Lähdekoodi sivulle Jaakko Vaahtoniemi: Juhlapuhe Lapuan Päivänä 2012

''Lapua-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Vaahtoniemi''

''Juhlapuhe Lapuan Päivänä 15.7.2012''


Kunnioitetut viime sotien veteraanit, kotirintamajoukot, hyvät Lapuan Päivän Juhlavieraat!

Lämpimät kiitokset veteraanikuorolle hienosta esityksestä. Veteraanikuoron esiintyminen merkitsee aina sitä, että juhlatilaisuus on arvokas ja tärkeä.

Runsas 200 vuotta sitten sota pyyhkäisi Lapuan yli kaikessa kaameudessaan.  Voitokas taistelu osana Suomen sotaa muistetaan yhä edelleen vaikka siitä onkin kulunut niin paljon aikaa. Tämä merkitsee sitä, että sodat koskettavat aina kansakuntia syvästi. Meitä juhlijoita täällä puhuttelee varmasti edelleen silloisten sotilaitten urheus; toivottomassa tilanteessa ei jääty odottamaan käskyä, vaan lähdettiin yrittämään omin päin.

Joukossamme on yhä veteraaneja, jotka pelastivat Isänmaamme viime sodissa. Meidän jälkipolvien on vaikeaa ja mahdotontakin ymmärtää mistä sodassa oikeasti oli kysymys.  Itse olen miettinyt sitä, kuinka viime sodissa tavallinen työtätekevä mies tempaistiin yhtäkkiä sotaan. Kuinka sen on voinut kestää? Monelle jäi vielä kotirintamalle perhe, josta piti kantaa huolta myös rintamalla. Ja tietenkin perheen pelko sotaan lähteneen puolesta.  Mielestäni on suorastaan käsittämätöntä, että tavallinen ihminen on kestänyt sodan ja sota-ajan kauhut ja kärsimykset. 

Historian kirjoituksissa mainitaan aina, että viime sodat päättyivät Suomen osalta 27.4.1945, kun kolmen valtakunnan rajapyykille nostettiin Suomen lippu. Sotatapahtumat päättyivät tuona päivänä, mutta sen jälkeen veteraaninen sota jatkui vielä pitkään ja jatkuu yhä. Monelle jäi sodasta fyysinen vamma jonka kanssa oli vain elettävä ja työtä tehtävä. Monen kodin isä tai poika ei tullut sodasta kotiin koskaan ja siitä huolimatta oli vain pärjättävä.

Sodan jälkeen alkoi maan jälleenrakennus ja raskaiden sotakorvausten maksaminen. Tässäkin työssä veteraanit kantoivat raskaimman taakan. Voidaan siis sanoa, että Suomi on ottanut veteraani-ikäluokista irti kaiken mahdollisen. Heidän rakentamansa kivijalan ansiosta jälkipolvet ovat voineet rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka kyllä kestää vertailun nykypäivän maailmassa.

Yhteiskunnassamme kuulee usein kritiikkiä varsin vähäpätöisistä asioista. Kuitenkin nykyisin esimerkiksi Suomen terveydenhuolto ja huippuunsa viritetyt tietoliikenneyhteydet omat maailman huippuluokkaa, puhumattakaan koulutusjärjestelmästä, joka on saanut kansainvälistäkin tunnustusta.  Osaammeko arvostaa näitä asioita tarpeeksi??  Vastaavasti moni maa voi vain uneksia pelkästään puhtaasta ruuasta ja vedestä.

Vuosikymmeniä on puhuttu kunniavelan maksamisesta veteraaneille.  Nykyisin on hienoa, että veteraanien työtä arvostetaan. Valitettavasti vain moni ikäluokka ehti nukkua ikiuneen saamatta koskaan kokea sitä arvostusta, joka heille olisi kuulunut.  Velassa on yleensä viimeinen maksuerä, jonka jälkeen velka loppuu.


Hyvä Juhlaväki!

Tässä velassa ei ole viimeistä maksuerää. Sen maksaminen jatkuu yhä edelleen. Meidän on kerrottava myös tuleville sukupolville, että tätä maata ei ole ilmaiseksi saatu. Itsenäisyyden saavuttamiseen ja pitämiseen on sisältynyt mittaamaton määrä kärsimystä ja tuskaa.  Suoranainen velvollisuutemme veteraaneja ja sankarivainajia kohtaan on ylläpitää sodan muistoa. Sodan muistoa vaalitaan muissakin maissa. Esimerkiksi viime suursodan taistelupaikat ja sotilashautausmaat ovat suosittuja turistikohteita ympäri Eurooppaa.

Suomen kansa on ollut koko itsenäisyytensä ajan aina kovien haasteiden edessä. Sotien ja jälleenrakentamisen jälkeen koitti kylmän sodan aika, jolloin sai olla varpaillaan idän ja lännen välissä. Valtionjohdon lausuntoja kuunneltiin herkällä korvalla molemmissa ilman suunnissa. Siitäkin ajasta selvittiin, kiitos viisaiden päättäjiemme.  Sen jälkeen tuli syvä lama 90-luvun alussa, joka syöksi maan taloudelliseen katastrofiin. Myös tästä selvittiin, vaikkakin se aiheutti suuria henkisiä ja taloudellisia kärsimyksiä, jotka monien kohdalla jatkuvat yhä.

Tänään olemme taas haasteiden edessä. Eurooppaa koettelee talouskriisi, josta ei oikein kukaan tiedä, että mihin se johtaa. Koko Euroopassa on vallalla syvä epävarmuus tulevaisuudesta. Joissakin maissa kansalaisten olosuhteet purkautuvat väkivaltaisina mielenosoituksina oman maan hallintoa vastaan. Päivittäin saamme lukea päättäjien tilannekatsauksia, joissa sanotaan suoraan, että taloustilanne on erittäin vaarallinen. Suomen on kohdattava tämäkin haaste yhtenäisenä kansakuntana kuten aikaisemmatkin haasteet. Keskinäisiin kiistoihin ei ole varaa.  Tulevaa on edelleen rakennettava ja uskottava huomiseen.


Hyvä Juhlaväki!

Meidän on kallista perintöä kunnioittaaksemme annettava kaikki tukemme Suomen hienolle nuorisolle, koska se tulee olemaan tulevaisuudessa Suomen selkäranka. Nuorten syrjäytymiseen on myös kiinnitettävä kaikki huomio. Näin kesäisin on hienoa seurata nuoria vaikkapa täällä museolla kesän tärkeässä tapahtumassa, ohjaajina perinneleikeissä tai nuoria kesätyöntekijöitä esimerkiksi kauppojen kassoilla ja muissa asiakaspalvelutehtävissä. Siinä on tekemisen meininkiä. Luonnostaan tuleva iloisuus, kekseliäisyys, palvelualttius ja ylpeys omasta työstä. Näitä kasvoja katsellessa tulee mieleen sanat ”ETTE TE TURHAAN TAISTELLEET.”

Lapua-Säätiön hallituksen puolesta toivotan kaikille hyvää Lapuan Päivää ja hyvää kesää.
[[Luokka:Henkilöt]]
{{DEFAULTSORT:Vaahtoniemi:_Juhlapuhe_Lapuan_Päivänä_2012 Jaakko_}}