Lapuan Patruunatehtaan räjähdysonnettomuus 13.4.1976 - Muutoshistoria

Admin (3. toukokuuta 2021 kello 06.01)

2021-05-03T06:01:43Z

Admin (3. toukokuuta 2021 kello 05.59)

2021-05-03T05:59:08Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 ''[[Lapuan Patruunatehdas|Lapuan Patruunatehtaan]] pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''
@@ Rivi 69: / Rivi 48: @@
 Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.<ref>Juurakko 2006 s. 164-172.</ref>[22] Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava [[Pajakappeli]].
 == Viittaukset ==
 [[Luokka:Tapahtumahistoria]]

Admin: /* Viittaukset */

2021-05-03T05:56:23Z

Viittaukset

← Vanhempi versio		Versio 3. toukokuuta 2021 kello 05.56
Rivi 71:		Rivi 71:

	== Viittaukset ==		== Viittaukset ==
	1

	~~Arto Juurakko: Patruunatehtaan räjähdys. Historiaa ja muistikuvia. Edita, Helsinki 2006. s. 32.~~

	2

	~~Juurakko 2006 s. 51-52.~~

	3

	~~Juurakko 2006 s. 82-84, 91.~~

	4

	~~Juurakko 2006 s. 75.~~

	5

	~~Juurakko 2006 s. 86-87.~~

	6

	~~Juurakko 2006 s. 93-98.~~

	7

	~~Juurakko 2006 s. 98.~~

	8

	~~Lapuan Sanomat 13.4.2006.~~

	9

	~~Juurakko 2006 s. 100-115.~~

	10

	~~Juurakko 2006 s. 103-104.~~

	11

	~~Juurakko 2006 s. 108-110.~~

	12

	~~Juurakko 2006 s. 109-110. Lainaus Lapuan Sanomat 20.4.2006.~~

	13

	~~Oiva Yli-Mannila 10.7.2009.~~

	14

	~~Juurakko 2006 s. 109.~~

	15

	~~Juurakko 2006 s. 139-140, 146-147.~~

	16

	~~Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden 13.4.1976 tutkintaselostus. www.turvallisuustutkinta.fi~~

	17

	~~Juurakko 2006 s. 149.~~

	18

	~~Juurakko 2006 s. 160-163.~~

	19

	~~Juurakko 2006 s. 163; Lapuan Sanomat 17.6.1982.~~

	20

	~~Kirkkoneuvosto 6.3.1984 § 13, liite 9. Lapuan kirkonarkisto; Lapuan Sanomat 14.4.1977, 25.8.1983, 14.2.1985, 10.4.1986, 15.4.1986.~~

	21

	~~Lapuan Sanomat 28.3.1996.~~

	22

	~~Juurakko 2006 s. 164-172.~~
	[[Luokka:Tapahtumahistoria]]		[[Luokka:Tapahtumahistoria]]

Admin (3. toukokuuta 2021 kello 05.54)

2021-05-03T05:54:58Z

Admin (30. huhtikuuta 2021 kello 07.44)

2021-04-30T07:44:56Z

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2021 kello 07.44
Rivi 17:		Rivi 17:
	\|Linkit		\|Linkit
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: ~~[[www.~~vanhapaukku.fi/]]		\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: https://vanhapaukku.fi/
	Onnettomuuden tutkintaselostus: [https://turvallisuustutkinta.fi/~~1279613876926 www.turvallisuustutkinta.~~fi/~~1279613876926]~~		Onnettomuuden tutkintaselostus: https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/muutonnettomuudet/tutkintaselostuksetvuosittain/vanhemmattutkinnat/11976.html
	\|}		\|}
	''[[Lapuan Patruunatehdas\|Lapuan Patruunatehtaan]] pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''		''[[Lapuan Patruunatehdas\|Lapuan Patruunatehtaan]] pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''

Admin (30. huhtikuuta 2021 kello 07.43)

2021-04-30T07:43:09Z

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2021 kello 07.43
Rivi 18:		Rivi 18:
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: [[www.vanhapaukku.fi/]]		\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: [[www.vanhapaukku.fi/]]
	Onnettomuuden tutkintaselostus: [[www.turvallisuustutkinta.fi/1279613876926]]		Onnettomuuden tutkintaselostus: [https://turvallisuustutkinta.fi/1279613876926 www.turvallisuustutkinta.fi/1279613876926]
	\|}		\|}
	''[[Lapuan Patruunatehdas\|Lapuan Patruunatehtaan]] pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''		''[[Lapuan Patruunatehdas\|Lapuan Patruunatehtaan]] pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''

Admin (30. huhtikuuta 2021 kello 07.42)

2021-04-30T07:42:08Z

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2021 kello 07.42
Rivi 17:		Rivi 17:
	\|Linkit		\|Linkit
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: www.vanhapaukku.fi/		\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: [[www.vanhapaukku.fi/]]
	Onnettomuuden tutkintaselostus: www.turvallisuustutkinta.fi/1279613876926		Onnettomuuden tutkintaselostus: [[www.turvallisuustutkinta.fi/1279613876926]]
	\|}		\|}
	''Lapuan Patruunatehtaan pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''		''[[Lapuan Patruunatehdas\|Lapuan Patruunatehtaan]] pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''

	''Lataamorakennus tuhoutui räjähdyksessä täysin. Patruunatehtaan alueella toimii nykyään Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Alueella sijaitsee onnettomuuden muistokivi. Onnettomuuden uhrit haudattiin Simpsiön hautausmaalle, jonne pystytettiin myös uhrien muistopatsas.''		''Lataamorakennus tuhoutui räjähdyksessä täysin. Patruunatehtaan alueella toimii nykyään [[Vanhan Paukun Kulttuurikeskus]]. Alueella sijaitsee onnettomuuden muistokivi. Onnettomuuden uhrit haudattiin Simpsiön hautausmaalle, jonne pystytettiin myös uhrien muistopatsas.''

	== Räjähdys ==		== Räjähdys ==
Rivi 35:		Rivi 35:
	Pelastustoimista huolimatta onnettomuudessa menehtyi 40 työntekijää, heistä 35 naisia. Uhrien lukumääräksi laskettiin aluksi 41, sillä yhden palaneen vainajan yläruumis oli Lapualla ja alaruumis Seinäjoella. Vaikka luku myöhemmin varmennettiin yhtä pienemmäksi, julkisuuteen päässyt tieto ylimääräisestä vainajasta herätti huhut tihutyön mahdollisuudesta.[5]		Pelastustoimista huolimatta onnettomuudessa menehtyi 40 työntekijää, heistä 35 naisia. Uhrien lukumääräksi laskettiin aluksi 41, sillä yhden palaneen vainajan yläruumis oli Lapualla ja alaruumis Seinäjoella. Vaikka luku myöhemmin varmennettiin yhtä pienemmäksi, julkisuuteen päässyt tieto ylimääräisestä vainajasta herätti huhut tihutyön mahdollisuudesta.[5]

	Uhrien yhteiset hautajaiset järjestettiin 24.4.1976 Lapuan tuomiokirkon eteläisessä puistossa. Hautajaisiin osallistui yli 5.000 vierasta. Mukana oli myös ylin valtiojohto presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Martti Miettusen johdolla. Siunauksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola apunaan 20 pappia. Muistotilaisuudet vietettiin kauppaopistolla, ammattikoululla ja lukiolla.[6]		Uhrien yhteiset hautajaiset järjestettiin 24.4.1976 Lapuan tuomiokirkon eteläisessä puistossa. Hautajaisiin osallistui yli 5.000 vierasta. Mukana oli myös ylin valtiojohto presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Martti Miettusen johdolla. Siunauksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa [[Yrjö Sariola]] apunaan 20 pappia. Muistotilaisuudet vietettiin kauppaopistolla, ammattikoululla ja lukiolla.[6]

