Helemi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Antti-patsas

2021-09-07T11:52:44Z

TLK: Antti-patsaan saajien listan täydentäminen ajan tasalle. Muutos sekä maakunnallisten patsaiden saajiin että paikallis-Antin saajiin.

''Antti-patsas on paikallislehtien vuosittain myöntämä tunnustuspalkinto paikallislehden ja paikalliskulttuurin edistämisestä tehdystä työstä. Sitä jaetaan valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla.''

''Lapualla palkinnon myöntää Lapuan Sanomia julkaiseva Lapua-Säätiö.''

== Lapualaistaiteilijan teos jaossa vuodesta 1981 ==
Suomen paikallislehdet alkoivat vuonna 1981 jakaa tunnustuspalkintoina Antti-patsaita. Ne on luovutettu vuosittain Antinpäivänä 30.11. henkilölle tai yhteisölle, joka on näkyvästi edistänyt paikallislehden ja paikalliskulttuurin asiaa. Tunnustuksia on kolmentasoisia: valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia.[1]

Patsas on omistettu ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden julkaisijan Antti Lizeliuksen nimelle ja työlle. Patsaan on suunnitellut lapualaisjuurinen taiteilija Kari Ovaska.[2]

== Lapualle myönnetyt maakunnalliset Antti-patsaat[3] ==

* 1983 piispa Yrjö Sariola
* 1997 Lapuan Harrastajanäyttelijät
* 2019 Kulttuurikeskus Vanha Paukku

== Lapuan Sanomien myöntämät paikalliset Antti-patsaat[4][5] ==
Lapuan Sanomien ensimmäinen paikallinen Antti-patsas myönnettiin lehden pitkäaikaiselle taloudenhoitajalle Rauha Niemelle postuumisti, sillä hän ehti kuolla päivää ennen patsaan luovuttamista.

* 1981 Rauha Niemi
* 1982 Lapuan kaupunki
* 1983 Lapuan tuomiokirkkoseurakunta
* 1984 Lapuan Yrittäjät
* 1985 Iivo Antila ja Johannes Hippolin
* 1986 Lapuan Virkiä
* 1987 Kustaa Tiitu
* 1988 Yrjö Perälä
* 1989 Lapuan Sotaveteraanit ja Sotainvalidit
* 1990 Juhani Heinola
* 1991 Heikki Pehkoranta
* 1994 Karhunmäen Kristillinen Kansanopisto
* 1995 Hermanni Haapoja
* 1996 Esko Annala
* 1998 Lapuan Sekakuoro
* 1999 Väinö Maunumaa ja Orvokki Kangas
* 2002 Esko Nikkari
* 2003 Heikki Nyrhilä
* 2004 Onni ja Paula Pääkkönen
* 2005 Esa Honkimäki
* 2006 Tauno Korpi
* 2007 Aili ja Seppo Tamminen
* 2008 Timo Suvanto
* 2010 Ahti Saari
* 2011 Antti Lassila
* 2012 Mirja Mattila
* 2013 Pentti Vaahtoniemi
* 2014 Lapuan Virkiän naisten Superpesisjoukkue
* 2015 Lapuan Kankurit
* 2016 Lapuan Ponnistus voimailujaosto
* 2017 Heikki Salo
*2018 Asko Peltola
*2019 Anneli Jäätteenmäki
*2020 Lapuan terveyskeskus ja koronatiedotuksesta vastannut hoitotyönjohtaja Carita Liljamo

====Julkaisuhistoria:====
{| class="wikitable"
|3.12.2012
|
|Versio 1
|
|AdminMuseo
|-
|3.12.2012
|
|Versio 2
|
|AdminMuseo
|-
|9.7.2013
|
|Versio 3
|
|AdminMuseo
|-
|14.1.2014
|
|Versio 4
|
|AdminMuseo
|-
|28.6.2016
|
|Versio 5
|
|AdminMuseo
|-
|8.12.2016
|
|Versio 6
|
| AdminMuseo
|-
|4.2.2018
|
|Nykyinen versio
|
|Hilkka Maija Antila
|}

= Viittaukset=
1

Teppo Ylitalo: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2012. s. 198.

