Juho Filppula - Muutoshistoria

Admin (4. tammikuuta 2021 kello 12.09)

2021-01-04T12:09:15Z

← Vanhempi versio		Versio 4. tammikuuta 2021 kello 12.09
Rivi 1:		Rivi 1:

	= Juho Filppula (1848–1928) =		= Juho Filppula (1848–1928) =
	[[Tiedosto:Matti Annalan maalaus Juho Filppula.jpg\|alt=Matti Annalan maalaus: Juho Filppula\|pienoiskuva]]		[[Tiedosto:Matti Annalan maalaus Juho Filppula.jpg\|alt=Matti Annalan maalaus: Juho Filppula\|pienoiskuva\|Matti Annalan maalaus: Juho Filppula]]
	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
	\| colspan="2" \|Juho Filppula		\| colspan="2" \|Juho Filppula

Admin: /* Juho Filppula (1848–1928) */

2021-01-04T12:08:55Z

Juho Filppula (1848–1928)

← Vanhempi versio		Versio 4. tammikuuta 2021 kello 12.08
Rivi 1:		Rivi 1:

	= Juho Filppula (1848–1928) =		= Juho Filppula (1848–1928) =
			[[Tiedosto:Matti Annalan maalaus Juho Filppula.jpg\|alt=Matti Annalan maalaus: Juho Filppula\|pienoiskuva]]
	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
	\| colspan="2" \|Juho Filppula		\| colspan="2" \|Juho Filppula

Admin: /* Juho Filppula (1848–1928) */

2020-11-05T14:41:36Z

Juho Filppula (1848–1928)

Admin: /* Aiheeseen liittyvät otsikot */

2020-11-05T14:34:48Z

Aiheeseen liittyvät otsikot

← Vanhempi versio		Versio 5. marraskuuta 2020 kello 14.34
Rivi 19:		Rivi 19:
	\|}		\|}

	~~= Aiheeseen liittyvät otsikot =~~
	~~{\| class="wikitable"~~
	~~\|Matti Annalan maalaus: Juho Filppula~~
	\|}
	''Juho Filppula (1848–1928) oli lapualainen suurtalollinen, maatalouden uudistaja ja kunnallismies. Hän oli Lapuan kunnallislautakunnan esimies vuosina 1880–1894.''		''Juho Filppula (1848–1928) oli lapualainen suurtalollinen, maatalouden uudistaja ja kunnallismies. Hän oli Lapuan kunnallislautakunnan esimies vuosina 1880–1894.''

Admin: /* Juho Filppula (1848–1928) */

2020-11-05T14:34:29Z

Juho Filppula (1848–1928)

← Vanhempi versio		Versio 5. marraskuuta 2020 kello 14.34
Rivi 16:		Rivi 16:
	\|Lapset		\|Lapset
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vihtori Alajoki (1876–1926)		\| colspan="2" \|Vihtori Alajoki (1876–1926)<br>T. E. Alajoki (1882–1958)
	T. E. Alajoki (1882–1958)
	\|}		\|}

Admin: /* Juho Filppula (1848–1928) */

2020-11-05T14:34:02Z

Juho Filppula (1848–1928)

← Vanhempi versio		Versio 5. marraskuuta 2020 kello 14.34
Rivi 7:		Rivi 7:
	\|-		\|-
	\|Syntynyt		\|Syntynyt
	\|
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|23.12.1848 Lapua		\| colspan="2" \|23.12.1848 Lapua
	\|-		\|-
	\|Kuollut		\|Kuollut
	\|
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|26.8.1928 Lapua		\| colspan="2" \|26.8.1928 Lapua
	\|}
	~~{\| class="wikitable"~~
	\|-		\|-
	\|Lapset		\|Lapset
	\|
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vihtori Alajoki (1876–1926)		\| colspan="2" \|Vihtori Alajoki (1876–1926)

Admin: Ak: Uusi sivu: = Juho Filppula (1848–1928) = {| class="wikitable" | colspan="2" |Juho Filppula |- | colspan="2" |Suurtalollinen, kunnallismies |- |Syntynyt | |- | colspan="2" |23.12.1848 Lapua...