	Osanottonsa ilmaisivat myös muun muassa paavi Paavali VI ja Venäjän ortodoksinen kirkko.[7]		Osanottonsa ilmaisivat myös muun muassa paavi Paavali VI ja Venäjän ortodoksinen kirkko.[7]
Rivi 64:		Rivi 64:
	Räjähdysonnettomuutta seurasi valtava mediajulkisuus. Se kasvatti Lapuan surun valtakunnan mittakaavaan. Onnettomuuden tuhoja ja jälkihoitoa seurattiin lehtien, radion ja television kautta laajasti. Räjähdysonnettomuus on vielä 2000-luvullakin yksi Lapuan nimeen herkimmin liitettävistä asioista. Onnettomuus jätti jälken tuhansiin ihmisiin: moni muistaa vuosikymmenien jälkeenkin, missä oli ja mitä teki, kun kuuli onnettomuudesta.		Räjähdysonnettomuutta seurasi valtava mediajulkisuus. Se kasvatti Lapuan surun valtakunnan mittakaavaan. Onnettomuuden tuhoja ja jälkihoitoa seurattiin lehtien, radion ja television kautta laajasti. Räjähdysonnettomuus on vielä 2000-luvullakin yksi Lapuan nimeen herkimmin liitettävistä asioista. Onnettomuus jätti jälken tuhansiin ihmisiin: moni muistaa vuosikymmenien jälkeenkin, missä oli ja mitä teki, kun kuuli onnettomuudesta.

	Vuoden kuluttua keväällä 1977 järjestettiin uhrien yhteiset muistoseurat. Syksyllä 1983 käynnistettiin eläkkeelle jäänyyt pääluottamusmies Yrjö Perälän aloitteesta toimet muistomerkin saamiseksi. Lopulta päädyttiin kahteen erilliseen muistomerkkiin, jotka molemmat paljastettiin 10-vuotismuistojuhlissa. Markku Koskisen "Ero" sijoitettiin räjähdyspaikan läheisyyteen ja Timo Suvannon "Yhteinen tuska" Simpsiön hautausmaalle uhrien hautojen läheisyyteen.[20]		Vuoden kuluttua keväällä 1977 järjestettiin uhrien yhteiset muistoseurat. Syksyllä 1983 käynnistettiin eläkkeelle jäänyyt pääluottamusmies Yrjö Perälän aloitteesta toimet muistomerkin saamiseksi. Lopulta päädyttiin kahteen erilliseen muistomerkkiin, jotka molemmat paljastettiin 10-vuotismuistojuhlissa. [[Markku Koskinen\|Markku Koskisen]] "Ero" sijoitettiin räjähdyspaikan läheisyyteen ja [[Timo Suvanto\|Timo Suvannon]] "Yhteinen tuska" Simpsiön hautausmaalle uhrien hautojen läheisyyteen.[20]

	Vuoden 1996 muistokonsertissa kantaesitettiin Jukka Kankaisen uhrien muistolle säveltämä "In memoriam".[21] Vuonna 2006 julkaistiin 30-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä Arto Juurakon ja Juhani Heinolan historia- ja muistelmateokset.		Vuoden 1996 muistokonsertissa kantaesitettiin Jukka Kankaisen uhrien muistolle säveltämä "In memoriam".[21] Vuonna 2006 julkaistiin 30-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä Arto Juurakon ja Juhani Heinolan historia- ja muistelmateokset.

	Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.[22] Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava Pajakappeli.		Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.[22] Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava [[Pajakappeli]].

	===~~= Julkaisuhistoria: ====~~		== Viittaukset ==
	~~{\| class="wikitable"~~
	~~\|3.12.2012~~
	\|
	~~\|Versio 1~~
	\|
	~~\|AdminMuseo~~
	\|-
	~~\|10.7.2013~~
	\|
	~~\|Nykyinen versio~~
	\|
	~~\|AdminMuseo~~
	\|}

	~~= Viittaukset~~ =
	1		1

Admin (30. huhtikuuta 2021 kello 07.38)

2021-04-30T07:38:02Z

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2021 kello 07.38
Rivi 1:		Rivi 1:
	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
	\|Sijaintipaikka		\|Sijaintipaikka
	\|
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Lapuan Patruunatehtaan		\| colspan="2" \|Lapuan Patruunatehtaan
Rivi 7:		Rivi 6:
	\|-		\|-
	\|Yhteystiedot		\|Yhteystiedot
	\|
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus		\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus
Rivi 18:		Rivi 16:
	\|-		\|-
	\|Linkit		\|Linkit
	\|
	\|-		\|-
	\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: www.vanhapaukku.fi/		\| colspan="2" \|Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: www.vanhapaukku.fi/

Admin: Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |Sijaintipaikka | |- | colspan="2" |Lapuan Patruunatehtaan räjähtänyt lataamorakennus (näytä kartalla) |- |Yhteystiedot | |- | colspan="2" |Vanhan Paukun...

2021-01-11T09:10:26Z

Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |Sijaintipaikka | |- | colspan="2" |Lapuan Patruunatehtaan räjähtänyt lataamorakennus (näytä kartalla) |- |Yhteystiedot | |- | colspan="2" |Vanhan Paukun...

Uusi sivu

{| class="wikitable"
|Sijaintipaikka
|
|-
| colspan="2" |Lapuan Patruunatehtaan
räjähtänyt lataamorakennus (näytä kartalla)
|-
|Yhteystiedot
|
|-
| colspan="2" |Vanhan Paukun Kulttuurikeskus

Kustaa Tiitun tie 1, 62100 Lapua

info.vanhapaukku( a )lapua.fi

06-4384582
|-
|Linkit
|
|-
| colspan="2" |Vanhan Paukun Kulttuurikeskus: www.vanhapaukku.fi/
Onnettomuuden tutkintaselostus: www.turvallisuustutkinta.fi/1279613876926
|}
''Lapuan Patruunatehtaan pohjanallilataamo räjähti pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Onnettomuudessa menehtyi 40 tehtaan työntekijää. Onnettomuus on yksi Suomen historian tuhoisimmista.''

''Lataamorakennus tuhoutui räjähdyksessä täysin. Patruunatehtaan alueella toimii nykyään Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Alueella sijaitsee onnettomuuden muistokivi. Onnettomuuden uhrit haudattiin Simpsiön hautausmaalle, jonne pystytettiin myös uhrien muistopatsas.''

== Räjähdys ==
Pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42 Lapuan Patruunatehtaan lataamorakennus räjähti. Tömäys kuului kymmenien kilometrien päähän ja taivaalle nousi sienimäinen savupatsas täynnä raudankappaleita, betonia, lautoja ja pölyä. Ikkunat rikkoutuivat yli kilometrin matkalta ja paineaalto kaatoi ihmisiä maahan vielä 200 metrin päässä.[1]

Onnettomuuspaikalle ehti ensimmäisenä tehtaan oma palokunta vain kolmen minuutin jälkeen. Kello 7.50 paikalla olivat Lapuan molemmat ambulanssit perässään Lapuan kauppalan ja naapuripitäjien palokunnat sekä kauppalan tekninen ryhmä. Kaikkiaan pelastustöihin osallistui 217 henkilöä apunaan monet tehtaan työntekijät ja ulkopuoliset.[2]

Puolen tunnin kuluttua rauniot olivat yhä liekeissä. Puhelinlinjat katkesivat puhelutulvaan vähän ennen kahdeksaa, vaikka yhteydet oli räjähdyspäivän aamuun saakka saatu pysymään kohtalaisessa kunnossa puhelinalan lakosta huolimatta.[3]

Onnettomuuden uhreja alettiin välittömästi kuljettaa Lapuan terveyskeskukseen. Seinäjoen keskussairaalaan ensimmäinen potilas saapui klo 8.20; leikkaukset alkoivat tuntia myöhemmin. Lataamon raunioista selvisi kuin ihmeen kaupalla 31 loukkaantunutta. Heistä viimeinen saatiin irrotettua raunioista klo 8.40.[4]

