Aliina Annala - Muutoshistoria

Mikko admin (23. lokakuuta 2020 kello 07.23)

2020-10-23T07:23:11Z

← Vanhempi versio		Versio 23. lokakuuta 2020 kello 07.23
Rivi 29:		Rivi 29:
	Tunnetuimmaksi Annala tuli kuitenkin harrastajanäyttelijänä. Hän innostui jo nuorukaisena seuraamaan Lapuan nuorisoseuran näytelmäharjoituksia ja esityksiä.<sup>[5]</sup>		Tunnetuimmaksi Annala tuli kuitenkin harrastajanäyttelijänä. Hän innostui jo nuorukaisena seuraamaan Lapuan nuorisoseuran näytelmäharjoituksia ja esityksiä.<sup>[5]</sup>

	Oma näytteleminen alkoi Ruhassa 17-vuotiaana Roinilan Ellin roolissa. ”Tämä rooli oli minulle varsin mieluisa ja näyttelinkin sitä monta kertaa. Osassa piti myös laulaa ja sekin sujui minulta kohtalaisesti, sillä laulu on läheistä Annalan suvulle. Äidilläni oli myös hyvä laulunääni, joten ei omena ole pudonnut kauas puusta”, Annala itse muisteli.<sup>[6][8]</sup>		Oma näytteleminen alkoi Ruhassa 17-vuotiaana [https://fi.wikipedia.org/wiki/Roinilan_talossa Roinilan Ellin] roolissa. ”Tämä rooli oli minulle varsin mieluisa ja näyttelinkin sitä monta kertaa. Osassa piti myös laulaa ja sekin sujui minulta kohtalaisesti, sillä laulu on läheistä Annalan suvulle. Äidilläni oli myös hyvä laulunääni, joten ei omena ole pudonnut kauas puusta”, Annala itse muisteli.<sup>[6][8]</sup>

	Muutettuaan Kirkonkylälle hän astui ensimmäistä kertaa Lapuan nuorisoseuran näyttämölle 22-vuotiaana marraskuussa 1909.<sup>[9]</sup>~~”Ernest~~ Leskelä paiskasi roolivihkon pöydälleni ja sanoi, jotta siinä on sulle ja Ketoolalle kivat roolit. Tällöinkin jouduin näyttelemään Roinilan Elliä. Siihen aikaan ei näytelmiä paljonkaan ohjattu, vaan kukin koetti parhaansa. Tietysti Leskelän Ernest koetti katsoa kokonaisuutta ja antoi ohjeita.”<sup>[10]</sup>		Muutettuaan Kirkonkylälle hän astui ensimmäistä kertaa Lapuan nuorisoseuran näyttämölle 22-vuotiaana marraskuussa 1909.<sup>[9]</sup>”[[Ernest Leskelä]] paiskasi roolivihkon pöydälleni ja sanoi, jotta siinä on sulle ja Ketoolalle kivat roolit. Tällöinkin jouduin näyttelemään Roinilan Elliä. Siihen aikaan ei näytelmiä paljonkaan ohjattu, vaan kukin koetti parhaansa. Tietysti Leskelän Ernest koetti katsoa kokonaisuutta ja antoi ohjeita.”<sup>[10]</sup>

	Annalan keskeisin roolityö oli Pohjalaisten Kaisa Artturi Järviluoman kuulussa näytelmässä. Ensimmäisenä kerran hän esiintyi Kaisana vuonna 1914. Sitä seurasi useita kymmeniä esityksiä.<sup>[11]</sup>		Annalan keskeisin roolityö oli Pohjalaisten Kaisa [https://fi.wikipedia.org/wiki/Artturi_J%C3%A4rviluoma Artturi Järviluoman] kuulussa näytelmässä. Ensimmäisenä kerran hän esiintyi Kaisana vuonna 1914. Sitä seurasi useita kymmeniä esityksiä.<sup>[11]</sup>