2

Ylitalo 2012 s. 198.

3

Ylitalo 2012 s. 198.

4

Ylitalo 2012 s. 198; Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.

5

Ylitalo 2012 s. 198; Lapuan Sanomat 29.11.2012.
[[Luokka:Tapahtumahistoria]]

Tiedosto:Lapuan Sanomat huhtikuulla 2021.jpg

2021-04-28T15:09:11Z

TLK:

Lapuan Sanomien uutissivuilla kerrottiin huhtikuussa 2021 muun muassa siltatyömaasta Poutussa.

Lapua-Säätiö

2021-04-28T15:29:05Z

TLK: Säätiön julkaisutoiminnan korjaaminen sekä kotiseutuntyön tukemisen lisääminen alkulauseeseen.

''Lapua-Säätiö on vuonna 1961 perustettu säätiö, joka julkaisee Lapuan Sanomia. Säätiö myös tukee sodista kärsineitä ja heidän perheitään, sekä tukee Lapuan ja lapualaisten hyväksi koituvaa kotiseututyötä.''
[[Tiedosto:Lapuan Sanomat.jpg|pienoiskuva|
{| class="wikitable" style="float:right;"
|Sijaintipaikka
|-
|Lapuan Sanomat
|-
|Yhteystiedot
|-
|Sanomatie 1, 62100 Lapua
|-
|puh. (06) 438 7352 (vaihde)
|}
]]

== Lapua-Seurasta omaksi säätiöksi ==
[[Toivo Rantanen|Toivo Rantasen]] vuonna 1932 perustama yksityisomisteinen sanomalehti Lapuan Sanomat siirtyi vuonna 1942 [[Lapuan Aseveljet|Lapuan Aseveljille]] ja sen tultua lakkautetuksi vuonna 1944 kotiseutuyhdistys [[Lapua-Seura|Lapua-Seuralle]]. Lehteä hoiti täysin valtuuksin yhdistyksestä erillinen julkaisutoimikunta.[1]

Vuonna 1961 Lapuan Sanomat toiminta säätiöitettiin. Sääntöjen mukaan Lapua-Säätiön tarkoitukseksi tuli:

* antaa tukea sodista ja sodan seurauksista kärsimään joutuneille lapualaissyntyisille tai Lapualla pysyvästi asuville henkilöille, sekä sen jälkeen kun tämä tarve on oleellisesti vähentynyt

* tukea niitä lapualaisia henkilöitä ja yhteisöjä, joiden toiminta kohdistuu läheisesti kotiseutuun, edistää sen olojen kehittämistä tai muulla tavalla koituu Lapuan parhaaksi.[2]

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa jakamalla apurahoja, stipendejä tai palkintoja tahi muita avustuksi rahastojensa ja muun omaisuutensa tuotosta sekä harjoittamansa julkaisutoiminnan voitosta.[3]

== Sodasta kärsineiden avustaja ja kotiseututyön tukija ==
Lapua-Säätiö avusti 1960–1990-luvuilla huomattavalla tavalla aseveljiä ja muiden sodasta kärsineitä. Monelle alkuaikojen hallituksen jäsenelle nimenomaan avustustoiminta merkitsi koko lehden päätehtävää.[4]

Lapuan Sanomat meni sotien jälkeen hyvin. Kaikessa hiljaisuudessa Lapua-Säätiö jakoi sääntöjen mukaisia toimeentuloavustuksia ja esimerkiksi yksittäisiä rakennusavustuksia sodista kärsineille. Vuonna 1957 alettiin jakaa julkisesti haettavia avustuksia sodasta kärsineiden lapsille. Vuonna 1965 Lapua-Säätiö päätti [[Johannes Hippolin|Johannes Hippolinin]] ehdotuksesta kutsua koolle [[Lapuan Sotaveteraanit|Lapuan Sotaveteraanien]] perustavan kokouksen. Samalla veteraanijärjestöille myönnettiin oikeus ilmaisiin ilmoituksiin Lapuan Sanomissa.[5]