Pelastustoimista huolimatta onnettomuudessa menehtyi 40 työntekijää, heistä 35 naisia. Uhrien lukumääräksi laskettiin aluksi 41, sillä yhden palaneen vainajan yläruumis oli Lapualla ja alaruumis Seinäjoella. Vaikka luku myöhemmin varmennettiin yhtä pienemmäksi, julkisuuteen päässyt tieto ylimääräisestä vainajasta herätti huhut tihutyön mahdollisuudesta.[5]

Uhrien yhteiset hautajaiset järjestettiin 24.4.1976 Lapuan tuomiokirkon eteläisessä puistossa. Hautajaisiin osallistui yli 5.000 vierasta. Mukana oli myös ylin valtiojohto presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Martti Miettusen johdolla. Siunauksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola apunaan 20 pappia. Muistotilaisuudet vietettiin kauppaopistolla, ammattikoululla ja lukiolla.[6]

Osanottonsa ilmaisivat myös muun muassa paavi Paavali VI ja Venäjän ortodoksinen kirkko.[7]

== Avustustoiminta, joka piti keksiä ==
Avun tarve onnettomuuden jälkeen oli suuri. "Valmiuksia eikä valmiita toimintamalleja ei ollut. Ei Lapualla eikä koko maassa. Suunnitelmia suurkatastrofin varalle ei ollut, koska niitä ei koskaan uskottu tarvittavan. – – Aamulla ajattelin, että kyllä valtio huolen omistaan pitää. Olihan kyseessä valtion patruunatehdas. –– Kun silloiselta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Töläjärveltä tuli sähke 'Voimia työhön', tajusin vasta kuinka omillamme olimmekaan", muisteli Lapuan silloinen sosiaalisihteeri Oiva Yli-Mannila.[8]

Jo onnettomuuspäivänä yksi kauppalan sosiaalityöntekijä lähti oma-aloitteisesti kiertämään onnettomuuskodeissa. Seuraavana päivänä SPR:n ja sosiaalitoimen viisi työparia kartoitti tilanteen. Papit ja muut seurakuntien työntekijät kiersivät perheissä. Kauppalan kodinhoitajien määrää lisättiin, ja terveyskeskukseen palkattiin psykologi, joka hoiti onnettomuusperheiden asioita päätoimisesti noin vuoden ajan. SPR asetti Lapualle kolme kotiavustajaa sekä onnettumuusperheissä kiertävän kotipalveluauton. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuoteen 1977 saakka tehostettua perhetyötä Lapuan ollessa yksi valtakunnallisista kokeilukunnista.[9]

Onnettomuus synnytti laajan auttamishalun. Eri kerääjien toimesta uhrien auttamiseksi kerättiin yhteensä 7,6 miljoonaa markkaa. Auksi avustuksia koordinoi kaikki apua saaneet järjestöt ja yhteisöt, mutta sittemmin avustusten kuukausittaista jakamista varten perustettiin sosiaalisen katastrofiavun toimikunta sekä onnettomuusperheiden lasten opintoja tukeva opintotukilautakunta. Lions-järjestön lainaamilla rahoilla kauppala rakensi Liuhtariin päiväkodin.[10]

Heinäkuussa 1976 SPR palkkasi onnettomuusperheiden tukemiseksi, avustustoiminnan käynnistämiseksi sekä viranomais- ja mediayhteydenpitoa varten huoltosihteeriksi Reino Hildénin. Avustustoiminnan piiriin saatiin kaikki onnettomuusperheiden lapset. Avustusvarat sijoittamalla varoja voitiin jakaa 23 vuoden aikana yli 20 miljoonaa markkaa. Avustustoiminnan päätöstilaisuus pidettiin 13.4.1999, minkä jälkeen koulutustukea jaettiin vielä SPR:n kantastrofirahaston kautta vuoteen 2002 saakka.[11]

Varainkeruun sekä julkishallinnon ja järjestöjen avustustoiminnan lisäksi onnettomuudesta selviämisessä oli suuri merkitys sukulaisilla, naapureilla ja ystävillä. Lapualla oli totuttu antamaan apua pyytämättä. "Lapuan uhrien selviytymistä auttoi suuresti lapualaisten yhteishenki ja yhteisöllisyys. Lapualla testattiin rajulla tavalla vahvan paikallisyhteisön myönteinen merkitys katastrofitilanteessa", pohti valtiosihteeri Terttu Savolainen 30 vuotta onnettomuuden jälkeen.[12]

Lapualla luodusta katastrofiavun muodosta saatiin malli myöhempiinkin onnettomuustilanteisiin. Lapualle oltiin yhteydessä esimerkiksi vantaalaisen kauppakeskuksen pommi-iskun jälkeen vuonna 2002.[13] Lapuan onnettomuusperheiden selviämisestä tehtiin myös perhepsykiatrinen seurantatutkimus.[14]

== Tutkinta ja käräjät ==
Valtioneuvosto asetti välittömästi tutkijalautakunnan selvittämään räjähdysonnettomuuden syytä. Perusteellista selvitystä jouduttiin odottamaan lähes kaksi vuotta, ja asiasta ehdittiin tehdä eduskunnassa jo välikysymyskin.[15] Tutkintaselostukseen kirjattiin, että "suorittamansa tutkimuksen perusteella tutkijalautakunta toteaa, että räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen (robotti) ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Syttymisen syytä ei ole tutkimuksissa voitu varmuudella osoittaa."[16]

Räjähdyksen tuhoisuuteen vaikuttivat monet tekijät, kuten yhtenäinen ruutivana latauskoneilta ruutiullakolle, ruutiullakolla olleen ruudin suuri määrä, lainsäädännölliset puutteet sekä tietämättömuus ruudin käyttäytymisestä.[17]

Työsuojelun vastuita selvitettiin käräjillä syyskuusta 1978 alkaen. Toimitusjohtajaa, teknistä johtajaa, osastoinsinööriä ja lataamon työnjohtajaa syytettiin osin laiminlyöntien vuoksi tapahtuneesta 40 kuolemantuottamuksesta, 44 vammantuottamuksesta sekä muista työturvallisuusrikkomuksista. Lapuan kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet muilta osin, mutta antoi toimitusjohtajalle pienen sakkorangaistuksen, koska lataamossa ei ollut kirjallisia ohjeita ruudin käsittelystä.[18]

Vaasan hovioikeus muutti tuomiota ja tuomitsi kaikki neljä syytettyä lieviin sakkorangaistuksiin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lopulta Korkein oikeus vapautti syytetyt kaikista syytteistä kesällä 1982. Lapualla päätökseen oltiin tyytyväisiä: johtajia tai työntekijöitä ei lapualaistenkaan mielestä voinut syyttää tapahtuneesta.[19]

== Onnettomuuden muisto ==
Räjähdysonnettomuutta seurasi valtava mediajulkisuus. Se kasvatti Lapuan surun valtakunnan mittakaavaan. Onnettomuuden tuhoja ja jälkihoitoa seurattiin lehtien, radion ja television kautta laajasti. Räjähdysonnettomuus on vielä 2000-luvullakin yksi Lapuan nimeen herkimmin liitettävistä asioista. Onnettomuus jätti jälken tuhansiin ihmisiin: moni muistaa vuosikymmenien jälkeenkin, missä oli ja mitä teki, kun kuuli onnettomuudesta.

Vuoden kuluttua keväällä 1977 järjestettiin uhrien yhteiset muistoseurat. Syksyllä 1983 käynnistettiin eläkkeelle jäänyyt pääluottamusmies Yrjö Perälän aloitteesta toimet muistomerkin saamiseksi. Lopulta päädyttiin kahteen erilliseen muistomerkkiin, jotka molemmat paljastettiin 10-vuotismuistojuhlissa. Markku Koskisen "Ero" sijoitettiin räjähdyspaikan läheisyyteen ja Timo Suvannon "Yhteinen tuska" Simpsiön hautausmaalle uhrien hautojen läheisyyteen.[20]

Vuoden 1996 muistokonsertissa kantaesitettiin Jukka Kankaisen uhrien muistolle säveltämä "In memoriam".[21] Vuonna 2006 julkaistiin 30-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä Arto Juurakon ja Juhani Heinolan historia- ja muistelmateokset.

Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.[22] Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava Pajakappeli.

==== Julkaisuhistoria: ====
{| class="wikitable"
|3.12.2012
|
|Versio 1
|
|AdminMuseo
|-
|10.7.2013
|
|Nykyinen versio
|
|AdminMuseo
|}

= Viittaukset =
1

Arto Juurakko: Patruunatehtaan räjähdys. Historiaa ja muistikuvia. Edita, Helsinki 2006. s. 32.

2

Juurakko 2006 s. 51-52.

3

Juurakko 2006 s. 82-84, 91.

4

Juurakko 2006 s. 75.

5

Juurakko 2006 s. 86-87.

6

Juurakko 2006 s. 93-98.

7

Juurakko 2006 s. 98.

8

Lapuan Sanomat 13.4.2006.

9

Juurakko 2006 s. 100-115.

10

Juurakko 2006 s. 103-104.

11

Juurakko 2006 s. 108-110.

12

Juurakko 2006 s. 109-110. Lainaus Lapuan Sanomat 20.4.2006.

13

Oiva Yli-Mannila 10.7.2009.

14

Juurakko 2006 s. 109.

15

Juurakko 2006 s. 139-140, 146-147.

16

Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden 13.4.1976 tutkintaselostus. www.turvallisuustutkinta.fi

17

Juurakko 2006 s. 149.

18

Juurakko 2006 s. 160-163.

19

Juurakko 2006 s. 163; Lapuan Sanomat 17.6.1982.

20

Kirkkoneuvosto 6.3.1984 § 13, liite 9. Lapuan kirkonarkisto; Lapuan Sanomat 14.4.1977, 25.8.1983, 14.2.1985, 10.4.1986, 15.4.1986.

21

Lapuan Sanomat 28.3.1996.

22

Juurakko 2006 s. 164-172.
[[Luokka:Tapahtumahistoria]]

← Vanhempi versio		Versio 3. toukokuuta 2021 kello 06.01
Rivi 4:		Rivi 4:

	== Räjähdys ==		== Räjähdys ==
	Pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42 Lapuan Patruunatehtaan lataamorakennus räjähti. Tömäys kuului kymmenien kilometrien päähän ja taivaalle nousi sienimäinen savupatsas täynnä raudankappaleita, betonia, lautoja ja pölyä. Ikkunat rikkoutuivat yli kilometrin matkalta ja paineaalto kaatoi ihmisiä maahan vielä 200 metrin päässä.<ref>Arto Juurakko: Patruunatehtaan räjähdys. Historiaa ja muistikuvia. Edita, Helsinki 2006. s. 32.</ref>~~[1]~~		Pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42 Lapuan Patruunatehtaan lataamorakennus räjähti. Tömäys kuului kymmenien kilometrien päähän ja taivaalle nousi sienimäinen savupatsas täynnä raudankappaleita, betonia, lautoja ja pölyä. Ikkunat rikkoutuivat yli kilometrin matkalta ja paineaalto kaatoi ihmisiä maahan vielä 200 metrin päässä.<ref>Arto Juurakko: Patruunatehtaan räjähdys. Historiaa ja muistikuvia. Edita, Helsinki 2006. s. 32.</ref>

	Onnettomuuspaikalle ehti ensimmäisenä tehtaan oma palokunta vain kolmen minuutin jälkeen. Kello 7.50 paikalla olivat Lapuan molemmat ambulanssit perässään Lapuan kauppalan ja naapuripitäjien palokunnat sekä kauppalan tekninen ryhmä. Kaikkiaan pelastustöihin osallistui 217 henkilöä apunaan monet tehtaan työntekijät ja ulkopuoliset.<ref>Juurakko 2006 s. 51-52.</ref>~~[2]~~		Onnettomuuspaikalle ehti ensimmäisenä tehtaan oma palokunta vain kolmen minuutin jälkeen. Kello 7.50 paikalla olivat Lapuan molemmat ambulanssit perässään Lapuan kauppalan ja naapuripitäjien palokunnat sekä kauppalan tekninen ryhmä. Kaikkiaan pelastustöihin osallistui 217 henkilöä apunaan monet tehtaan työntekijät ja ulkopuoliset.<ref>Juurakko 2006 s. 51-52.</ref>

	Puolen tunnin kuluttua rauniot olivat yhä liekeissä. Puhelinlinjat katkesivat puhelutulvaan vähän ennen kahdeksaa, vaikka yhteydet oli räjähdyspäivän aamuun saakka saatu pysymään kohtalaisessa kunnossa puhelinalan lakosta huolimatta.<ref>Juurakko 2006 s. 82-84, 91.</ref>~~[3]~~		Puolen tunnin kuluttua rauniot olivat yhä liekeissä. Puhelinlinjat katkesivat puhelutulvaan vähän ennen kahdeksaa, vaikka yhteydet oli räjähdyspäivän aamuun saakka saatu pysymään kohtalaisessa kunnossa puhelinalan lakosta huolimatta.<ref>Juurakko 2006 s. 82-84, 91.</ref>

	Onnettomuuden uhreja alettiin välittömästi kuljettaa Lapuan terveyskeskukseen. Seinäjoen keskussairaalaan ensimmäinen potilas saapui klo 8.20; leikkaukset alkoivat tuntia myöhemmin. Lataamon raunioista selvisi kuin ihmeen kaupalla 31 loukkaantunutta. Heistä viimeinen saatiin irrotettua raunioista klo 8.40.<ref>Juurakko 2006 s. 75.</ref>~~[4]~~		Onnettomuuden uhreja alettiin välittömästi kuljettaa Lapuan terveyskeskukseen. Seinäjoen keskussairaalaan ensimmäinen potilas saapui klo 8.20; leikkaukset alkoivat tuntia myöhemmin. Lataamon raunioista selvisi kuin ihmeen kaupalla 31 loukkaantunutta. Heistä viimeinen saatiin irrotettua raunioista klo 8.40.<ref>Juurakko 2006 s. 75.</ref>

	Pelastustoimista huolimatta onnettomuudessa menehtyi 40 työntekijää, heistä 35 naisia. Uhrien lukumääräksi laskettiin aluksi 41, sillä yhden palaneen vainajan yläruumis oli Lapualla ja alaruumis Seinäjoella. Vaikka luku myöhemmin varmennettiin yhtä pienemmäksi, julkisuuteen päässyt tieto ylimääräisestä vainajasta herätti huhut tihutyön mahdollisuudesta.<ref>Juurakko 2006 s. 86-87.</ref>~~[5]~~		Pelastustoimista huolimatta onnettomuudessa menehtyi 40 työntekijää, heistä 35 naisia. Uhrien lukumääräksi laskettiin aluksi 41, sillä yhden palaneen vainajan yläruumis oli Lapualla ja alaruumis Seinäjoella. Vaikka luku myöhemmin varmennettiin yhtä pienemmäksi, julkisuuteen päässyt tieto ylimääräisestä vainajasta herätti huhut tihutyön mahdollisuudesta.<ref>Juurakko 2006 s. 86-87.</ref>

	Uhrien yhteiset hautajaiset järjestettiin 24.4.1976 Lapuan tuomiokirkon eteläisessä puistossa. Hautajaisiin osallistui yli 5.000 vierasta. Mukana oli myös ylin valtiojohto presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Martti Miettusen johdolla. Siunauksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa [[Yrjö Sariola]] apunaan 20 pappia. Muistotilaisuudet vietettiin kauppaopistolla, ammattikoululla ja lukiolla.<ref>Juurakko 2006 s. 93-98.</ref>~~[6]~~		Uhrien yhteiset hautajaiset järjestettiin 24.4.1976 Lapuan tuomiokirkon eteläisessä puistossa. Hautajaisiin osallistui yli 5.000 vierasta. Mukana oli myös ylin valtiojohto presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Martti Miettusen johdolla. Siunauksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa [[Yrjö Sariola]] apunaan 20 pappia. Muistotilaisuudet vietettiin kauppaopistolla, ammattikoululla ja lukiolla.<ref>Juurakko 2006 s. 93-98.</ref>