	Tähtihetki oli Pohjalaisten esitys Kansallisteatterissa maaliskuussa 1938. ”Teatterin näyttelijät olivat ennustaneet, että kun eteläpohjalaiset saapuvat näyttämön lavalle, niin he nyykähtävät polvilleen jännityksestä. Mutta kissan häntiä! Mehän olimme siellä kuin kotonamme. Minun mielestäni ei ole missään ollut niin mukava näytellä kuin siellä, jossa oli avarat tilat ja näyttämötarpeita yllin kyllin. Fiilikaapin ovetkin sai oikein aukaista ja laittaa sinne punkit”, Annala muisteli.<sup>[12]</sup>		Tähtihetki oli [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjalaisia_%28n%C3%A4ytelm%C3%A4%29 Pohjalaisten] esitys Kansallisteatterissa maaliskuussa 1938. ”Teatterin näyttelijät olivat ennustaneet, että kun eteläpohjalaiset saapuvat näyttämön lavalle, niin he nyykähtävät polvilleen jännityksestä. Mutta kissan häntiä! Mehän olimme siellä kuin kotonamme. Minun mielestäni ei ole missään ollut niin mukava näytellä kuin siellä, jossa oli avarat tilat ja näyttämötarpeita yllin kyllin. Fiilikaapin ovetkin sai oikein aukaista ja laittaa sinne punkit”, Annala muisteli.<sup>[12]</sup>

	Annalan persoonallinen tulkinta Kaisasta sai laajaa tunnustusta.<sup>[13]</sup> Vuoden 1938 Kansallisteatteri-vierailun muistoalbumiin näytelmä kirjoittaja Artturi Järviluoma kirjoitti hänestä: ”Sellainen on minun sydämeni Kaisa ja sellaista olen aina rakastanut.”<sup>[14]</sup>		Annalan persoonallinen tulkinta Kaisasta sai laajaa tunnustusta.<sup>[13]</sup> Vuoden 1938 Kansallisteatteri-vierailun muistoalbumiin näytelmä kirjoittaja Artturi Järviluoma kirjoitti hänestä: ”Sellainen on minun sydämeni Kaisa ja sellaista olen aina rakastanut.”<sup>[14]</sup>
Rivi 46:		Rivi 46:
	Aliina Anna oli vilkas ja temperamenttinen luonne. Hänessä oli paljon luovuutta, jota hän toteutti erityisesti näyttämö- ja lauluharrastuksensa kautta.<sup>[17]</sup>		Aliina Anna oli vilkas ja temperamenttinen luonne. Hänessä oli paljon luovuutta, jota hän toteutti erityisesti näyttämö- ja lauluharrastuksensa kautta.<sup>[17]</sup>

	Veri veti näyttämölle vielä vanhalla iälläkin. Viimeistä kertaa hän esiintyi alkuvuonna 1960 Lapuan nuorisoseuralla Hella Wuolijoen näytelmässä Niskavuoren nuori emäntä. Moni vanhempi lapualainen tuli katsomaan nimenomaan häntä. Katsomossa itkettiin ja ilosta kertoi itkeneensä Annala itsekin. Peräkamarin pöytä täyttyi kukkasista.<sup>[18]</sup>		Veri veti näyttämölle vielä vanhalla iälläkin. Viimeistä kertaa hän esiintyi alkuvuonna 1960 Lapuan nuorisoseuralla [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hella_Wuolijoki Hella Wuolijoen] näytelmässä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Niskavuori Niskavuoren nuori emäntä]. Moni vanhempi lapualainen tuli katsomaan nimenomaan häntä. Katsomossa itkettiin ja ilosta kertoi itkeneensä Annala itsekin. Peräkamarin pöytä täyttyi kukkasista.<sup>[18]</sup>

	Viimeisessä näytelmässä ”minun piti lopulta kuolla ja tähän rooliin olikin hyvä lopettaa. Näytteleminen on ollut minulle jonkinlainen luonnonlahja ja olen saanut siitä sisäistä tyydytystä ja nautintoa”, Annala kertoi.<sup>[19]</sup> Tämän jälkeenkin häntä saattoi vielä nähdä Ränkimäen museon lyhyissä vieraille järjestetyissä rooliesityksissä – tietysti Saltun Kaisana Harrista.<sup>[20]</sup>		Viimeisessä näytelmässä ”minun piti lopulta kuolla ja tähän rooliin olikin hyvä lopettaa. Näytteleminen on ollut minulle jonkinlainen luonnonlahja ja olen saanut siitä sisäistä tyydytystä ja nautintoa”, Annala kertoi.<sup>[19]</sup> Tämän jälkeenkin häntä saattoi vielä nähdä [[Ränkimäen talomuseo\|Ränkimäen museon]] lyhyissä vieraille järjestetyissä rooliesityksissä – tietysti Saltun Kaisana Harrista.<sup>[20]</sup>