Kun veteraanit alkoivat vanhentua, avustukset alettiin jakaa vuodesta 1969 lähtien suoraan veteraanijärjestöille. 1990-luvulla ne muuttuivat yksittäisiksi projektiavustuksiksi. Kotiseututyötä tuettiin erityisesti Lapua-Seuran kautta, mutta myös esimerkiksi Lapuan murteen sanakirjan tai Helemi-tietokannan kautta.[6]

Vuodesta 1963 lähtien Lapua-Säätiön on kustantanut jokaisen lapualaisen sotaveteraanin hautajaisseppeleen.[7]

== Hallituksen pitkä linja ==
Lapua-Säätiölle luotiin kaksiportainen hallinto, jossa Lapua-Seuran johtokunta muodostaa sen valtuuskunnan. Sen tehtävänä on ollut lähinnä toimintakertomusten ja tilinpäätöksten hyväksyminen. Käytännön hallintoa on hoitanut hallitus, joka jatkoi suoraan entisen julkaisutoimikunnan tehtäviä ja kantoi puheissa vielä pitkään sen nimeäkin.[8]

Lapua-Säätiön hallituksen valitsee Lapua-Seuran johtokunta. Ensimmäisen hallituksen muodostivat samat miehet, jotka toimivat jo aseveliyhdistyksen julkaisutoimikunnassa. Aseveljien aika kesti 1980-luvun alkupuolelle saakka, jolloin hallituksen kokouksiakin käytiin monesti sotamuistojen äärellä.[9]

Uusia jäseniä valittaessa pantiin painoa eri kyläkuntien, ammattiryhmien ja puolueiden tasapuoliselle edustukselle. Hallituksen valitseminen kuului periaatteessa valtuuskunnalle, mutta kun se ei kokoontunut asian tiimoilta, hallitus täydensi sääntöjen mukaan itseään itsenäisesti vuosikaudet.[10]

Hallitus toimi perinteisesti täysin erillään toimituksesta. Yhteydenpitoa varten perustettiin vuonna 1967 kolmihenkinen toimitusvaltuuskunta, jota vuodesta 1977 alettiin nimittää työvaliokunnaksi. Sen tehtävä oli tehdä ehdotuksia julkaisutoiminnasta. Lisäksi päätoimittaja ja taloudenhoitaja alettiin kutsua hallituksen kokouksiin vuodesta 1970. Päätoimittajasta tuli hallituksen sihteeri; vuonna 1991 tehtävä siirtyi toimitusjohtajalle. Valtuuskunnan puheenjohtaja alettiin kutsua hallituksen kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella vuonna 1986.[11]

Puheenjohtajan rooli oli perinteisesti vahva. [[Ville Kuoppala|Ville Kuoppalan]] kuolema päätti aseveljien pitkän aikakauden. Hänen jälkeensä hallitusta johti neljännesvuosisadan ajan [[Pentti Vaahtoniemi]]: "Hallituksen sisäinen työskentely on ollut luontevaa ja asiallista. Koskaan ei ole tarvinnut äänestää, mutta kaikkia päätöksiä on edeltänyt tarkka asioiden valmistelu. Toivottomuus ei koskaan tullut mieleenkään. Voimavaramme oli paikallisuus ja vahva kotiseutu. Tänään voimme hymyillä. Rohkenen sanoa, että olemme voittajia ja valmiina kohtaamaan uudet haasteet", hän kokosi vuonna 2011.[12]

2010-luvulla Lapua-Säätiön hallitus on vaihtunut lähes kokonaisuudessaan.[13]

== Lapua-Säätiön hallitus 2018[18] ==

* [[Hilkka Maija Antila]], puheenjohtaja
* [[Kari Nirha]], varapuheenjohtaja
* [[Seppo J. Ojala]]
* [[Matti Salomäki]]
* [[Minna Taimi]]
* [[Jussi Vaahtoniemi]]
* [[Jouko Vuolle]]
* [[Leena Äystö]]