	Osanottonsa ilmaisivat myös muun muassa paavi Paavali VI ja Venäjän ortodoksinen kirkko.<ref>Juurakko 2006 s. 98.</ref>~~[7]~~		Osanottonsa ilmaisivat myös muun muassa paavi Paavali VI ja Venäjän ortodoksinen kirkko.<ref>Juurakko 2006 s. 98.</ref>

	== Avustustoiminta, joka piti keksiä ==		== Avustustoiminta, joka piti keksiä ==
	Avun tarve onnettomuuden jälkeen oli suuri. "Valmiuksia eikä valmiita toimintamalleja ei ollut. Ei Lapualla eikä koko maassa. Suunnitelmia suurkatastrofin varalle ei ollut, koska niitä ei koskaan uskottu tarvittavan. – – Aamulla ajattelin, että kyllä valtio huolen omistaan pitää. Olihan kyseessä valtion patruunatehdas. –– Kun silloiselta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Töläjärveltä tuli sähke 'Voimia työhön', tajusin vasta kuinka omillamme olimmekaan", muisteli Lapuan silloinen sosiaalisihteeri Oiva Yli-Mannila.<ref>Lapuan Sanomat 13.4.2006.</ref>~~[8]~~		Avun tarve onnettomuuden jälkeen oli suuri. "Valmiuksia eikä valmiita toimintamalleja ei ollut. Ei Lapualla eikä koko maassa. Suunnitelmia suurkatastrofin varalle ei ollut, koska niitä ei koskaan uskottu tarvittavan. – – Aamulla ajattelin, että kyllä valtio huolen omistaan pitää. Olihan kyseessä valtion patruunatehdas. –– Kun silloiselta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Töläjärveltä tuli sähke 'Voimia työhön', tajusin vasta kuinka omillamme olimmekaan", muisteli Lapuan silloinen sosiaalisihteeri Oiva Yli-Mannila.<ref>Lapuan Sanomat 13.4.2006.</ref>

	Jo onnettomuuspäivänä yksi kauppalan sosiaalityöntekijä lähti oma-aloitteisesti kiertämään onnettomuuskodeissa. Seuraavana päivänä SPR:n ja sosiaalitoimen viisi työparia kartoitti tilanteen. Papit ja muut seurakuntien työntekijät kiersivät perheissä. Kauppalan kodinhoitajien määrää lisättiin, ja terveyskeskukseen palkattiin psykologi, joka hoiti onnettomuusperheiden asioita päätoimisesti noin vuoden ajan. SPR asetti Lapualle kolme kotiavustajaa sekä onnettumuusperheissä kiertävän kotipalveluauton. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuoteen 1977 saakka tehostettua perhetyötä Lapuan ollessa yksi valtakunnallisista kokeilukunnista.<ref>Juurakko 2006 s. 100-115.</ref>~~[9]~~		Jo onnettomuuspäivänä yksi kauppalan sosiaalityöntekijä lähti oma-aloitteisesti kiertämään onnettomuuskodeissa. Seuraavana päivänä SPR:n ja sosiaalitoimen viisi työparia kartoitti tilanteen. Papit ja muut seurakuntien työntekijät kiersivät perheissä. Kauppalan kodinhoitajien määrää lisättiin, ja terveyskeskukseen palkattiin psykologi, joka hoiti onnettomuusperheiden asioita päätoimisesti noin vuoden ajan. SPR asetti Lapualle kolme kotiavustajaa sekä onnettumuusperheissä kiertävän kotipalveluauton. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuoteen 1977 saakka tehostettua perhetyötä Lapuan ollessa yksi valtakunnallisista kokeilukunnista.<ref>Juurakko 2006 s. 100-115.</ref>

	Onnettomuus synnytti laajan auttamishalun. Eri kerääjien toimesta uhrien auttamiseksi kerättiin yhteensä 7,6 miljoonaa markkaa. Auksi avustuksia koordinoi kaikki apua saaneet järjestöt ja yhteisöt, mutta sittemmin avustusten kuukausittaista jakamista varten perustettiin sosiaalisen katastrofiavun toimikunta sekä onnettomuusperheiden lasten opintoja tukeva opintotukilautakunta. Lions-järjestön lainaamilla rahoilla kauppala rakensi Liuhtariin päiväkodin.<ref>Juurakko 2006 s. 103-104.</ref>~~[10]~~		Onnettomuus synnytti laajan auttamishalun. Eri kerääjien toimesta uhrien auttamiseksi kerättiin yhteensä 7,6 miljoonaa markkaa. Auksi avustuksia koordinoi kaikki apua saaneet järjestöt ja yhteisöt, mutta sittemmin avustusten kuukausittaista jakamista varten perustettiin sosiaalisen katastrofiavun toimikunta sekä onnettomuusperheiden lasten opintoja tukeva opintotukilautakunta. Lions-järjestön lainaamilla rahoilla kauppala rakensi Liuhtariin päiväkodin.<ref>Juurakko 2006 s. 103-104.</ref>

	Heinäkuussa 1976 SPR palkkasi onnettomuusperheiden tukemiseksi, avustustoiminnan käynnistämiseksi sekä viranomais- ja mediayhteydenpitoa varten huoltosihteeriksi Reino Hildénin. Avustustoiminnan piiriin saatiin kaikki onnettomuusperheiden lapset. Avustusvarat sijoittamalla varoja voitiin jakaa 23 vuoden aikana yli 20 miljoonaa markkaa. Avustustoiminnan päätöstilaisuus pidettiin 13.4.1999, minkä jälkeen koulutustukea jaettiin vielä SPR:n kantastrofirahaston kautta vuoteen 2002 saakka.<ref>Juurakko 2006 s. 108-110.</ref>~~[11]~~		Heinäkuussa 1976 SPR palkkasi onnettomuusperheiden tukemiseksi, avustustoiminnan käynnistämiseksi sekä viranomais- ja mediayhteydenpitoa varten huoltosihteeriksi Reino Hildénin. Avustustoiminnan piiriin saatiin kaikki onnettomuusperheiden lapset. Avustusvarat sijoittamalla varoja voitiin jakaa 23 vuoden aikana yli 20 miljoonaa markkaa. Avustustoiminnan päätöstilaisuus pidettiin 13.4.1999, minkä jälkeen koulutustukea jaettiin vielä SPR:n kantastrofirahaston kautta vuoteen 2002 saakka.<ref>Juurakko 2006 s. 108-110.</ref>

	Varainkeruun sekä julkishallinnon ja järjestöjen avustustoiminnan lisäksi onnettomuudesta selviämisessä oli suuri merkitys sukulaisilla, naapureilla ja ystävillä. Lapualla oli totuttu antamaan apua pyytämättä. "Lapuan uhrien selviytymistä auttoi suuresti lapualaisten yhteishenki ja yhteisöllisyys. Lapualla testattiin rajulla tavalla vahvan paikallisyhteisön myönteinen merkitys katastrofitilanteessa", pohti valtiosihteeri Terttu Savolainen 30 vuotta onnettomuuden jälkeen.<ref>Juurakko 2006 s. 109-110. Lainaus Lapuan Sanomat 20.4.2006.</ref>~~[12]~~		Varainkeruun sekä julkishallinnon ja järjestöjen avustustoiminnan lisäksi onnettomuudesta selviämisessä oli suuri merkitys sukulaisilla, naapureilla ja ystävillä. Lapualla oli totuttu antamaan apua pyytämättä. "Lapuan uhrien selviytymistä auttoi suuresti lapualaisten yhteishenki ja yhteisöllisyys. Lapualla testattiin rajulla tavalla vahvan paikallisyhteisön myönteinen merkitys katastrofitilanteessa", pohti valtiosihteeri Terttu Savolainen 30 vuotta onnettomuuden jälkeen.<ref>Juurakko 2006 s. 109-110. Lainaus Lapuan Sanomat 20.4.2006.</ref>

