Lähdekoodi sivulle Vanhan Paukun Kulttuurikeskus

''Vanhan Paukun Kulttuurikeskus on ympäristöltään ja historialtaan ainutlaatuinen kulttuuri- ja yrityskeskus Lapuanjoen rannalla. Se on avattu vuonna 1998 entisiin Lapuan Patruunatehtaan tehdaskiinteistöihin.''
[[Tiedosto:Vanhan Paukun Kulttuurikeskus.jpg|pienoiskuva|
{| class="wikitable"
|Sijaintipaikka
|-
| colspan="2" |Vanhan Paukun Kulttuurikeskus<br>(näytä kartalla)
|-
|Yhteystiedot
|-
| colspan="2" |info.vanhapaukku@lapua.fi<br>Vanhan paukun tie 1, 62100 Lapua
|-
|Linkit
|-
| colspan="2" |www.vanhapaukku.fi/
|}
]]

== Kulttuuria, Kasvua ja Käsityötä ==
Vanhan Paukun Kulttuurikeskus on entisiin Lapuan Patruunatehtaan tiloihin rakentunut lapualaisten olohuone, joka tarjoaa satunnaiselle kävijällekin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Jatkuvan kulttuuri- ja yritystoiminnan lisäksi alueella järjestetään runsaasti erilaisia kokouksia ja seminaareja, konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Alueen tapahtumat löytyvät Vanhan Paukun tapahtumakalenterista.

Kulttuurikeskuksen nimi tulee jo varhain vakiintuneesta Patruunatehtaan lempinimestä "paukku". Alueen sisällöllisenä teemana on "Kulttuuria, Kasvua ja Käsityötä". Vanhalla Paukulla vierailee vuosittain noin neljännesmiljoona kävijää.

Alueen julkiset kulttuuripalvelut:

* Lapuan Kaupunginkirjasto
* Lapuan Kansalaisopisto
* Lapuan Musiikkiopisto
* Lapuan Kaupungin Kulttuuripalvelut (kulttuuritoimisto)
* Alajoki-sali
* Pajakappeli

Museot ja näyttelyt:

* Lapuan Taidemuseo (entisessä pintakäsittelylaitoksessa)
* Lapuan Patruunatehtaan Museo (perusnäyttely Isossa Tehtaassa)
* Pyhälahden Valokuvaamomuseo (perusnäyttely Isossa Tehtaassa)
* Lapuanliikkeen museo(pienimuotoinen perusnäyttely Isossa Tehtaassa)
* Patruunagalleria (vaihtuva näyttelyt Isossa Tehtaassa)
* Pohjanmaan Valokuvakeskus (vaihtuvat näyttelyt Isossa Tehtaassa)

== Suljetusta tehdasalueesta avoimeksi kulttuurikeitaaksi ==
Lapuan Patruunatehdas toimi nykyisen kulttuurikeskuksen alueella perustamisestaan 1923 lähtien. Sen toimintoja alettiin siirtää alueelta pois tuhoisan räjähdysonnettomuuden 13.4.1976 jälkeen. Viimeiset toiminnot siirtyivät uudelle alueelle Jouttikalliolle 1990-luvun alussa.[1]

Lapuan kaupunki osti Patruunatehtaan vanhan 7,3 hehtaarin alueen valtiolta keväällä 1993. Silloin alueella sijaitsi 32 rakennusta. Vanhimmat rakennukset juonsivat jo aikaan ennen Patruunatehdasta, Eino Lahdensuon sahaan 1910-luvulla. Monien rakennusten ilmeen oli antanut 1920-luvun peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa arkkitehti Onni Tarjanne.[2]

Kaupungin käsiin siirtyneen tehdasalueen tulevaisuutta ideoitiin laajasti. Suunnittelua johtava toimikunta kirjasi vuoden aikana peräti viitisensataa kehittämisideaa. Tarkempaan kehittelyyn eteni kolme ratkaisumallia: puhdas yritysmalli, puhdas kulttuurimalli ja näiden yhdistelmä. [3]

Mielipiteitä oli monia. Kulttuurimallissa alueen sydämeksi oli kaavailtu kirjastoa, joka oli vuonna 1988 päätetty rakentaa Kiviristille vuosikausien veivaamisen jälkeen. Joku haikaili kuitenkin edelleen Kiviristin kirjastoa, joku taas halusi työntää kulttuurin kokonaan taka-alalle.[4]

Huhtikuussa 1994 kaupunginvaltuusto päätti lopulta yksimielisesti perustaa yhdistelmämallin mukaiset kulttuuri- ja yrityskeskuksen, jonka sydämenä olisi kirjasto. Ratkaisun esityöt urakoivat kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen, vt. kirjastotoimenjohtaja Esa Sivonen ja kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku.[5]

Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteli kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen. Uudistuneet tilat saivat osakseen ihastusta ja laajaa huomiota. Kaupunginkirjasto avasi ovensa Vanhalla Paukulla 20.10.1997. Koko alueen vihkiäisiä vietettiin 15.3.1998.[6]

Arkkitehti Helena Teräväinen on tutkinut suljetun tehdasalueen muuttumista avoimeksi kulttuurikeskukseksi väitöskirjassaan ''Lapuan Vanha Paukku – uudeksi rakennettu ja puhuttu'' vuonna 2006.

= Viittaukset =
1

Helena Teräväinen: Lapuan Vanha Paukku - uudeksi rakennettu ja puhuttu. Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa. Väitöskirja. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2006/24. Espoo 2006. s. 26-30.

2

Teräväinen 2006 s. 26-27.

3

Teppo Ylitalo: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2012. s. 164.

4

Ylitalo 2012 s. 164.

5

Ylitalo 2012 s. 164.

6

Ylitalo 2012 s. 164.
[[Luokka:Järjestöt, yritykset ja yhteisöt]]
[[Luokka:Kunnan ja valtion toiminta]]
[[Luokka:Paikat, rakennukset ja ympäristö]]
[[Luokka:Tekemistä, näkemistä, koettavaa]]