjattiin vuonna 1919 Lapuan KOP:n tiloiksi ja purettiin vuonna 1968 betonielementti-kerrostalon tieltä. Viimeisenä ennen rautatiesiltaa olivat Heikkilän ja Lahdensuon kauppatalot, Heikkilän talossa oli matkustajakoti 1940-luvulla, alakerrassa Laakson kultasepänliike ja pihan perällä myös yleinen sauna.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> 1960-luvulla Lahdensuon talossa toimi Aarla-vaatekaupan viimeisin ja kukoistavin toimipiste. Aarla perustettiin 1935, ja 1960-luvulla se oli kasvanut Lapuan suurimmaksi naistenvaateliikkeeksi. Aarlalla oli myymälä myös Seinäjoella ja leipomo Lapualla. Rautatiesillan alikulun toiselta puolelta löytyi Lapua-kerho, joka purettiin 1990-luvulla. Lapua-kerhon naapurissa sijaitsi kunnanlääkärin virkatalo. 1990-2000-luvuilla siinä toimi Päivärannan päiväkoti. Toisella puolen tietä sijaitsi Latomäen sähköliike.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Alikulun jälkeen Kauppakadun ja Asemakadun kulmauksessa sijaisi 1920-1950-luvuilla useita kauppapuutaloja, Gulfin huoltoasema ja [[Kivikuppilan elokuvateatterit|Kivikuppila]], jossa sijaitsi muun muassa elokuvateatteri Kino Tapio. Alueen ilme muuttui, kun joukko yrittäjiä perusti Simpsiö Oy:n, joka osti KOP:lle 1930-luvulla päätyneet rakennukset ja rakennutti vanhaan kirjapainotaloon tilat Alkoholiliikkeelle, uudisti Hotelli Lapuan ja laajennutti Kivikuppilaan tilat Poliisilaitokselle. Hotelli Lapua lopetti toimintansa 1980-luvun lopulla, kun Lapualle rakennettiin uusi hotellitalo.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Seuraavaksi Kosolan risteystä kohti siirryttäessä tuli Laajan liikerakennus. 1900-luvun alussa Vasemmiston erottua Lapuan Osuuskaupasta, päätettiin [[Lapuan työväentalo|Lapuan työväentalossa]] perustaa vuonna 1908 kuluttajaväestön etuja palveleva Työväen Osuuskauppa r.l., Lapua. Osuuskauppa osti vararikkoon menneen kauppias Hellsbergin kauppakartanon varastoineen ”Lapuan kirkonkylän parhaalta paikalta”. Kaupankäynti alkoi vuonna 1909. Kaupan nimi muuttui Osuusliike Laajaksi vasta vuonna 1939.&lt;ref&gt;Lehtinen 1963 s. 295&lt;/ref&gt; Ol. Laajan päämyymälä korvautui 1960-luvun lopulla uuden tavaratalon tieltä. Vuonna 1967 avattu Centrumin tavaratalo edusti 1960-luvun rationalismia. Se oli 1960-luvulta 1980-luvulle Lapuan hienoimpia liikkeitä, joissa sijaitsivat myös ravintola ja disko.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Laajan vieressä sijaitsi Keskon osuusliike Maanviljelijäin Oy. Nimensä mukaisesti se oli erikoistunut maatalouden ammatinharjoittajien palvelemiseen, mutta elintarvike- ja rautakauppa kasvoi jatkuvasti kirkonkylän rakentamisen myötä. Maanviljelijäin Oy ajautui 1970-luvulla kireässä kauppakilpailussa konkurssiin ja kauppatalo purettiin 1970-luvulla Tähkämarketin tieltä. Tähkämarket muutti hotelli Kantarelliksen viereen vuonna 1986. Tähkämarketin tiloissa toimi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Vaatehuone.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Meijeriä vastapäätä sijaitsi 1930-40-luvuilla Liisa Viitalan ompelimo. Samalle paikalle rakennettiin myöhemmin Haapamäen tekstiilitalo. LOK:n päämyymälää vastapäätä, entisen Sampolan asuntolan paikalla, toimi vuonna 1956 rakennettu Hotelli-ravintola Sampola. Sen vieressä sijaitsi Lapuan Osuuskassa, jonka uudisrakennus valmistui Kauppakadulle vuonna 1954. Kosolan risteyksestä kehittyi 1950-luvulla lapualaisen pankkitoiminnan ydin: siellä sijaitsivat Lapuan Säästöpankin ja SYP:n uudisrakennukset.