	Lapualla luodusta katastrofiavun muodosta saatiin malli myöhempiinkin onnettomuustilanteisiin. Lapualle oltiin yhteydessä esimerkiksi vantaalaisen kauppakeskuksen pommi-iskun jälkeen vuonna 2002.<ref>Oiva Yli-Mannila 10.7.2009.</ref>~~[13]~~ Lapuan onnettomuusperheiden selviämisestä tehtiin myös perhepsykiatrinen seurantatutkimus.<ref>Juurakko 2006 s. 109.</ref>~~[14]~~		Lapualla luodusta katastrofiavun muodosta saatiin malli myöhempiinkin onnettomuustilanteisiin. Lapualle oltiin yhteydessä esimerkiksi vantaalaisen kauppakeskuksen pommi-iskun jälkeen vuonna 2002.<ref>Oiva Yli-Mannila 10.7.2009.</ref> Lapuan onnettomuusperheiden selviämisestä tehtiin myös perhepsykiatrinen seurantatutkimus.<ref>Juurakko 2006 s. 109.</ref>

	== Tutkinta ja käräjät ==		== Tutkinta ja käräjät ==
	Valtioneuvosto asetti välittömästi tutkijalautakunnan selvittämään räjähdysonnettomuuden syytä. Perusteellista selvitystä jouduttiin odottamaan lähes kaksi vuotta, ja asiasta ehdittiin tehdä eduskunnassa jo välikysymyskin.<ref>Juurakko 2006 s. 139-140, 146-147.</ref>~~[15]~~ Tutkintaselostukseen kirjattiin, että "suorittamansa tutkimuksen perusteella tutkijalautakunta toteaa, että räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen (robotti) ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Syttymisen syytä ei ole tutkimuksissa voitu varmuudella osoittaa."<ref>Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden 13.4.1976 tutkintaselostus. www.turvallisuustutkinta.fi</ref>~~[16]~~		Valtioneuvosto asetti välittömästi tutkijalautakunnan selvittämään räjähdysonnettomuuden syytä. Perusteellista selvitystä jouduttiin odottamaan lähes kaksi vuotta, ja asiasta ehdittiin tehdä eduskunnassa jo välikysymyskin.<ref>Juurakko 2006 s. 139-140, 146-147.</ref> Tutkintaselostukseen kirjattiin, että "suorittamansa tutkimuksen perusteella tutkijalautakunta toteaa, että räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen (robotti) ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Syttymisen syytä ei ole tutkimuksissa voitu varmuudella osoittaa."<ref>Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden 13.4.1976 tutkintaselostus. www.turvallisuustutkinta.fi</ref>

	Räjähdyksen tuhoisuuteen vaikuttivat monet tekijät, kuten yhtenäinen ruutivana latauskoneilta ruutiullakolle, ruutiullakolla olleen ruudin suuri määrä, lainsäädännölliset puutteet sekä tietämättömuus ruudin käyttäytymisestä.<ref>Juurakko 2006 s. 149.</ref>~~[17]~~		Räjähdyksen tuhoisuuteen vaikuttivat monet tekijät, kuten yhtenäinen ruutivana latauskoneilta ruutiullakolle, ruutiullakolla olleen ruudin suuri määrä, lainsäädännölliset puutteet sekä tietämättömuus ruudin käyttäytymisestä.<ref>Juurakko 2006 s. 149.</ref>

	Työsuojelun vastuita selvitettiin käräjillä syyskuusta 1978 alkaen. Toimitusjohtajaa, teknistä johtajaa, osastoinsinööriä ja lataamon työnjohtajaa syytettiin osin laiminlyöntien vuoksi tapahtuneesta 40 kuolemantuottamuksesta, 44 vammantuottamuksesta sekä muista työturvallisuusrikkomuksista. Lapuan kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet muilta osin, mutta antoi toimitusjohtajalle pienen sakkorangaistuksen, koska lataamossa ei ollut kirjallisia ohjeita ruudin käsittelystä.<ref>Juurakko 2006 s. 160-163.</ref>~~[18]~~		Työsuojelun vastuita selvitettiin käräjillä syyskuusta 1978 alkaen. Toimitusjohtajaa, teknistä johtajaa, osastoinsinööriä ja lataamon työnjohtajaa syytettiin osin laiminlyöntien vuoksi tapahtuneesta 40 kuolemantuottamuksesta, 44 vammantuottamuksesta sekä muista työturvallisuusrikkomuksista. Lapuan kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet muilta osin, mutta antoi toimitusjohtajalle pienen sakkorangaistuksen, koska lataamossa ei ollut kirjallisia ohjeita ruudin käsittelystä.<ref>Juurakko 2006 s. 160-163.</ref>

	Vaasan hovioikeus muutti tuomiota ja tuomitsi kaikki neljä syytettyä lieviin sakkorangaistuksiin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lopulta Korkein oikeus vapautti syytetyt kaikista syytteistä kesällä 1982. Lapualla päätökseen oltiin tyytyväisiä: johtajia tai työntekijöitä ei lapualaistenkaan mielestä voinut syyttää tapahtuneesta.<ref>Juurakko 2006 s. 163; Lapuan Sanomat 17.6.1982.</ref>~~[19]~~		Vaasan hovioikeus muutti tuomiota ja tuomitsi kaikki neljä syytettyä lieviin sakkorangaistuksiin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lopulta Korkein oikeus vapautti syytetyt kaikista syytteistä kesällä 1982. Lapualla päätökseen oltiin tyytyväisiä: johtajia tai työntekijöitä ei lapualaistenkaan mielestä voinut syyttää tapahtuneesta.<ref>Juurakko 2006 s. 163; Lapuan Sanomat 17.6.1982.</ref>

	== Onnettomuuden muisto ==		== Onnettomuuden muisto ==
	Räjähdysonnettomuutta seurasi valtava mediajulkisuus. Se kasvatti Lapuan surun valtakunnan mittakaavaan. Onnettomuuden tuhoja ja jälkihoitoa seurattiin lehtien, radion ja television kautta laajasti. Räjähdysonnettomuus on vielä 2000-luvullakin yksi Lapuan nimeen herkimmin liitettävistä asioista. Onnettomuus jätti jälken tuhansiin ihmisiin: moni muistaa vuosikymmenien jälkeenkin, missä oli ja mitä teki, kun kuuli onnettomuudesta.		Räjähdysonnettomuutta seurasi valtava mediajulkisuus. Se kasvatti Lapuan surun valtakunnan mittakaavaan. Onnettomuuden tuhoja ja jälkihoitoa seurattiin lehtien, radion ja television kautta laajasti. Räjähdysonnettomuus on vielä 2000-luvullakin yksi Lapuan nimeen herkimmin liitettävistä asioista. Onnettomuus jätti jälken tuhansiin ihmisiin: moni muistaa vuosikymmenien jälkeenkin, missä oli ja mitä teki, kun kuuli onnettomuudesta.