2020-11-05T14:33:24Z

Ak: Uusi sivu: = Juho Filppula (1848–1928) = {| class="wikitable" | colspan="2" |Juho Filppula |- | colspan="2" |Suurtalollinen, kunnallismies |- |Syntynyt | |- | colspan="2" |23.12.1848 Lapua...

Uusi sivu

= Juho Filppula (1848–1928) =
{| class="wikitable"
| colspan="2" |Juho Filppula
|-
| colspan="2" |Suurtalollinen, kunnallismies
|-
|Syntynyt
|
|-
| colspan="2" |23.12.1848 Lapua
|-
|Kuollut
|
|-
| colspan="2" |26.8.1928 Lapua
|}
{| class="wikitable"
|-
|Lapset
|
|-
| colspan="2" |Vihtori Alajoki (1876–1926)
T. E. Alajoki (1882–1958)
|}

= Aiheeseen liittyvät otsikot =
{| class="wikitable"
|Matti Annalan maalaus: Juho Filppula
|}
''Juho Filppula (1848–1928) oli lapualainen suurtalollinen, maatalouden uudistaja ja kunnallismies. Hän oli Lapuan kunnallislautakunnan esimies vuosina 1880–1894.''

== Edistyksellinen suurviljelijä ==
Juho Filppula syntyi keskellä Lapuaa, yhteen pitäjän keskeisimmistä talonpoikaistaloista. Kotitalon isännöimisestä tuli hänen elämänsä keskeinen näyttämö. Talon kokonaispinta-ala oli hänen aikanaan noin 350 hehtaaria, josta noin 65 viljeltyä ja 170 metsää.[1]

Filppula alkoi uuden ajan vaatimusten mukaisesti uudistaa kotitalon maanviljelystä ja karjataloutta. Aivan ensimmäisten uudistajien joukkoon hän ei ikänsä puolesta kuitenkaan ehtinyt, mutta seurasi innokkaasti näiden esimerkkiä.[2]

Vuonna 1869 Filppula liittyi Vaasan läänin maanviljelysseuraan, ja hän oli alusta lähtien jäsenenä Lapuan isäntäyhdistyksessä. Jo 1870-luvulla Filppula arvioitiin maanviljelysseurassa yhdeksi pitäjän johtavista maanviljelijöistä. Vuonna 1877 hänet palkittiin Korsholman maanviljelysnäyttelyssä heinänviljelystä.[3]

Talon vielä vanhalla kannalla olevaa karjaa alettiin uudistaa valtiolta ostetulla ayrshiresonnilla. Myös hevoset olivat isännän sydäntä lähellä. Vuonna 1885 hän oli palkintotuomarina Alavuden varsanäyttelyssä. Vuonna 1910 Filppula omisti viidessä näyttelyssä palkitun kantakirjaori Lallin.[4]

Vuonna 1887 Filppula perusti Tiistenjoelle Topparin meijerin yhdessä F. W. Lagerstedtin ja Vihtori Leppäsen kanssa. Vuosisadan vaihteessa hän oli puuhaamassa Lapualle osuusmeijeriä ja toimi sen varaesimiehenä 1903–1909 ja esimiehenä 1910.[5]

Erityisen pitkän päivätyön Filppula teki Lapuan Säästöpankin parissa. Hän oli tekemässä sille sääntöjä vuonna 1901 ja istui hallituksessa perustamisesta lähtien kuolemaansa saakka. Filppulan keskeistä roolia kuvaa hyvin, että hän oli hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja 1901–1906, ja pankki sijaitsi ensimmäiset neljä vuottaan Filppulan tupakamarissa.[6]

== Vuosisadan vaihteen tärkeimpiä vastuunkantajia ==
Niin kuin moni muukin edistyksellinen talonpoika, Filppulakin tuli nopeasti tempaistua mukaan yhteiskunnalliseen vastuunkantoon. Ensimmäiset kunnalliset tehtävät liittyivät ymmärrettävästi maatalouteen. Hän kuului ojituslautakuntaan vuodesta 1880 ja toimi 1880-luvulta lähtien pitkään suoviljelytoimikunnan varaesimiehenä.[7]