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158-159&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == 1960- ja 1970-lukujen muutos ==<br /> 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa kaupat muuttuivat merkittävästi niin ulkoasultaan, toimintatavoiltaan kuin omistajasuhteiltaan. Näyteikkunoiden suunnittelua alettiin pitää tärkeänä. Kilpailu muuttui aggressiivisemmaksi ja näyttävämmäksi. Kiihtynyt hintasota ja yksityisautoilun yleistyminen muuttivat kauppiaiden markkinat asiakkaiden markkinoiksi. 1960-luvulla uutta olivat itsepalvelumyymälät. Lapualle ne rantautuivat 1970-luvulla. Uusi ilmiö oli myös tuotteistaminen.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 160&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Asutuskeskittymien kaupat alkoivat muistuttaa entistä enemmän toisiaan uuden tavaratalorakentamisen ja valintamyymälöiden yleistymisen myötä. Tavaratalojen rakentaminen johti siihen, että kaupan palvelut alkoivat 1970-luvulla olla ylimitoitettuja. Asiakkaat voittivat hinnoissa, mutta kauppiaille tämä tiesi kovia aikoja.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 160-161&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakadun tavaratalot Ol. Laaja, LOK ja K-Tähkämarket alkoivat menettää asiakkaita hintakilpailun myötä. 1978 avattu Halpa-Halli ja vuonna 1987 avattu Rabatti kiristivät kilpailua erityisesti taloustarvikkeiden osalta. 1980-luvun fuusioitumisen myötä Laaja ja LOK menettivat myös lojaliteettietuaan.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 162&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == 1980-luvulta eteenpäin ==<br /> 1980-luvulla kaupat eivät enää keskittyneet Kauppakadulle samoin kuin 1940-1960-luvuilla. Virastotalon ja Miiankylän sekä Kiviristin ja Välilän asuinalueiden rakentaminen siirsivät kauppoja toisaalle. 1960-1970-luvuilla modernisoitu Kauppakatu alkoi 1980-luvulla olla myös liian ahdas parkkitilaa kaipaaville kauppiaille.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> 1990-luvulta lähtien pendelöinti eli työssä käynti kotikaupungin ulkopuolella, siirsi kaupan keskittymistä entistä enemmän Seinäjoelle. Suuret automarketit alkoivat tyhjentää Lapuan keskustan kauppoja 1990-luvulta alkaen.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakadun hiljenemiseen on esitetty syyksi 1990-luvun lamaa, mutta ostovoiman väheneminen ei yksin riitä selittämään Kauppakadun tyhjenemistä, sillä Kauppakadun taantuminen jatkui vaikka lapualaisten ostovoima jälleen kasvoi.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Yksi merkittävä syy löytyy 1960-luvun tielinjauksista, jotka veivät ohiajoliikenteen ja pendelöinnin kauas Kauppakadusta. Kauppakatu ei ollut enää tärkeä ohiajoväylä vaan pienen kaupungin pääkatu. Kauppakadun suosio laski samaa vauhtia kun valtateiden 16 ja 19 suosio kasvoi autoistumisen myötä.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakadun hiipumisen syynä voi pitää myös ostokäyttäytymisen muutosta. 1990-luvuilla kauppojen houkuttelevuutta mitattiin varsin erilaisin kriteerein kuin vielä 1950-1970-luvuilla. Asiakkaat halusivat nyt paitsi edullisia hintoja myös oheispalveluita ja mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon. Laajat tuotevalikoimat olivat jo itsestäänselvyys. Palvelukulttuurin muutos vähensi osaltaan asiointia keskustassa, kun pankissa, toimistoissa ja virastoissa ei tarvinnut asioida enää yhtä tiuhaan kuin vielä 1970-luvulla.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> [[Luokka:Suositellut artikkelit]]<br /> &lt;references /&gt;</div>