	Vuoden kuluttua keväällä 1977 järjestettiin uhrien yhteiset muistoseurat. Syksyllä 1983 käynnistettiin eläkkeelle jäänyyt pääluottamusmies Yrjö Perälän aloitteesta toimet muistomerkin saamiseksi. Lopulta päädyttiin kahteen erilliseen muistomerkkiin, jotka molemmat paljastettiin 10-vuotismuistojuhlissa. [[Markku Koskinen\|Markku Koskisen]] "Ero" sijoitettiin räjähdyspaikan läheisyyteen ja [[Timo Suvanto\|Timo Suvannon]] "Yhteinen tuska" Simpsiön hautausmaalle uhrien hautojen läheisyyteen.<ref>Kirkkoneuvosto 6.3.1984 § 13, liite 9. Lapuan kirkonarkisto; Lapuan Sanomat 14.4.1977, 25.8.1983, 14.2.1985, 10.4.1986, 15.4.1986.</ref>~~[20]~~		Vuoden kuluttua keväällä 1977 järjestettiin uhrien yhteiset muistoseurat. Syksyllä 1983 käynnistettiin eläkkeelle jäänyyt pääluottamusmies Yrjö Perälän aloitteesta toimet muistomerkin saamiseksi. Lopulta päädyttiin kahteen erilliseen muistomerkkiin, jotka molemmat paljastettiin 10-vuotismuistojuhlissa. [[Markku Koskinen\|Markku Koskisen]] "Ero" sijoitettiin räjähdyspaikan läheisyyteen ja [[Timo Suvanto\|Timo Suvannon]] "Yhteinen tuska" Simpsiön hautausmaalle uhrien hautojen läheisyyteen.<ref>Kirkkoneuvosto 6.3.1984 § 13, liite 9. Lapuan kirkonarkisto; Lapuan Sanomat 14.4.1977, 25.8.1983, 14.2.1985, 10.4.1986, 15.4.1986.</ref>

	Vuoden 1996 muistokonsertissa kantaesitettiin Jukka Kankaisen uhrien muistolle säveltämä "In memoriam".<ref>Lapuan Sanomat 28.3.1996.</ref>~~[21]~~ Vuonna 2006 julkaistiin 30-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä Arto Juurakon ja Juhani Heinolan historia- ja muistelmateokset.		Vuoden 1996 muistokonsertissa kantaesitettiin Jukka Kankaisen uhrien muistolle säveltämä "In memoriam".<ref>Lapuan Sanomat 28.3.1996.</ref> Vuonna 2006 julkaistiin 30-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä Arto Juurakon ja Juhani Heinolan historia- ja muistelmateokset.

	Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.<ref>Juurakko 2006 s. 164-172.</ref>~~[22]~~ Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava [[Pajakappeli]].		Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.<ref>Juurakko 2006 s. 164-172.</ref> Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava [[Pajakappeli]].

	== Linkit ==		== Linkit ==

← Vanhempi versio		Versio 3. toukokuuta 2021 kello 05.54
Rivi 25:		Rivi 25:

	== Räjähdys ==		== Räjähdys ==
	Pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42 Lapuan Patruunatehtaan lataamorakennus räjähti. Tömäys kuului kymmenien kilometrien päähän ja taivaalle nousi sienimäinen savupatsas täynnä raudankappaleita, betonia, lautoja ja pölyä. Ikkunat rikkoutuivat yli kilometrin matkalta ja paineaalto kaatoi ihmisiä maahan vielä 200 metrin päässä.[1]		Pääsiäisviikon tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42 Lapuan Patruunatehtaan lataamorakennus räjähti. Tömäys kuului kymmenien kilometrien päähän ja taivaalle nousi sienimäinen savupatsas täynnä raudankappaleita, betonia, lautoja ja pölyä. Ikkunat rikkoutuivat yli kilometrin matkalta ja paineaalto kaatoi ihmisiä maahan vielä 200 metrin päässä.<ref>Arto Juurakko: Patruunatehtaan räjähdys. Historiaa ja muistikuvia. Edita, Helsinki 2006. s. 32.</ref>[1]

	Onnettomuuspaikalle ehti ensimmäisenä tehtaan oma palokunta vain kolmen minuutin jälkeen. Kello 7.50 paikalla olivat Lapuan molemmat ambulanssit perässään Lapuan kauppalan ja naapuripitäjien palokunnat sekä kauppalan tekninen ryhmä. Kaikkiaan pelastustöihin osallistui 217 henkilöä apunaan monet tehtaan työntekijät ja ulkopuoliset.[2]		Onnettomuuspaikalle ehti ensimmäisenä tehtaan oma palokunta vain kolmen minuutin jälkeen. Kello 7.50 paikalla olivat Lapuan molemmat ambulanssit perässään Lapuan kauppalan ja naapuripitäjien palokunnat sekä kauppalan tekninen ryhmä. Kaikkiaan pelastustöihin osallistui 217 henkilöä apunaan monet tehtaan työntekijät ja ulkopuoliset.<ref>Juurakko 2006 s. 51-52.</ref>[2]

	Puolen tunnin kuluttua rauniot olivat yhä liekeissä. Puhelinlinjat katkesivat puhelutulvaan vähän ennen kahdeksaa, vaikka yhteydet oli räjähdyspäivän aamuun saakka saatu pysymään kohtalaisessa kunnossa puhelinalan lakosta huolimatta.[3]		Puolen tunnin kuluttua rauniot olivat yhä liekeissä. Puhelinlinjat katkesivat puhelutulvaan vähän ennen kahdeksaa, vaikka yhteydet oli räjähdyspäivän aamuun saakka saatu pysymään kohtalaisessa kunnossa puhelinalan lakosta huolimatta.<ref>Juurakko 2006 s. 82-84, 91.</ref>[3]

	Onnettomuuden uhreja alettiin välittömästi kuljettaa Lapuan terveyskeskukseen. Seinäjoen keskussairaalaan ensimmäinen potilas saapui klo 8.20; leikkaukset alkoivat tuntia myöhemmin. Lataamon raunioista selvisi kuin ihmeen kaupalla 31 loukkaantunutta. Heistä viimeinen saatiin irrotettua raunioista klo 8.40.[4]		Onnettomuuden uhreja alettiin välittömästi kuljettaa Lapuan terveyskeskukseen. Seinäjoen keskussairaalaan ensimmäinen potilas saapui klo 8.20; leikkaukset alkoivat tuntia myöhemmin. Lataamon raunioista selvisi kuin ihmeen kaupalla 31 loukkaantunutta. Heistä viimeinen saatiin irrotettua raunioista klo 8.40.<ref>Juurakko 2006 s. 75.</ref>[4]

	Pelastustoimista huolimatta onnettomuudessa menehtyi 40 työntekijää, heistä 35 naisia. Uhrien lukumääräksi laskettiin aluksi 41, sillä yhden palaneen vainajan yläruumis oli Lapualla ja alaruumis Seinäjoella. Vaikka luku myöhemmin varmennettiin yhtä pienemmäksi, julkisuuteen päässyt tieto ylimääräisestä vainajasta herätti huhut tihutyön mahdollisuudesta.[5]		Pelastustoimista huolimatta onnettomuudessa menehtyi 40 työntekijää, heistä 35 naisia. Uhrien lukumääräksi laskettiin aluksi 41, sillä yhden palaneen vainajan yläruumis oli Lapualla ja alaruumis Seinäjoella. Vaikka luku myöhemmin varmennettiin yhtä pienemmäksi, julkisuuteen päässyt tieto ylimääräisestä vainajasta herätti huhut tihutyön mahdollisuudesta.<ref>Juurakko 2006 s. 86-87.</ref>[5]

	Uhrien yhteiset hautajaiset järjestettiin 24.4.1976 Lapuan tuomiokirkon eteläisessä puistossa. Hautajaisiin osallistui yli 5.000 vierasta. Mukana oli myös ylin valtiojohto presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Martti Miettusen johdolla. Siunauksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa [[Yrjö Sariola]] apunaan 20 pappia. Muistotilaisuudet vietettiin kauppaopistolla, ammattikoululla ja lukiolla.[6]		Uhrien yhteiset hautajaiset järjestettiin 24.4.1976 Lapuan tuomiokirkon eteläisessä puistossa. Hautajaisiin osallistui yli 5.000 vierasta. Mukana oli myös ylin valtiojohto presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Martti Miettusen johdolla. Siunauksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa [[Yrjö Sariola]] apunaan 20 pappia. Muistotilaisuudet vietettiin kauppaopistolla, ammattikoululla ja lukiolla.<ref>Juurakko 2006 s. 93-98.</ref>[6]

