https://lapuanhelemi.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=Herraa_hyv%C3%A4%C3%A4_kiitt%C3%A4k%C3%A4%C3%A4_-kiitosvirsi 2026-05-31T20:02:55Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.38.1 https://lapuanhelemi.fi/index.php?title=Herraa_hyv%C3%A4%C3%A4_kiitt%C3%A4k%C3%A4%C3%A4_-kiitosvirsi&diff=2269&oldid=prev 2021-01-07T10:12:52Z

<p>Ak: Uusi sivu: {| class=&quot;wikitable&quot; |Linkit | |- | colspan=&quot;2&quot; |Virsi virsikirjassa: &lt;nowiki&gt;http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/332b?OpenDocument&lt;/nowiki&gt; Nivalan kotiseutulauluna: www.k...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>{| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |Linkit<br /> |<br /> |-<br /> | colspan=&quot;2&quot; |Virsi virsikirjassa: &lt;nowiki&gt;http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/332b?OpenDocument&lt;/nowiki&gt;<br /> Nivalan kotiseutulauluna: www.kirjastovirma.net/kotiseutulaulut/nivala<br /> |}<br /> ''Herraa hyvää kiittäkää on virsikirjan virsi 332 ja Siionin virsi 279.''<br /> <br /> ''Se on Lapualla laajasti käytetty kiitosvirsi. Lapualla se veisataan yleensä B-sävelmällä. Herraa hyvää kiittäkää voidaan aloittaa spontaanisti jonkin erityisesti mieliä liikuttaneen tapahtuman päätökseksi ja kiitokseksi.''<br /> <br /> == Herännäistaustainen spontaani kiitosvirsi ==<br /> Virsikirjassa virrestä 332 on kaksi sävelmää. A-sävelmä on ruotsalainen toisinto, joka pohjautuu saksalaisen Heinrich Albertin laulusävelmään vuodelta 1640. Sen pohjalta on syntynyt suomalaisena toisintona B-sävelmä. Virren sanat on kirjoittanut ruotsalainen Jesper Swedberg (1653–1735) Vanhan testamentin viimeisen psalmin 150 pohjalta.[1]<br /> <br /> Suomen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701 numerolla 99.<br /> <br /> ''Herraa hyvää kiittäkää'' on ollut erityisesti heränneiden suosima kiitosvirsi, joka on voitu aloittaa spontaanisti suurempien tai erityisempien herännäistapahtumien päätösvirreksi. Esimerkiksi jokakesäiset Herättäjäjuhlat päättyvät perinteisesti tähän virteen.<br /> <br /> Vahvoilla herännäisseudoilla, kuten Lapualla ja Nivalassa, vanha herännäistapa spontaanista kiitosvirrestä elää edelleen. Tavanomaista enemmän mieliä liikuttaneen konsertin tai muun tapahtuman jälkeen voidaan aloittaa ''Herraa hyvää kiittäkää'' spontaanisti. Se toimii silloin poikkeuksellisena kiitollisuuden osoituksena Jumalalle ja tapahtumalle. Aloittajana voi toimia kuka tahansa. Kiitosvirttä ei tässä tapauksessa säestetä.<br /> <br /> Arvi Suutalan ollessa Kiviristin Yhteiskoulun ja Lapuan lukion rehtorina 1964–1989 ylioppilasjuhlat päätettiin Lapualla aina Herraa hyvää kiittäkää virteen.[2]<br /> <br /> ==== Julkaisuhistoria: ====<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |26.7.2012<br /> |<br /> |Versio 1<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |7.7.2013<br /> |<br /> |Versio 2<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |-<br /> |7.7.2013<br /> |<br /> |Nykyinen versio<br /> |<br /> |AdminMuseo<br /> |}<br /> <br /> = Viittaukset =<br /> 1<br /> <br /> Tauno Väinölä: 332 Herraa hyvää kiittäkää. evl.fi<br /> <br /> 2<br /> <br /> Maija Korpi Lapuan Sanomissa 18.6.2009.<br /> [[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]</div>

Admin