== Lapua-Säätiön työvaliokunta 2018[18] ==

* [[Hilkka Maija Antila]]
* [[Kari Nirha]]
* [[Jouko Vuolle]]

== Lapua-Säätiön aiemmat hallituksen jäsenet[16, 18] ==

* [[Leevi Mäki]], johtaja pj. 1962–1970
* [[Ville Kuoppala]], rovasti pj. 1970–1985, vpj. 1962–1970
* [[Pentti Vaahtoniemi]], toimitusjohtaja pj. 1985–2011, vpj. 1983–1985, jäsen 1980–2011
* [[Jaakko Vaahtoniemi]], yrittäjä pj. 2012, vpj. 2013, jäsen 2011–2014, 2017
* [[Hilkka-Maija Antila]], toimitusjohtaja pj. 2013–, jäsen 2012–
* [[Esko Annala]], tehtailija 1984–1995, vpj. 1985–1995
* [[Matti Kupari]], pääkirjoitustoimittaja eläk. vpj. 2014–2016
* [[Kari Nirha]], toimitusjohtaja vpj. 2017-, jäsen 2015-
* [[Iivo Antila]], agronomi 1962–1983
* [[Johannes Hippolin]], terveystarkastaja 1962–1983, vpj. 1970–1983
* [[Jaana Hjelt]], markkinointijohtaja 2012–2015
* [[Juha Ikola]], tuomiorovasti 1998–2012, vpj. 2006–2012
* [[Paavo Ikola]], opettaja 1962–1980
* [[Toivo Isosalo]], asentaja 1983–2008
* [[Anneli Jäätteenmäki]], europarlamentaarikko 2009–2016
* [[Kirsti Kallio]], toimistopäällikkö 2011–2014
* [[Seppo Kangas]], maanviljelijä 1990–2005, vpj. 1996–2005
* [[Pentti Kankaanpää]], tehtailija 1971–1989
* [[Arvi Kivirinta]], maanviljelijä 1962
* [[Antti Lassila]], pankinjohtaja 1981–2010
* [[Väinö Maunumaa]], rovasti 1985–1997
* [[Heikki Nyrhilä]], maanviljelijä 1962–2006
* [[Seppo J. Ojala]], aluejohtaja eläk. 2006–
* [[Uuno Peltola]], johtaja 1974–1982
* [[Anssi Perälä]], 2013–2016
* [[Matti Salomäki]], tuomiorovasti, 2015-
* [[Hermanni Sippola]], 1996–2011
* [[Minna Taimi]], vastaava sosiaalityöntekijä 2017-
* [[Ilmari Talosela]], maanviljelijä 1964–1981
* [[Martti Talvitie]], maanviljelijä 1982–2013
* [[Jussi Vaahtoniemi]], ylikonstaapeli 2018-
* [[Kalle Vaahtoniemi]], maanviljelijä 1962–1974, siht. 1962–1971
* [[Jouko Vuolle]], elinkeinotoimenjohtaja 2017-
* [[Teppo Ylitalo]], intendentti 2007–2010
* [[Leena Äystö]], apteekkari 2016-

== Toimitusvaltuuskunnan / työvaliokunnan aiemmat jäsenet[17,18] ==

* [[Hilkka-Maija Antila]] 2012–
* [[Esko Annala]] 1985–1995
* [[Johannes Hippolin]] 1980–1983
* [[Jaana Hjelt]] varajäsen 2013-2015
* [[Juha Ikola]] 2007–2012
* [[Paavo Ikola]] 1967–1980
* [[Pentti Kankaanpää]] 1983–1989, varajäsen 1982–1983
* [[Ville Kuoppala]] 1967–1985
* [[Matti Kupari]] 2014–16
* [[Antti Lassila]] 1996–2010
* [[Kari Nirha]] 2017-
* [[Heikki Nyrhilä]] 1990–2006
* [[Seppo J. Ojala]] 2016-2017
* [[Uuno Peltola]] 1967–1982
* [[Anssi Perälä]] 2013–2015
* [[Jaakko Vaahtoniemi]] 2012–2014
* [[Kalle Vaahtoniemi]] 1974–1982
* [[Pentti Vaahtoniemi]] 1982–2011, varajäsen 1981–1982
* [[Jouko Vuolle]] 2018-