	Aliina Annala kuoli kymmenpäisen sisarussarjan viimeisenä Lapuan paikallissairaalassa elokuussa 1971. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Hänet haudattiin hiljaisesti lähimpien, erityisesti sisarusten lasten, läsnä ollessa.<sup>[21]</sup>		Aliina Annala kuoli kymmenpäisen sisarussarjan viimeisenä Lapuan paikallissairaalassa elokuussa 1971. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Hänet haudattiin hiljaisesti lähimpien, erityisesti sisarusten lasten, läsnä ollessa.<sup>[21]</sup>

Mikko admin: Ak: Uusi sivu: = Aliina Annala (1887–1971) = {| class="wikitable" | colspan="2" |Aliina Kreeta Annala |- | colspan="2" |Pitokokki, harrastajanäyttelijä |- |Syntynyt | |- | colspan="2" |11.1.1...

2020-10-23T07:17:29Z

Ak: Uusi sivu: = Aliina Annala (1887–1971) = {| class="wikitable" | colspan="2" |Aliina Kreeta Annala |- | colspan="2" |Pitokokki, harrastajanäyttelijä |- |Syntynyt | |- | colspan="2" |11.1.1...

Uusi sivu

= Aliina Annala (1887–1971) =
{| class="wikitable"
| colspan="2" |Aliina Kreeta Annala
|-
| colspan="2" |Pitokokki, harrastajanäyttelijä
|-
|Syntynyt
|
|-
| colspan="2" |11.1.1887 Lapua
|-
|Kuollut
|
|-
| colspan="2" |26.8.1971 Lapua
|}
''Aliina Kreeta Annala (s. 11.1.1887 Lapua – k. 26.8.1971 Lapua) oli lapualainen pitokokki ja harrastajanäyttelijä. Hän tuli erityisen tunnetuksi Kaisan roolista Artturi Järviluoman näytelmässä Pohjalaisia.''

== Taloudenhoitaja ja pitokokki ==
Aliina Annala syntyi maanviljelysperheeseen Lapuan Ala-Annalassa. Maatalon tyttärenä hän oppi jo varhain monet kodin ja maatilan työt. Vartuttuaan hän toimi taloudenhoitajana veljensä Jussi Annalan taloudessa vuoteen 1911.[1]

Sittemmin Annala piti täysihoitolaa lähipitäjistä ja kauempaakin Lapuan yhteiskouluun ja Lapuan maanviljelyslyseoon tulleille oppilaille.[2]

Lisäksi Annala oli arvostettu pitokokki, jonka apuun turvauduttiin paikkakunnalla erittäin paljon.[3]

Vanhemmiten hän muutti omaan taloonsa Ritamäelle. Hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä saanut lapsia.[4]

== Pohjalaisten kiitetty Kaisa ==
Tunnetuimmaksi Annala tuli kuitenkin harrastajanäyttelijänä. Hän innostui jo nuorukaisena seuraamaan Lapuan nuorisoseuran näytelmäharjoituksia ja esityksiä.[5]

Oma näytteleminen alkoi Ruhassa 17-vuotiaana Roinilan Ellin roolissa. ”Tämä rooli oli minulle varsin mieluisa ja näyttelinkin sitä monta kertaa. Osassa piti myös laulaa ja sekin sujui minulta kohtalaisesti, sillä laulu on läheistä Annalan suvulle. Äidilläni oli myös hyvä laulunääni, joten ei omena ole pudonnut kauas puusta”, Annala itse muisteli.[6][8]

Muutettuaan Kirkonkylälle hän astui ensimmäistä kertaa Lapuan nuorisoseuran näyttämölle 22-vuotiaana marraskuussa 1909.[9]”Ernest Leskelä paiskasi roolivihkon pöydälleni ja sanoi, jotta siinä on sulle ja Ketoolalle kivat roolit. Tällöinkin jouduin näyttelemään Roinilan Elliä. Siihen aikaan ei näytelmiä paljonkaan ohjattu, vaan kukin koetti parhaansa. Tietysti Leskelän Ernest koetti katsoa kokonaisuutta ja antoi ohjeita.”[10]

Annalan keskeisin roolityö oli Pohjalaisten Kaisa Artturi Järviluoman kuulussa näytelmässä. Ensimmäisenä kerran hän esiintyi Kaisana vuonna 1914. Sitä seurasi useita kymmeniä esityksiä.[11]

