Lapua-Säätiö
Lapua-Säätiö on vuonna 1961 perustettu säätiö, joka julkaisee Lapuan Sanomia. Säätiö myös tukee sodista kärsineitä ja heidän perheitään, sekä tukee Lapuan ja lapualaisten hyväksi koituvaa kotiseututyötä.
Lapua-Seurasta omaksi säätiöksi
Toivo Rantasen vuonna 1932 perustama yksityisomisteinen sanomalehti Lapuan Sanomat siirtyi vuonna 1942 Lapuan Aseveljille ja sen tultua lakkautetuksi vuonna 1944 kotiseutuyhdistys Lapua-Seuralle. Lehteä hoiti täysin valtuuksin yhdistyksestä erillinen julkaisutoimikunta.[1]
Vuonna 1961 Lapuan Sanomat toiminta säätiöitettiin. Sääntöjen mukaan Lapua-Säätiön tarkoitukseksi tuli:
- antaa tukea sodista ja sodan seurauksista kärsimään joutuneille lapualaissyntyisille tai Lapualla pysyvästi asuville henkilöille, sekä sen jälkeen kun tämä tarve on oleellisesti vähentynyt
- tukea niitä lapualaisia henkilöitä ja yhteisöjä, joiden toiminta kohdistuu läheisesti kotiseutuun, edistää sen olojen kehittämistä tai muulla tavalla koituu Lapuan parhaaksi.[2]
Tarkoitustaan säätiö toteuttaa jakamalla apurahoja, stipendejä tai palkintoja tahi muita avustuksi rahastojensa ja muun omaisuutensa tuotosta sekä harjoittamansa julkaisutoiminnan voitosta.[3]
Sodasta kärsineiden avustaja ja kotiseututyön tukija
Lapua-Säätiö avusti 1960–1990-luvuilla huomattavalla tavalla aseveljiä ja muiden sodasta kärsineitä. Monelle alkuaikojen hallituksen jäsenelle nimenomaan avustustoiminta merkitsi koko lehden päätehtävää.[4]
Lapuan Sanomat meni sotien jälkeen hyvin. Kaikessa hiljaisuudessa Lapua-Säätiö jakoi sääntöjen mukaisia toimeentuloavustuksia ja esimerkiksi yksittäisiä rakennusavustuksia sodista kärsineille. Vuonna 1957 alettiin jakaa julkisesti haettavia avustuksia sodasta kärsineiden lapsille. Vuonna 1965 Lapua-Säätiö päätti Johannes Hippolinin ehdotuksesta kutsua koolle Lapuan Sotaveteraanien perustavan kokouksen. Samalla veteraanijärjestöille myönnettiin oikeus ilmaisiin ilmoituksiin Lapuan Sanomissa.[5]
Kun veteraanit alkoivat vanhentua, avustukset alettiin jakaa vuodesta 1969 lähtien suoraan veteraanijärjestöille. 1990-luvulla ne muuttuivat yksittäisiksi projektiavustuksiksi. Kotiseututyötä tuettiin erityisesti Lapua-Seuran kautta, mutta myös esimerkiksi Lapuan murteen sanakirjan tai Helemi-tietokannan kautta.[6]
Vuodesta 1963 lähtien Lapua-Säätiön on kustantanut jokaisen lapualaisen sotaveteraanin hautajaisseppeleen.[7]
Hallituksen pitkä linja
Lapua-Säätiölle luotiin kaksiportainen hallinto, jossa Lapua-Seuran johtokunta muodostaa sen valtuuskunnan. Sen tehtävänä on ollut lähinnä toimintakertomusten ja tilinpäätöksten hyväksyminen. Käytännön hallintoa on hoitanut hallitus, joka jatkoi suoraan entisen julkaisutoimikunnan tehtäviä ja kantoi puheissa vielä pitkään sen nimeäkin.[8]