==== Julkaisuhistoria: ====
{| class="wikitable"
|10.12.2012
|
|Versio 1
|
|AdminMuseo
|-
|9.7.2013
|
|Versio 2
|
|AdminMuseo
|-
|14.1.2014
|
|Versio 3
|
|AdminMuseo
|-
|14.1.2014
|
|Versio 4
|
|AdminMuseo
|-
|14.1.2014
|
|Versio 5
|
|AdminMuseo
|-
|17.1.2015
|
|Versio 6
|
|Hilkka Maija Antila
|-
|4.2.2018
|
|Nykyinen versio
|
|Hilkka Maija Antila
|}

= Viittaukset =
1

Teppo Ylitalo: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2012. s. 68, 124.

2

Lapua-Säätiön säännöt. AD 657/117 Oik.min. 1961.

3

Lapua-Säätiön säännöt. AD 657/117 Oik.min. 1961.

4

Ylitalo 2012 s. 128.

5

Ylitalo 2012 s. 127-128.

6

Ylitalo 2012 s. 128, 198.

7

Ylitalo 2012 s. 128.

8

Ylitalo 2012 s. 126.

9

Ylitalo 2012 s. 126-127.

10

Ylitalo 2012 s. 127.

11

Ylitalo 2012 s. 127, 196.

12

Ylitalo 2012 s. 196.

13

Ylitalo 2012 s. 199.

14

Ylitalo 2012 s. 199; Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.

15

Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.

16

Ylitalo 2012 s. 129, 199; Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.

17

Ylitalo 2012 s. 129, 199; Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.
[[Luokka:Järjestöt, yritykset ja yhteisöt]]

Lapuan Sanomat

2021-04-28T15:20:25Z

TLK: Lehden ilmestymistiheys, uutisten julkaisu verkossa sekä lehden sivun kuvan vaihdos.

''Lapuan Sanomat on lapualainen paikallislehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1932. Sen kustantaja on Lapua-Säätiö.''

''Lapuan Sanomat ilmestyy torstaisin perinteisenä paperilehtenä. Lisäksi lehti julkaisee uutisia verkossa päivittäin osoitteessa [https://www.lapuansanomat.fi/ www.lapuansanomat.fi].''

== Toivo Rantasen yksityisyritys 1932–1942 ==
[[Tiedosto:Lapuan Sanomat.jpg|pienoiskuva|
{| class="wikitable"
|Sijaintipaikka
|
|-
| colspan="2" |Lapuan Sanomat (näytä kartalla)
|-
|Yhteystiedot
|
|-
| colspan="2" |ilmoitukset( a )lapuansanomat.fi

toimitus( a )lapuansanomat.fi

Sanomatie 1, 62100 Lapua

Puh. vaihde 06-438 7352
|-
|Linkit
|
|-
| colspan="2" |www.lapuansanomat.fi/
|}
]]
Lapuan Sanomat syntyi yksityisenä liikeyrityksenä syksyllä 1932. Lapuan Kirjapainon johtaja Toivo Rantanen perusti sen täyttämään samaa tiedotustyhjiötä, jota aiemmin oli yrittänyt täyttää Lapua -kunnallinen ilmoitus- ja uutislehti. Toisaalta perustamisella oli käytännöllinenkin syy: sen kautta voitaisiin piristää lapuanliikkeen lakkauttamisen jälkee hyytynyttä lehtipainotoimintaa.[1]