Pystyvä isäntä kohosi nopeasti yhdeksi pitäjän tärkeimmistä kunnallismieheksi. Kunnallislautakunnan johdossa hän oli yhteensä yli 30 vuotta, puheenjohtajana 1880–1894 ja varapuheenjohtajana 1894–1912. Käytännössä kaikki tärkeimmät kunnalliset luottamustoimet olivat hänen hallussaan, kun hän johti esimiehenä myös köyhäinhoitolautakuntaa 1880–1890-luvuilla, holhouslautakuntaa 1883–1894 ja lainajyvästöä 1883–1894.[8]

Kunnan moninaisissa pienemmissäkin tehtävissä Filppula oli usein nähty hahmo. Hän toimi useita vuosia kunnan tilien tarkastajana sekä kuului mm. kunnanlääkärin palkkaamista pohtivaan toimikuntaan 1889, taajaväkisen yhdyskunnan perustamista valmistelevaan toimikuntaan 1900 ja vaivaistalon rakennustoimikuntaan 1902.[9]

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 Filppula oli lapualaisehdokkaana suomalaisen puolueen listalla.[10]

Vielä ikämiehenäkin Filppula oli monen toimen mies. Vuonna 1916 hänet valittiin 67-vuotiaana Lapuan ensimmäiseen kunnanvaltuustoon ja 70-vuotiaana ensimmäiseen kirkkovaltuustoon 1919–1928. Kunnantalon rakennustoimikuntaan hän kuului 1920-luvulla.[11]

== Sivistyksen ja koulutuksen asialla ==
Sivistykselliset riennot olivat lähellä Filppulan sydäntä, liittyivätpä ne sitten koulutukseen ja nuorisoseuraan. Niiden parissa hän teki puolivuosisataisen elämäntyön.

Kirkonkylän kansakoulun johtokuntaan hän kuului viimeistään 1880-luvun alusta lähtien noin 30 vuotta, joista 15 puheenjohtajana.[12] Hän oli mukana myös hankkimassa maakuntaan ensimmäistä suomenkielistä oppikoulua, Vaasan suomalaista lyseota, joka aloitti toimintansa 1880.[13]

Filppula oli 1900-luvun alussa perustamassa paikkakunnalle oppikoulua kuuluen vuonna 1905 Lapuan Yhteiskoulun rakennustoimikuntaan ja toimien sen johtokunnan ja kannatusyhdistyksen jäsenenä yli 20 vuotta. Hän pyysi eroa vuonna 1927, ”ettei samasta talosta olisi kahta miestä samassa johtokunnassa”.[14]

Kun Lapualle 1890-luvun alussa perustettiin nuorisoseuraa, Filppula oli jo vanha arvokas kunnallismies. Siinä ominaisuudessa hän oli tukemassa perustajien tukena ja turvana pitkän aikaa. Sittemmin hänet kutsuttiinkin Lapuan nuorisoseuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi.[15]

== Kunnioitettu ja määrätietoinen suurmies ==
Juho Filppula oli poikkeuksellisen suurikokoinen mies, minkä vuoksi häntä käytettiin nuoruudessa järjestyksenpitäjänä.[16]

Luonteeltaan Filppulaa on kuvattu jykeväksi, päättäväiseksi ja määrätietoiseksi. Hän sanoi kiertelemättä näkemyksensä ja piti siitä myös peräänantamattomasti kiinni. Hän oli ”mitä koruttomin” luonne, mutta karuudessaankin ilman vilppiä ja häijyyttä. Vastustajiakin hänellä oli, mutta saavutti näidenkin ehdottoman kunnioituksen.[17]