Tähtihetki oli Pohjalaisten esitys Kansallisteatterissa maaliskuussa 1938. ”Teatterin näyttelijät olivat ennustaneet, että kun eteläpohjalaiset saapuvat näyttämön lavalle, niin he nyykähtävät polvilleen jännityksestä. Mutta kissan häntiä! Mehän olimme siellä kuin kotonamme. Minun mielestäni ei ole missään ollut niin mukava näytellä kuin siellä, jossa oli avarat tilat ja näyttämötarpeita yllin kyllin. Fiilikaapin ovetkin sai oikein aukaista ja laittaa sinne punkit”, Annala muisteli.[12]

Annalan persoonallinen tulkinta Kaisasta sai laajaa tunnustusta.[13] Vuoden 1938 Kansallisteatteri-vierailun muistoalbumiin näytelmä kirjoittaja Artturi Järviluoma kirjoitti hänestä: ”Sellainen on minun sydämeni Kaisa ja sellaista olen aina rakastanut.”[14]

Kaikkiaan Aliina Annala teki elämänsä aikana eri näytelmissä yli 150 eri roolia.[15]

Näyttelemisen lisäksi myös laulaminen oli lähellä Annalan sydäntä. Hän oli Lapuan sekakuoron perustajajäsen vuodelta 1918 ja lauloi siinä 30 vuoden ajan vuoteen 1948.[16]

== Vilkas ja temperamenttinen itsensä toteuttaja ==
Aliina Anna oli vilkas ja temperamenttinen luonne. Hänessä oli paljon luovuutta, jota hän toteutti erityisesti näyttämö- ja lauluharrastuksensa kautta.[17]

Veri veti näyttämölle vielä vanhalla iälläkin. Viimeistä kertaa hän esiintyi alkuvuonna 1960 Lapuan nuorisoseuralla Hella Wuolijoen näytelmässä Niskavuoren nuori emäntä. Moni vanhempi lapualainen tuli katsomaan nimenomaan häntä. Katsomossa itkettiin ja ilosta kertoi itkeneensä Annala itsekin. Peräkamarin pöytä täyttyi kukkasista.[18]

Viimeisessä näytelmässä ”minun piti lopulta kuolla ja tähän rooliin olikin hyvä lopettaa. Näytteleminen on ollut minulle jonkinlainen luonnonlahja ja olen saanut siitä sisäistä tyydytystä ja nautintoa”, Annala kertoi.[19] Tämän jälkeenkin häntä saattoi vielä nähdä Ränkimäen museon lyhyissä vieraille järjestetyissä rooliesityksissä – tietysti Saltun Kaisana Harrista.[20]

Aliina Annala kuoli kymmenpäisen sisarussarjan viimeisenä Lapuan paikallissairaalassa elokuussa 1971. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Hänet haudattiin hiljaisesti lähimpien, erityisesti sisarusten lasten, läsnä ollessa.[21]

==== Julkaisuhistoria: ====
{| class="wikitable"
|25.6.2012
|
|Nykyinen versio
|
|Teppo Ylitalo
|}

= Viittaukset =
1

Liisa Hjelt: Annala Aliina. Eteläpohjalaisia elämäkertoja 3. Täydennysosa A-Ö. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto 1994. s. 29.

2

Hjelt 1994 s. 29.

3

Lapuan Sanomat 2.9.1971; Hjelt 1994 s. 29.

4

Lapuan Sanomat 28.1.1960, 2.9.1971; Vaasa 16.11.1965.

5

Hjelt 1994 s. 29.

6

Vaasa 16.11.1965. Vrt. Hjelt 1994 s. 29.

7

Vaasa 16.11.1965. Vrt. Hjelt 1994 s. 29.

8

Lapuan Sanomat 8.11.1934.

9

Lapuan Sanomat 8.11.1934.

10

Vaasa 16.11.1965.

11

Hjelt 1994 s. 29; Vaasa 16.11.1965.

12

Vaasa 16.11.1965.

13

Lapuan Sanomat 2.9.1971.

14

Hjelt 1994 s. 29.

15

Hjelt 1994 s. 29. Vrt. Lapuan Sanomat 2.9.1971.

16

Lapuan Sanomat 2.9.1971; Hjelt 1994 s. 29.

17

Hjelt 1994 s. 29.

18

Lapuan Sanomat 28.1.1960.

19

Vaasa 16.11.1965.

20

Vaasa 10.6.1962.

21

Vaasa 16.11.1965, 27.8.1971; Lapuan Sanomat 2.9.1971.
[[Luokka:Henkilöt]]
{{DEFAULTSORT:Annala Aliina_}}