Lapuan Sanomien ensimmäinen näytenumero ilmestyi 14.10.1932. Marraskuussa tuli ulos toinen ja joulukuussa vielä kolmas. Varsinaiset numerot alkoivat vuoden 1933 alusta.[3]

Uusi lehti korosti, että se ei tulisi sekaantumaan mitenkään politiikkaan. Lehdessä oli kuitenkin vahva lapuanliikkeen leima, sillä Rantasen kirjapaino oli saanut mainetta nimenomaan lapuanliikkeen lehtien painopaikkana. Alkuaikoina myös lehden toimihenkilöissä oli lapuanliikkeen aktiiveja. Näistä päätoimittaja Yrjö Nikulan kausi päättyi vuonna 1938 sekasortoon ja käräjöintiin.[5]

Paikallislehden elinehto oli ilmoittajien luottamuksen saavuttaminen. Lapuan Sanomien kilpailijoina olivat alkuaikana maakuntalehdet. "Turhaa komeutta on ilmoitella muualla kuin Lapuan Sanomissa. Kaikki ilmoittajamme, ovat todenneet, että Lapuan Sanomat on paikkakunnan tehokkain ilmoituslehti. Se on lisäksi halpa", lehti hehkutti vuonna 1940. Kunnallisia ilmoituksia Rantasen ei onnistunut saada, sillä lapuanliikkeen leima oli lujassa.[6]

Sisällöltään Lapuan Sanomat jatkoi hyvin pitkälti Lapua-lehden luomalla linjalla. Juttuja kirjoitettiin mistä tahansa paikallisaiheista, joiden ajateltiin kiinnostavan: makkaravarkaudesta, riihipalosta, iltamista, kokouksista, käräjistä, maataloudesta, metsänhoidosta, kotitaloudesta, nuorison kasvatuksesta ja muusta. Henkilökuvia ja pieniä historiikkeja ja muistelmia julkaistiin runsaasti. Aatteellisena pohjavärinä oli valkoisen Suomen aatemaailma.[7]

Lapuan Sanomat lähti alusta lähtien laajentamaan toimintaansa Alajärvelle ja muualle Järviseudulle. Lokakuussa 1936 lehden otsikkoon lisättiin "Lapuan, Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kuntain uutis- ja ilmoituslehti". Seuraavana vuonna tehtiin historiaa, kun Lapuan Sanomat alkoi maakunnan ainoa paikallislehtenä ilmestyä kahdesti viikossa tiistaina ja perjantaina, entisen torstain sijaan. Aluevaltaus ei kuitenkaan onnistunut toivotulla tavalla. Lapuan Sanomat palasi yksipäiväiseksi ja Lapua-keskeiseksi vuoden 1938 alusta.[8]

== Aseveliyhdistyksen myötä kaikkien lapualaisten lehdeksi ==
Rantasen sanomalehti ajautui sota-aikana taloudellisiin vaikeuksiin ja henkilökuntapulaan. Syksyllä 1942 hän oli valmis luopumaan lehdestä kokonaan.[9]

Lehdenpidosta innostuivat syyskuussa 1940 perustetusta Lapuan Aseveljistä pankinjohtaja Onni Sairanen ja maatalousteknikko Veikko Paavilainen. He saivat aseveljet innostettua lehden ostamiseen, vaikka lehtikokemusta ei ollut yhtään.[10]

Syksyllä 1942 Lapuan Sanomien taival alkoi käytännössä melkein alusta. Loppuvuonna julkaistiin kolme 4.000 kappaleen näytenumeroa. Lottien suururakka tilaushankinnassa, seurakunnalliset ja pian myös kunnalliset ilmoitukset sekä kyvykäs päätoimittaja Paavo Raukko kasvattivat Lapuan Sanomista vähitellen kaikkien lapualaisten lehden. Alkuvuosina monet olivat pitäneet lehteä tarpeettomana ja sen tilaamista lähinnä kunnia-asiana ja kotiseututekona.[11]