Tällaisten ominaisuuksien ansiosta Juho Filppula oli luontainen sovittelija ja arvovaltainen riidanratkaisija. Ei ole yllättävää, että hän istui peräti 32 vuotta kihlakunnanoikeuden lautamiehenä. Lautamiesansioista hänelle myönnettiin herastuomarin arvo, ja herastuomari Filppulana hänet myös yleisesti tunnettiin.[18]

Vaikka Filppulassa oli paljon ennakkoluulottomuutta ja uudistusmieltä, hänessä eli myös syvää perinteiden kunnioitusta ja konservatiivisuutta. Niinpä vaikka hänen lapsensa suomensivat vuonna 1906 ruotsilta kalskahtavan nimensä Alajoeksi, isä piti sukunsa vanhan nimen.[19][20]

Filppulan terveys säilyi rautaisena vanhuuteen saakka ja järki juoksi kirkkaana lähes 80-vuotiaana. Sen vuoksi hänen kuolemansa korkeana pidetyssä 79 vuoden iässä tuli yllätyksenä.[21][22]

Juho Filppulaa oli saattamassa haudan lepoon useita satoja ihmisiä. Hautajaisissa perustettiin hänen nimeään kantava muistorahasto Lapuan yhteiskouluun.[23] Apteekkari Oscar Löfman maalautti Filppulasta muotokuvan ja lahjoitti sen kunnalle.[24] Se on nykyään sijoitettuna valtuustosalin yhteyteen.

==== Julkaisuhistoria: ====
{| class="wikitable"
|6.7.2013
|
|Nykyinen versio
|
|Teppo Ylitalo
|}

= Viittaukset =
1

Waldemar Rantoja: Filppula Juho. Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, Seinäjoki 1963. s. 104-105.

2

Rantoja 1963 s. 105.

3

Erkki Lehtinen: Lapuan historia 2. Lapuan kaupunki 1984. s. 173-174, 180; Rantoja 1963 s. 105.

4

Lehtinen 1984 s. 173, 266.

5

Lehtinen 1984 s. 257, 260, 284; K. A. Luukko: Lapuan osuusmeijeri il 1902�1952.s. 34, 39.

6

Lapua 31.8.1928, 7.9.1928; Rantoja 1963 s. 105; Lehtinen 1984 s. 333.

7

Lehtinen 1984 s. 194�195.

8

Lapua 22.7.1927; Rantoja 1963 s. 105; Lehtinen 1984 s. 381�382, 443�444.

9

Lehtinen 1984 s. 386�387, 445, 457, 899.

10

Lehtinen 1984 s. 561.

11

Lehtinen 1984 s. 410, 452, 834; Rantoja 1963 s. 105.

12

Lehtinen 1984 s. 482; Rantoja 1963 s. 105.

13

Lapua 31.8.1928.

14

Lapua 31.8.1928; Rantoja 1963 s. 105.

15

Rantoja 1963 s. 105; Lehtinen 1984 s. 514.

16

Lapua 31.8.1928.

17

Lapua 31.8.1928, 7.9.1928; Rantoja 1963 s. 105.

18

Lapua 31.8.1928; Rantoja 1963 s. 105.

19

Rantoja 1963 s. 105.

20

Lapua 31.8.1928.

21

Lapua 31.8.1928.

22

Lapua 7.9.1928, 14.9.1928.

23

Lapua 7.9.1928, 14.9.1928.

24

Lehtinen 1984 s. 417.
[[Luokka:Henkilöt]]
{{DEFAULTSORT:Filppula Juho_}}

← Vanhempi versio		Versio 5. marraskuuta 2020 kello 14.41
Rivi 16:		Rivi 16:
	\|Lapset		\|Lapset
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vihtori Alajoki (1876–1926)<br>T. E. Alajoki (1882–1958)		\| colspan="2" \|[[Vihtori Alajoki]] (1876–1926)<br>[[T. E. Alajoki]] (1882–1958)
	\|}		\|}