Lapua-Säätiön hallituksen valitsee Lapua-Seuran johtokunta. Ensimmäisen hallituksen muodostivat samat miehet, jotka toimivat jo aseveliyhdistyksen julkaisutoimikunnassa. Aseveljien aika kesti 1980-luvun alkupuolelle saakka, jolloin hallituksen kokouksiakin käytiin monesti sotamuistojen äärellä.[9]
Uusia jäseniä valittaessa pantiin painoa eri kyläkuntien, ammattiryhmien ja puolueiden tasapuoliselle edustukselle. Hallituksen valitseminen kuului periaatteessa valtuuskunnalle, mutta kun se ei kokoontunut asian tiimoilta, hallitus täydensi sääntöjen mukaan itseään itsenäisesti vuosikaudet.[10]
Hallitus toimi perinteisesti täysin erillään toimituksesta. Yhteydenpitoa varten perustettiin vuonna 1967 kolmihenkinen toimitusvaltuuskunta, jota vuodesta 1977 alettiin nimittää työvaliokunnaksi. Sen tehtävä oli tehdä ehdotuksia julkaisutoiminnasta. Lisäksi päätoimittaja ja taloudenhoitaja alettiin kutsua hallituksen kokouksiin vuodesta 1970. Päätoimittajasta tuli hallituksen sihteeri; vuonna 1991 tehtävä siirtyi toimitusjohtajalle. Valtuuskunnan puheenjohtaja alettiin kutsua hallituksen kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella vuonna 1986.[11]
Puheenjohtajan rooli oli perinteisesti vahva. Ville Kuoppalan kuolema päätti aseveljien pitkän aikakauden. Hänen jälkeensä hallitusta johti neljännesvuosisadan ajan Pentti Vaahtoniemi: "Hallituksen sisäinen työskentely on ollut luontevaa ja asiallista. Koskaan ei ole tarvinnut äänestää, mutta kaikkia päätöksiä on edeltänyt tarkka asioiden valmistelu. Toivottomuus ei koskaan tullut mieleenkään. Voimavaramme oli paikallisuus ja vahva kotiseutu. Tänään voimme hymyillä. Rohkenen sanoa, että olemme voittajia ja valmiina kohtaamaan uudet haasteet", hän kokosi vuonna 2011.[12]
2010-luvulla Lapua-Säätiön hallitus on vaihtunut lähes kokonaisuudessaan.[13]
Lapua-Säätiön hallitus 2018[18]
- Hilkka Maija Antila, puheenjohtaja
- Kari Nirha, varapuheenjohtaja
- Seppo J. Ojala
- Matti Salomäki
- Minna Taimi
- Jussi Vaahtoniemi
- Jouko Vuolle
- Leena Äystö
Lapua-Säätiön työvaliokunta 2018[18]
Lapua-Säätiön aiemmat hallituksen jäsenet[16, 18]
- Leevi Mäki, johtaja pj. 1962–1970
- Ville Kuoppala, rovasti pj. 1970–1985, vpj. 1962–1970
- Pentti Vaahtoniemi, toimitusjohtaja pj. 1985–2011, vpj. 1983–1985, jäsen 1980–2011
- Jaakko Vaahtoniemi, yrittäjä pj. 2012, vpj. 2013, jäsen 2011–2014, 2017
- Hilkka-Maija Antila, toimitusjohtaja pj. 2013–, jäsen 2012–
- Esko Annala, tehtailija 1984–1995, vpj. 1985–1995
- Matti Kupari, pääkirjoitustoimittaja eläk. vpj. 2014–2016
- Kari Nirha, toimitusjohtaja vpj. 2017-, jäsen 2015-
- Iivo Antila, agronomi 1962–1983
- Johannes Hippolin, terveystarkastaja 1962–1983, vpj. 1970–1983