Aseveljet perustivat lehtityötä varten toimituskunnan, johon kuului 10 henkilöä. Käytännöllisten asioiden hoito kuului sen talousjaostolle, jota johti pankinjohtaja Onni Sairanen ja jäseninä olivan pankinjohtaja Herman Ikola, pastori Ville Kuoppala, johtaja Leevi Mäki, myymälänhoitaja Veikko Paavilainen ja päätoimittaja Paavo Raukko.[12]

== Lapua-Seurasta omaan säätiöön ==
Jatkosodan päätyttyä aseveliyhdistykset määrättiin lakkautettaviksi. Lehdelle löytyi uusi koti vaivatta kotiseutuyhdistys Lapua-Seurasta, jossa päätoimittaja Raukko oli sihteerinä. Käytännössä Lapuan Sanomien elämä jatkui paljolti ennallaan. Lehteä varten perustettiin erillinen julkaisutoimikunta, joka sai täysin valtuuksin määrätä lehdestä. Siinä jatkoivat vanhat toimituskunnan talousjaoston miehet. Uutena tuli ainoastaan myymäläintarkastaja Lauri Rönn vuodesta 1944 sekä Herman Ikolan kuoltua 1957 Iivo Antila.[13]

Vuonna 1961 Lapuan Sanomien toiminta siirrettiin erilliselle Lapua-Säätiölle. Lapua-Seuran johtokunta muodosti säätiön ylimmän päätöksentekoelimen, valtuuskunnan. Käytännön toimintaa johti hallitus, joka jatkoi suoraan entisen julkaisutoimikunnan tehtäviä ja kantoi puheissa pitkään sen nimeäkin.[14]

Lehden siirtyessä 1944 pois aseveljien käsistä, lehdistä mahdollisesti saatava tuotto päätettiin käyttää sodasta kärsineiden hyväksi. Tämä periaate kirjattiin myös Lapua-Säätiön sääntöihin. Avustuksia jaettiin ensin yksittäisinä toimeentuloavustuksina, sitten veteraanien vanhennuttua avustuksina suoraan veteraanijärjestöille ja sittemmin projektiluontoisina kotiseututyön avustuksina.[15]

== Vakiintuva linja – uudistuva toiminta ==
Lapuan Sanomat haki 1940–1950-luvuilla aktiivisesti laajennusta Nurmosta, Ylihärmästä, Kuortaneelta, mutta laajennushaaveet eivät tuoneet pitkäaikaista hedelmää. Lehden alaotsikko "Lapuan, Nurmon, Kuortaneen ja Ylihärmän kotiseutulehti" poistettiin 1957 ja sittemmin kasvua haettiin nimenomaan omasta pitäjästä.[16]

Journalistisesti lehti jatkoi jo Rantaselta periytynyttä linjaa. Ratkaisu oli paljolti käytännöllinen. Paavo Raukon aikana oma-aloitteiset yhteydenotot ja uutismaisuus lisääntyivät ja vuoden 1956 alusta siirryttiin päätoimiseen päätoimittajaan. Puolueettomuus-linja oli korostetun vahva ja kaupallisuus lisääntyi vähitellen ilmoitusten lisääntyessä ja tavaroita ja kuluttamista koskevien juttujen lisääntymisenä. Ennen muuta Lapuan Sanomat oli silti kotiseudun lehti, joka hoiti kotiseutuyhteyttä myös Lapualta muuttaneiden suuntaan.[17]

Lapuan Sanomien sivunvalmistus oli aina tehty kirjapainossa. Vuoden 1979 alusta siirryttiin omaan sivunvalmistukseen. Sen myötä lehti muuttui eurotabloidiksi ja 5-palstaiseksi, siiryttiin atk-postitukseen ja entisen torstain sijaan alettiin julkaista kaksi numeroa viikossa. Lisäksi aloitettiin talon ulkopuolelle tehtävät siviilityöt. Atk-vallankumous tapahtui 1989 ja kokonaan sähköinen sivunvalmistus aloitettiin 1996. Vuonna 2010 Lapuan Sanomissa toteutettiin sähköisen järjestelmän kokonaisuudistus ja aloitettiin digitaalisten painopalveluiden tarjoaminen.[18]