Rivi 30:		Rivi 30:
	Talon vielä vanhalla kannalla olevaa karjaa alettiin uudistaa valtiolta ostetulla ayrshiresonnilla. Myös hevoset olivat isännän sydäntä lähellä. Vuonna 1885 hän oli palkintotuomarina Alavuden varsanäyttelyssä. Vuonna 1910 Filppula omisti viidessä näyttelyssä palkitun kantakirjaori Lallin.[4]		Talon vielä vanhalla kannalla olevaa karjaa alettiin uudistaa valtiolta ostetulla ayrshiresonnilla. Myös hevoset olivat isännän sydäntä lähellä. Vuonna 1885 hän oli palkintotuomarina Alavuden varsanäyttelyssä. Vuonna 1910 Filppula omisti viidessä näyttelyssä palkitun kantakirjaori Lallin.[4]

	Vuonna 1887 Filppula perusti Tiistenjoelle Topparin meijerin yhdessä F. W. Lagerstedtin ja Vihtori Leppäsen kanssa. Vuosisadan vaihteessa hän oli puuhaamassa Lapualle osuusmeijeriä ja toimi sen varaesimiehenä 1903–1909 ja esimiehenä 1910.[5]		Vuonna 1887 Filppula perusti Tiistenjoelle Topparin meijerin yhdessä [[F. W. Lagerstedt\|F. W. Lagerstedtin]] ja [[Vihtori Leppänen\|Vihtori Leppäsen]] kanssa. Vuosisadan vaihteessa hän oli puuhaamassa Lapualle osuusmeijeriä ja toimi sen varaesimiehenä 1903–1909 ja esimiehenä 1910.[5]

	Erityisen pitkän päivätyön Filppula teki Lapuan Säästöpankin parissa. Hän oli tekemässä sille sääntöjä vuonna 1901 ja istui hallituksessa perustamisesta lähtien kuolemaansa saakka. Filppulan keskeistä roolia kuvaa hyvin, että hän oli hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja 1901–1906, ja pankki sijaitsi ensimmäiset neljä vuottaan Filppulan tupakamarissa.[6]		Erityisen pitkän päivätyön Filppula teki [[Lapuan Säästöpankki\|Lapuan Säästöpankin]] parissa. Hän oli tekemässä sille sääntöjä vuonna 1901 ja istui hallituksessa perustamisesta lähtien kuolemaansa saakka. Filppulan keskeistä roolia kuvaa hyvin, että hän oli hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja 1901–1906, ja pankki sijaitsi ensimmäiset neljä vuottaan Filppulan tupakamarissa.[6]

	== Vuosisadan vaihteen tärkeimpiä vastuunkantajia ==		== Vuosisadan vaihteen tärkeimpiä vastuunkantajia ==
Rivi 39:		Rivi 39:
	Pystyvä isäntä kohosi nopeasti yhdeksi pitäjän tärkeimmistä kunnallismieheksi. Kunnallislautakunnan johdossa hän oli yhteensä yli 30 vuotta, puheenjohtajana 1880–1894 ja varapuheenjohtajana 1894–1912. Käytännössä kaikki tärkeimmät kunnalliset luottamustoimet olivat hänen hallussaan, kun hän johti esimiehenä myös köyhäinhoitolautakuntaa 1880–1890-luvuilla, holhouslautakuntaa 1883–1894 ja lainajyvästöä 1883–1894.[8]		Pystyvä isäntä kohosi nopeasti yhdeksi pitäjän tärkeimmistä kunnallismieheksi. Kunnallislautakunnan johdossa hän oli yhteensä yli 30 vuotta, puheenjohtajana 1880–1894 ja varapuheenjohtajana 1894–1912. Käytännössä kaikki tärkeimmät kunnalliset luottamustoimet olivat hänen hallussaan, kun hän johti esimiehenä myös köyhäinhoitolautakuntaa 1880–1890-luvuilla, holhouslautakuntaa 1883–1894 ja lainajyvästöä 1883–1894.[8]