- Jaana Hjelt, markkinointijohtaja 2012–2015
- Juha Ikola, tuomiorovasti 1998–2012, vpj. 2006–2012
- Paavo Ikola, opettaja 1962–1980
- Toivo Isosalo, asentaja 1983–2008
- Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko 2009–2016
- Kirsti Kallio, toimistopäällikkö 2011–2014
- Seppo Kangas, maanviljelijä 1990–2005, vpj. 1996–2005
- Pentti Kankaanpää, tehtailija 1971–1989
- Arvi Kivirinta, maanviljelijä 1962
- Antti Lassila, pankinjohtaja 1981–2010
- Väinö Maunumaa, rovasti 1985–1997
- Heikki Nyrhilä, maanviljelijä 1962–2006
- Seppo J. Ojala, aluejohtaja eläk. 2006–
- Uuno Peltola, johtaja 1974–1982
- Anssi Perälä, 2013–2016
- Matti Salomäki, tuomiorovasti, 2015-
- Hermanni Sippola, 1996–2011
- Minna Taimi, vastaava sosiaalityöntekijä 2017-
- Ilmari Talosela, maanviljelijä 1964–1981
- Martti Talvitie, maanviljelijä 1982–2013
- Jussi Vaahtoniemi, ylikonstaapeli 2018-
- Kalle Vaahtoniemi, maanviljelijä 1962–1974, siht. 1962–1971
- Jouko Vuolle, elinkeinotoimenjohtaja 2017-
- Teppo Ylitalo, intendentti 2007–2010
- Leena Äystö, apteekkari 2016-
Toimitusvaltuuskunnan / työvaliokunnan aiemmat jäsenet[17,18]
- Hilkka-Maija Antila 2012–
- Esko Annala 1985–1995
- Johannes Hippolin 1980–1983
- Jaana Hjelt varajäsen 2013-2015
- Juha Ikola 2007–2012
- Paavo Ikola 1967–1980
- Pentti Kankaanpää 1983–1989, varajäsen 1982–1983
- Ville Kuoppala 1967–1985
- Matti Kupari 2014–16
- Antti Lassila 1996–2010
- Kari Nirha 2017-
- Heikki Nyrhilä 1990–2006
- Seppo J. Ojala 2016-2017
- Uuno Peltola 1967–1982
- Anssi Perälä 2013–2015
- Jaakko Vaahtoniemi 2012–2014
- Kalle Vaahtoniemi 1974–1982
- Pentti Vaahtoniemi 1982–2011, varajäsen 1981–1982
- Jouko Vuolle 2018-
Julkaisuhistoria:
10.12.2012 | Versio 1 | AdminMuseo | ||
9.7.2013 | Versio 2 | AdminMuseo | ||
14.1.2014 | Versio 3 | AdminMuseo | ||
14.1.2014 | Versio 4 | AdminMuseo | ||
14.1.2014 | Versio 5 | AdminMuseo | ||
17.1.2015 | Versio 6 | Hilkka Maija Antila | ||
4.2.2018 | Nykyinen versio | Hilkka Maija Antila |
Viittaukset
1
Teppo Ylitalo: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2012. s. 68, 124.
2
Lapua-Säätiön säännöt. AD 657/117 Oik.min. 1961.
3
Lapua-Säätiön säännöt. AD 657/117 Oik.min. 1961.
4
Ylitalo 2012 s. 128.
5
Ylitalo 2012 s. 127-128.
6
Ylitalo 2012 s. 128, 198.
7
Ylitalo 2012 s. 128.
8
Ylitalo 2012 s. 126.
9
Ylitalo 2012 s. 126-127.
10
Ylitalo 2012 s. 127.
11
Ylitalo 2012 s. 127, 196.
12
Ylitalo 2012 s. 196.
13
Ylitalo 2012 s. 199.
14
Ylitalo 2012 s. 199; Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.
15
Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.
16
Ylitalo 2012 s. 129, 199; Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.
17
Ylitalo 2012 s. 129, 199; Hilkka-Maija Antila 14.1.2014.