Vuosina 1985–2006 Lapuan Sanomien omistaja Lapua-Säätiö harjoitti myös paikallisradiotoimintaa.[19]

Lapua-Säätiön hallitusta johtivat pitkään Leevi Mäki (1962–1970), Ville Kuoppala (1970–1985) ja Pentti Vaahtoniemi (1985–2011). Lehden pitkäaikaisimpia päätoimittajia ovat olleet Juhani Heinola (1963–1990) ja Hannu Risikko (vuodesta 1991-2014).[20]

Lapuan Sanomien konttori toimi vuodesta 1942 sähköyhtiön talossa ja muutti sitten pikaisessa tahdissa Viitalan taloon, Kosolaan, Lapuan liiketaloon ja kesäkuussa 1956 Laitinmäen taloon rautatieaseman viereen. Vuonna 1965 muutettiin aivan uusiin Yllinkulman osaketalon tiloihin ja oma toimitalo valmistui Sanomatielle vuodenvaihteessa 1982–1983.[21]

== Lapuan Sanomien päätoimittajat[22] ==

* kapteeni evp. Lassi Vihantola 1932–1933
* nimismies Aleksanteri Koro 1934–1935
* pankinjohtaja S. R. Rothovius tammikuu-maaliskuu 1935
* kirjapainonjohtaja Toivo Rantanen 1935–1937
* pankinjohtaja Yrjö Nikula 1937–1938
* kirjapainonjohtaja Toivo Rantanen 1938–1942
* teknikko Paavo Raukko 1942–1952
* kirjanpitäjä Lauri Rintala 1952–1955
* O. K. Hautamäki 1956–1957
* Tauno Jokinen 1957–1959
* Kaarlo Lähteenmaa 1959–1961
* Olavi Mäkynen 1961–1963
* Juhani Heinola 1963–1990
* Hannu Risikko 1991–2014
* Minna Vainionpää, vastaava päätoimittaja 2012–2013
* Leena Hjelt, vastaava päätoimittaja 2013-2014
* Tarja Kojola 2014-

==== Julkaisuhistoria: ====
{| class="wikitable"
|16.10.2012
|
|Versio 1
|
|AdminMuseo
|-
|8.7.2013
|
|Versio 2
|
|AdminMuseo
|-
|17.1.2015
|
|Versio 3
|
|Hilkka Maija Antila
|-
|17.1.2015
|
|Versio 4
|
|Hilkka Maija Antila
|-
|25.1.2015
|
|Nykyinen versio
|
|Hilkka Maija Antila
|}

= Viittaukset =
1

Teppo Ylitalo: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2012. s. 68.

2

Teppo Ylitalo: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2012. s. 68.

3

Ylitalo 2012 s. 68.

4

Ylitalo 2012 s. 68.

5

Ylitalo 2012 s. 69.

6

Ylitalo 2012 s. 69-70.

7

Ylitalo 2012 s. 70.

8

Ylitalo 2012 s. 72.

9

Ylitalo 2012 s. 72, 124.

10

Ylitalo 2012 s. 124.

11

Ylitalo 2012 s. 70, 124.

12

Ylitalo 2012 s. 124, 127.

13

Ylitalo 2012 s. 126-127.

14

Ylitalo 2012 s. 126.

15

Ylitalo 2012 s. 127-128, 198.

16

Ylitalo 2012 s. 137.

17

Ylitalo 2012 s. 130, 141-142.

18

Ylitalo 2012 s. 204-206.

19

Ylitalo 2012 s. 208-209.

20

Ylitalo 2012 s. 129, 131, 199, 203.

21

Ylitalo 2012 s. 124, 132, 204.

22

Ylitalo 2012 s. 70, 131, 203.
[[Luokka:Järjestöt, yritykset ja yhteisöt]]
[[Luokka:Tekemistä, näkemistä, koettavaa]]