	Kunnan moninaisissa pienemmissäkin tehtävissä Filppula oli usein nähty hahmo. Hän toimi useita vuosia kunnan tilien tarkastajana sekä kuului mm. kunnanlääkärin palkkaamista pohtivaan toimikuntaan 1889, taajaväkisen yhdyskunnan perustamista valmistelevaan toimikuntaan 1900 ja vaivaistalon rakennustoimikuntaan 1902.[9]		[[Lapuan kaupunki\|Kunnan]] moninaisissa pienemmissäkin tehtävissä Filppula oli usein nähty hahmo. Hän toimi useita vuosia kunnan tilien tarkastajana sekä kuului mm. kunnanlääkärin palkkaamista pohtivaan toimikuntaan 1889, taajaväkisen yhdyskunnan perustamista valmistelevaan toimikuntaan 1900 ja vaivaistalon rakennustoimikuntaan 1902.[9]

	Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 Filppula oli lapualaisehdokkaana suomalaisen puolueen listalla.[10]		Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 Filppula oli lapualaisehdokkaana suomalaisen puolueen listalla.[10]
Rivi 48:		Rivi 48:
	Sivistykselliset riennot olivat lähellä Filppulan sydäntä, liittyivätpä ne sitten koulutukseen ja nuorisoseuraan. Niiden parissa hän teki puolivuosisataisen elämäntyön.		Sivistykselliset riennot olivat lähellä Filppulan sydäntä, liittyivätpä ne sitten koulutukseen ja nuorisoseuraan. Niiden parissa hän teki puolivuosisataisen elämäntyön.

	Kirkonkylän kansakoulun johtokuntaan hän kuului viimeistään 1880-luvun alusta lähtien noin 30 vuotta, joista 15 puheenjohtajana.[12] Hän oli mukana myös hankkimassa maakuntaan ensimmäistä suomenkielistä oppikoulua, Vaasan suomalaista lyseota, joka aloitti toimintansa 1880.[13]		[[Keskuskoulu\|Kirkonkylän kansakoulun]] johtokuntaan hän kuului viimeistään 1880-luvun alusta lähtien noin 30 vuotta, joista 15 puheenjohtajana.[12] Hän oli mukana myös hankkimassa maakuntaan ensimmäistä suomenkielistä oppikoulua, Vaasan suomalaista lyseota, joka aloitti toimintansa 1880.[13]

	Filppula oli 1900-luvun alussa perustamassa paikkakunnalle oppikoulua kuuluen vuonna 1905 Lapuan Yhteiskoulun rakennustoimikuntaan ja toimien sen johtokunnan ja kannatusyhdistyksen jäsenenä yli 20 vuotta. Hän pyysi eroa vuonna 1927, ”ettei samasta talosta olisi kahta miestä samassa johtokunnassa”.[14]		Filppula oli 1900-luvun alussa perustamassa paikkakunnalle oppikoulua kuuluen vuonna 1905 [[Lapuan Yhteiskoulu\|Lapuan Yhteiskoulun]] rakennustoimikuntaan ja toimien sen johtokunnan ja kannatusyhdistyksen jäsenenä yli 20 vuotta. Hän pyysi eroa vuonna 1927, ”ettei samasta talosta olisi kahta miestä samassa johtokunnassa”.[14]

	Kun Lapualle 1890-luvun alussa perustettiin nuorisoseuraa, Filppula oli jo vanha arvokas kunnallismies. Siinä ominaisuudessa hän oli tukemassa perustajien tukena ja turvana pitkän aikaa. Sittemmin hänet kutsuttiinkin Lapuan nuorisoseuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi.[15]		Kun Lapualle 1890-luvun alussa perustettiin nuorisoseuraa, Filppula oli jo vanha arvokas kunnallismies. Siinä ominaisuudessa hän oli tukemassa perustajien tukena ja turvana pitkän aikaa. Sittemmin hänet kutsuttiinkin [[Lapuan nuorisoseura\|Lapuan nuorisoseuran]] ensimmäiseksi kunniajäseneksi.[15]