Admin https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Kauppakatu&diff=2682 2021-05-03T07:51:55Z

<p>Admin: </p> <hr /> <div>==Ennen 1950-lukua==<br /> [[Luokka:Paikat, rakennukset ja ympäristö]]<br /> [[Tiedosto:Lapuan Kauppakatu.jpg|vasen|pienoiskuva|640x640px]]Lapuan vähittäiskauppaa hallitsivat 1910-luvulta 1970-luvulle Kauppakatu ja kyläkaupat. On kuitenkin muistettava, että vielä 1950-luvulle asti monet elivät osittaisessa omavaraistaloudessa. 1910-luvun jälkipuolen elintarvikepula, 1930-luvun alun syvä pula-aika sekä 1940-luvun säännöstelytalous pakottivat ihmiset omavaraisiksi. Tällaisissa oloissa kansalla ei juuri ollut ostovoimaa. 1930-luvun loppupuoli oli sitä vastoin vaurastumisen aikaa kuten myös 1950-luku. Yleinen elintason nousu nosti Kauppakadun siihenastisen historian kirkkaimpaan kukoistukseen.&lt;ref&gt;Esa Ruuskanen &amp; Teppo Ylitalo: Lapuan historia 3. Lapuan kaupunki ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2010. s. 156.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakatu ei ollut ennen kaavoitusta varsinaisesti edes katu vaan maantie. 1960-luvun loppupuolelle saakka Lapuan läpi kulki liikenne Vaasaan, tuoden Kauppakadun liikkeiden asiakkaiksi runsaasti Järviseudun väkeä. Seinäjoki ei myöskään ollut selkeästi ohittanut Lapuaa kaupan volyymissa.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> ==Vilkas kauppakeskittymä==<br /> 1940-1960-luvuilla Kauppakadulla oli liikeyrityksiä vieri vieressä. Kirkonkylän modernisoitumista henki muun muassa vuonna 1955 rakennettu uusi kivinen kauppatalo, jossa toimi Väinö Toivosen sekatavarakauppa aina 1990-luvulle saakka. Toivosen kaupasta seuraavana Paukulle kuljettaessa sijaitsi Lapuan Osuuskaupan puinen päämyymälä.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt; Vuonna 1904 Lapualle oli päätetty perustaa ”kauppaosuuskunta”, jonka ensimmäinen myymälä sijaitsi Kosolan talon kylänpuoleisessa nurkkauksessa. Sieltä kauppa muutti kauppias V. Antilan hirsiseen makasiiniin jo vuonna 1906.&lt;ref&gt;Erkki Lehtinen: Lapuan historia 1. Lapuan kunta 1963. s. 291.&lt;/ref&gt; Puinen rakennus korvautui 1970-luvulla uudella tavaratalolla.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Seuraavaksi Patruunatehtaan suuntaan kuljettaessa olivat Hissan talo sekä Lapuan Osuusmeijeri. Tämän jälkeen tuli Virtasen talo, jossa oli aikojen saatossa monia pikkuliikkeitä. Virtasen talon vieressä sijaitsi Pyhälahden talo ja valokuvaamo. Nelinin talo sijaitsi Pyhälahden talon vieressä. Se peruskorjattiin vuonna 1919 Lapuan KOP:n tiloiksi ja purettiin vuonna 1968 betonielementti-kerrostalon tieltä. Viimeisenä ennen rautatiesiltaa olivat Heikkilän ja Lahdensuon kauppatalot, Heikkilän talossa oli matkustajakoti 1940-luvulla, alakerrassa Laakson kultasepänliike ja pihan perällä myös yleinen sauna.