	== Kunnioitettu ja määrätietoinen suurmies ==		== Kunnioitettu ja määrätietoinen suurmies ==
Rivi 59:		Rivi 59:
	Luonteeltaan Filppulaa on kuvattu jykeväksi, päättäväiseksi ja määrätietoiseksi. Hän sanoi kiertelemättä näkemyksensä ja piti siitä myös peräänantamattomasti kiinni. Hän oli ”mitä koruttomin” luonne, mutta karuudessaankin ilman vilppiä ja häijyyttä. Vastustajiakin hänellä oli, mutta saavutti näidenkin ehdottoman kunnioituksen.[17]		Luonteeltaan Filppulaa on kuvattu jykeväksi, päättäväiseksi ja määrätietoiseksi. Hän sanoi kiertelemättä näkemyksensä ja piti siitä myös peräänantamattomasti kiinni. Hän oli ”mitä koruttomin” luonne, mutta karuudessaankin ilman vilppiä ja häijyyttä. Vastustajiakin hänellä oli, mutta saavutti näidenkin ehdottoman kunnioituksen.[17]

	Tällaisten ominaisuuksien ansiosta Juho Filppula oli luontainen sovittelija ja arvovaltainen riidanratkaisija. Ei ole yllättävää, että hän istui peräti 32 vuotta kihlakunnanoikeuden lautamiehenä. Lautamiesansioista hänelle myönnettiin herastuomarin arvo, ja herastuomari Filppulana hänet myös yleisesti tunnettiin.[18]		Tällaisten ominaisuuksien ansiosta Juho Filppula oli luontainen sovittelija ja arvovaltainen riidanratkaisija. Ei ole yllättävää, että hän istui peräti 32 vuotta [[Käräjät\|kihlakunnanoikeuden]] [[Lautamiehet\|lautamiehenä]]. Lautamiesansioista hänelle myönnettiin herastuomarin arvo, ja herastuomari Filppulana hänet myös yleisesti tunnettiin.[18]

	Vaikka Filppulassa oli paljon ennakkoluulottomuutta ja uudistusmieltä, hänessä eli myös syvää perinteiden kunnioitusta ja konservatiivisuutta. Niinpä vaikka hänen lapsensa suomensivat vuonna 1906 ruotsilta kalskahtavan nimensä Alajoeksi, isä piti sukunsa vanhan nimen.[19][20]		Vaikka Filppulassa oli paljon ennakkoluulottomuutta ja uudistusmieltä, hänessä eli myös syvää perinteiden kunnioitusta ja konservatiivisuutta. Niinpä vaikka hänen lapsensa suomensivat vuonna 1906 ruotsilta kalskahtavan nimensä Alajoeksi, isä piti sukunsa vanhan nimen.[19][20]
Rivi 65:		Rivi 65:
	Filppulan terveys säilyi rautaisena vanhuuteen saakka ja järki juoksi kirkkaana lähes 80-vuotiaana. Sen vuoksi hänen kuolemansa korkeana pidetyssä 79 vuoden iässä tuli yllätyksenä.[21][22]		Filppulan terveys säilyi rautaisena vanhuuteen saakka ja järki juoksi kirkkaana lähes 80-vuotiaana. Sen vuoksi hänen kuolemansa korkeana pidetyssä 79 vuoden iässä tuli yllätyksenä.[21][22]

	Juho Filppulaa oli saattamassa haudan lepoon useita satoja ihmisiä. Hautajaisissa perustettiin hänen nimeään kantava muistorahasto Lapuan yhteiskouluun.[23] Apteekkari Oscar Löfman maalautti Filppulasta muotokuvan ja lahjoitti sen kunnalle.[24] Se on nykyään sijoitettuna valtuustosalin yhteyteen.		Juho Filppulaa oli saattamassa haudan lepoon useita satoja ihmisiä. Hautajaisissa perustettiin hänen nimeään kantava muistorahasto [[Lapuan Yhteiskoulu\|Lapuan yhteiskouluun]].[23] Apteekkari [[Oscar Löfman]] maalautti Filppulasta muotokuvan ja lahjoitti sen kunnalle.[24] Se on nykyään sijoitettuna valtuustosalin yhteyteen.

	==== Julkaisuhistoria: ====		==== Julkaisuhistoria: ====