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> 1960-luvulla Lahdensuon talossa toimi Aarla-vaatekaupan viimeisin ja kukoistavin toimipiste. Aarla perustettiin 1935, ja 1960-luvulla se oli kasvanut Lapuan suurimmaksi naistenvaateliikkeeksi. Aarlalla oli myymälä myös Seinäjoella ja leipomo Lapualla. Rautatiesillan alikulun toiselta puolelta löytyi Lapua-kerho, joka purettiin 1990-luvulla. Lapua-kerhon naapurissa sijaitsi kunnanlääkärin virkatalo. 1990-2000-luvuilla siinä toimi Päivärannan päiväkoti. Toisella puolen tietä sijaitsi Latomäen sähköliike.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 157&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Alikulun jälkeen Kauppakadun ja Asemakadun kulmauksessa sijaisi 1920-1950-luvuilla useita kauppapuutaloja, Gulfin huoltoasema ja Kivikuppila, jossa sijaitsi muun muassa elokuvateatteri Kino Tapio. Alueen ilme muuttui, kun joukko yrittäjiä perusti Simpsiö Oy:n, joka osti KOP:lle 1930-luvulla päätyneet rakennukset ja rakennutti vanhaan kirjapainotaloon tilat Alkoholiliikkeelle, uudisti Hotelli Lapuan ja laajennutti Kivikuppilaan tilat Poliisilaitokselle. Hotelli Lapua lopetti toimintansa 1980-luvun lopulla, kun Lapualle rakennettiin uusi hotellitalo.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Seuraavaksi Kosolan risteystä kohti siirryttäessä tuli Laajan liikerakennus. 1900-luvun alussa Vasemmiston erottua Lapuan Osuuskaupasta, päätettiin Lapuan työväentalossa perustaa vuonna 1908 kuluttajaväestön etuja palveleva Työväen Osuuskauppa r.l., Lapua. Osuuskauppa osti vararikkoon menneen kauppias Hellsbergin kauppakartanen varastoineen ”Lapuan kirkonkylän parhaalta paikalta”. Kaupankäynti alkoi vuonna 1909. Kaupan nimi muuttui Osuusliike Laajaksi vasta vuonna 1939.&lt;ref&gt;Lehtinen 1963 s. 295&lt;/ref&gt; Ol. Laajan päämyymälä korvautui 1960-luvun lopulla uuden tavaratalon tieltä. Vuonna 1967 avattu Centrumin tavaratalo edusti 1960-luvun rationalismia. Se oli 1960-luvulta 1980-luvulle Lapuan hienoimpia liikkeitä, joissa sijaitsivat myös ravintola ja disko.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Laajan vieressä sijaitsi Keskon osuusliike Maanviljelijäin Oy. Nimensä mukaisesti se oli erikoistunut maatalouden ammatinharjoittajien palvelemiseen, mutta elintarvike- ja rautakauppa kasvoi jatkuvasti kirkonkylän rakentamisen myötä. Maanviljelijäin Oy ajautui 1970-luvulla kireässä kauppakilpailussa konkurssiin ja kauppatalo purettiin 1970-luvulla Tähkämarketin tieltä. Tähkämarket muutti hotelli Kantarelliksen viereen vuonna 1986. Tähkämarketin tiloissa toimi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Vaatehuone.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Meijeriä vastapäätä sijaitsi 1930-40-luvuilla Liisa Viitalan ompelimo. Samalle paikalle rakennettiin myöhemmin Haapamäen tekstiilitalo. LOK:n päämyymälää vastapäätä, entisen Sampolan asuntolan paikalla, toimi vuonna 1956 rakennettu Hotelli-ravintola Sampola. Sen vieressä sijaitsi Lapuan Osuuskassa, jonka uudisrakennus valmistui Kauppakadulle vuonna 1954. Kosolan risteyksestä kehittyi 1950-luvulla lapualaisen pankkitoiminnan ydin: siellä sijaitsivat Lapuan Säästöpankin ja SYP:n uudisrakennukset.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 158-159&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == 1960- ja 1970-lukujen muutos ==<br /> 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa kaupat muuttuivat merkittävästi niin ulkoasultaan, toimintatavoiltaan kuin omistajasuhteiltaan. Näyteikkunoiden suunnittelua alettiin pitää tärkeänä. Kilpailu muuttui aggressiivisemmaksi ja näyttävämmäksi. Kiihtynyt hintasota ja yksityisautoilun yleistyminen muuttivat kauppiaiden markkinat asiakkaiden markkinoiksi. 1960-luvulla uutta olivat itsepalvelumyymälät. Lapualle ne rantautuivat 1970-luvulla. Uusi ilmiö oli myös tuotteistaminen.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 160&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Asutuskeskittymien kaupat alkoivat muistuttaa entistä enemmän toisiaan uuden tavaratalorakentamisen ja valintamyymälöiden yleistymisen myötä. Tavaratalojen rakentaminen johti siihen, että kaupan palvelut alkoivat 1970-luvulla olla ylimitoitettuja. Asiakkaat voittivat hinnoissa, mutta kauppiaille tämä tiesi kovia aikoja.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 160-161&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakadun tavaratalot Ol. Laaja, LOK ja K-Tähkämarket alkoivat menettää asiakkaita hintakilpailun myötä. 1978 avattu Halpa-Halli ja vuonna 1987 avattu Rabatti kiristivät kilpailua erityisesti taloustarvikkeiden osalta. 1980-luvun fuusioitumisen myötä Laaja ja LOK menettivat myös lojaliteettietuaan.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 162&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == 1980-luvulta eteenpäin ==<br /> 1980-luvulla kaupat eivät enää keskittyneet Kauppakadulle samoin kuin 1940-1960-luvuilla. Virastotalon ja Miiankylän sekä Kiviristin ja Välilän asuinalueiden rakentaminen siirsivät kauppoja toisaalle. 1960-1970-luvuilla modernisoitu Kauppakatu alkoi 1980-luvulla olla myös liian ahdas parkkitilaa kaipaaville kauppiaille.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> 1990-luvulta lähtien pendelöinti eli työssä käynti kotikaupungin ulkopuolella, siirsi kaupan keskittymistä entistä enemmän Seinäjoelle. Suuret automarketit alkoivat tyhjentää Lapuan keskustan kauppoja 1990-luvulta alkaen.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakadun hiljenemiseen on esitetty syyksi 1990-luvun lamaa, mutta ostovoiman väheneminen ei yksin riitä selittämään Kauppakadun tyhjenemistä, sillä Kauppakadun taantuminen jatkui vaikka lapualaisten ostovoima jälleen kasvoi.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Yksi merkittävä syy löytyy 1960-luvun tielinjauksista, jotka veivät ohiajoliikenteen ja pendelöinnin kauas Kauppakadusta. Kauppakatu ei ollut enää tärkeä ohiajoväylä vaan pienen kaupungin pääkatu. Kauppakadun suosio laski samaa vauhtia kun valtateiden 16 ja 19 suosio kasvoi autoistumisen myötä.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kauppakadun hiipumisen syynä voi pitää myös ostokäyttäytymisen muutosta. 1990-luvuilla kauppojen houkuttelevuutta mitattiin varsin erilaisin kriteerein kuin vielä 1950-1970-luvuilla. Asiakkaat halusivat nyt paitsi edullisia hintoja myös oheispalveluita ja mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon. Laajat tuotevalikoimat olivat jo itsestäänselvyys. Palvelukulttuurin muutos vähensi osaltaan asiointia keskustassa, kun pankissa, toimistoissa ja virastoissa ei tarvinnut asioida enää yhtä tiuhaan kuin vielä 1970-luvulla.&lt;ref&gt;Ruuskanen &amp; Ylitalo 2010 s. 163&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> [[Luokka:Suositellut artikkelit]]<br /> &lt;references /&gt;</div>

Admin