	Osanottonsa ilmaisivat myös muun muassa paavi Paavali VI ja Venäjän ortodoksinen kirkko.[7]		Osanottonsa ilmaisivat myös muun muassa paavi Paavali VI ja Venäjän ortodoksinen kirkko.<ref>Juurakko 2006 s. 98.</ref>[7]

	== Avustustoiminta, joka piti keksiä ==		== Avustustoiminta, joka piti keksiä ==
	Avun tarve onnettomuuden jälkeen oli suuri. "Valmiuksia eikä valmiita toimintamalleja ei ollut. Ei Lapualla eikä koko maassa. Suunnitelmia suurkatastrofin varalle ei ollut, koska niitä ei koskaan uskottu tarvittavan. – – Aamulla ajattelin, että kyllä valtio huolen omistaan pitää. Olihan kyseessä valtion patruunatehdas. –– Kun silloiselta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Töläjärveltä tuli sähke 'Voimia työhön', tajusin vasta kuinka omillamme olimmekaan", muisteli Lapuan silloinen sosiaalisihteeri Oiva Yli-Mannila.[8]		Avun tarve onnettomuuden jälkeen oli suuri. "Valmiuksia eikä valmiita toimintamalleja ei ollut. Ei Lapualla eikä koko maassa. Suunnitelmia suurkatastrofin varalle ei ollut, koska niitä ei koskaan uskottu tarvittavan. – – Aamulla ajattelin, että kyllä valtio huolen omistaan pitää. Olihan kyseessä valtion patruunatehdas. –– Kun silloiselta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Töläjärveltä tuli sähke 'Voimia työhön', tajusin vasta kuinka omillamme olimmekaan", muisteli Lapuan silloinen sosiaalisihteeri Oiva Yli-Mannila.<ref>Lapuan Sanomat 13.4.2006.</ref>[8]

	Jo onnettomuuspäivänä yksi kauppalan sosiaalityöntekijä lähti oma-aloitteisesti kiertämään onnettomuuskodeissa. Seuraavana päivänä SPR:n ja sosiaalitoimen viisi työparia kartoitti tilanteen. Papit ja muut seurakuntien työntekijät kiersivät perheissä. Kauppalan kodinhoitajien määrää lisättiin, ja terveyskeskukseen palkattiin psykologi, joka hoiti onnettomuusperheiden asioita päätoimisesti noin vuoden ajan. SPR asetti Lapualle kolme kotiavustajaa sekä onnettumuusperheissä kiertävän kotipalveluauton. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuoteen 1977 saakka tehostettua perhetyötä Lapuan ollessa yksi valtakunnallisista kokeilukunnista.[9]		Jo onnettomuuspäivänä yksi kauppalan sosiaalityöntekijä lähti oma-aloitteisesti kiertämään onnettomuuskodeissa. Seuraavana päivänä SPR:n ja sosiaalitoimen viisi työparia kartoitti tilanteen. Papit ja muut seurakuntien työntekijät kiersivät perheissä. Kauppalan kodinhoitajien määrää lisättiin, ja terveyskeskukseen palkattiin psykologi, joka hoiti onnettomuusperheiden asioita päätoimisesti noin vuoden ajan. SPR asetti Lapualle kolme kotiavustajaa sekä onnettumuusperheissä kiertävän kotipalveluauton. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuoteen 1977 saakka tehostettua perhetyötä Lapuan ollessa yksi valtakunnallisista kokeilukunnista.<ref>Juurakko 2006 s. 100-115.</ref>[9]

	Onnettomuus synnytti laajan auttamishalun. Eri kerääjien toimesta uhrien auttamiseksi kerättiin yhteensä 7,6 miljoonaa markkaa. Auksi avustuksia koordinoi kaikki apua saaneet järjestöt ja yhteisöt, mutta sittemmin avustusten kuukausittaista jakamista varten perustettiin sosiaalisen katastrofiavun toimikunta sekä onnettomuusperheiden lasten opintoja tukeva opintotukilautakunta. Lions-järjestön lainaamilla rahoilla kauppala rakensi Liuhtariin päiväkodin.[10]		Onnettomuus synnytti laajan auttamishalun. Eri kerääjien toimesta uhrien auttamiseksi kerättiin yhteensä 7,6 miljoonaa markkaa. Auksi avustuksia koordinoi kaikki apua saaneet järjestöt ja yhteisöt, mutta sittemmin avustusten kuukausittaista jakamista varten perustettiin sosiaalisen katastrofiavun toimikunta sekä onnettomuusperheiden lasten opintoja tukeva opintotukilautakunta. Lions-järjestön lainaamilla rahoilla kauppala rakensi Liuhtariin päiväkodin.<ref>Juurakko 2006 s. 103-104.</ref>[10]

	Heinäkuussa 1976 SPR palkkasi onnettomuusperheiden tukemiseksi, avustustoiminnan käynnistämiseksi sekä viranomais- ja mediayhteydenpitoa varten huoltosihteeriksi Reino Hildénin. Avustustoiminnan piiriin saatiin kaikki onnettomuusperheiden lapset. Avustusvarat sijoittamalla varoja voitiin jakaa 23 vuoden aikana yli 20 miljoonaa markkaa. Avustustoiminnan päätöstilaisuus pidettiin 13.4.1999, minkä jälkeen koulutustukea jaettiin vielä SPR:n kantastrofirahaston kautta vuoteen 2002 saakka.[11]		Heinäkuussa 1976 SPR palkkasi onnettomuusperheiden tukemiseksi, avustustoiminnan käynnistämiseksi sekä viranomais- ja mediayhteydenpitoa varten huoltosihteeriksi Reino Hildénin. Avustustoiminnan piiriin saatiin kaikki onnettomuusperheiden lapset. Avustusvarat sijoittamalla varoja voitiin jakaa 23 vuoden aikana yli 20 miljoonaa markkaa. Avustustoiminnan päätöstilaisuus pidettiin 13.4.1999, minkä jälkeen koulutustukea jaettiin vielä SPR:n kantastrofirahaston kautta vuoteen 2002 saakka.<ref>Juurakko 2006 s. 108-110.</ref>[11]

	Varainkeruun sekä julkishallinnon ja järjestöjen avustustoiminnan lisäksi onnettomuudesta selviämisessä oli suuri merkitys sukulaisilla, naapureilla ja ystävillä. Lapualla oli totuttu antamaan apua pyytämättä. "Lapuan uhrien selviytymistä auttoi suuresti lapualaisten yhteishenki ja yhteisöllisyys. Lapualla testattiin rajulla tavalla vahvan paikallisyhteisön myönteinen merkitys katastrofitilanteessa", pohti valtiosihteeri Terttu Savolainen 30 vuotta onnettomuuden jälkeen.[12]		Varainkeruun sekä julkishallinnon ja järjestöjen avustustoiminnan lisäksi onnettomuudesta selviämisessä oli suuri merkitys sukulaisilla, naapureilla ja ystävillä. Lapualla oli totuttu antamaan apua pyytämättä. "Lapuan uhrien selviytymistä auttoi suuresti lapualaisten yhteishenki ja yhteisöllisyys. Lapualla testattiin rajulla tavalla vahvan paikallisyhteisön myönteinen merkitys katastrofitilanteessa", pohti valtiosihteeri Terttu Savolainen 30 vuotta onnettomuuden jälkeen.<ref>Juurakko 2006 s. 109-110. Lainaus Lapuan Sanomat 20.4.2006.</ref>[12]

	Lapualla luodusta katastrofiavun muodosta saatiin malli myöhempiinkin onnettomuustilanteisiin. Lapualle oltiin yhteydessä esimerkiksi vantaalaisen kauppakeskuksen pommi-iskun jälkeen vuonna 2002.[13] Lapuan onnettomuusperheiden selviämisestä tehtiin myös perhepsykiatrinen seurantatutkimus.[14]		Lapualla luodusta katastrofiavun muodosta saatiin malli myöhempiinkin onnettomuustilanteisiin. Lapualle oltiin yhteydessä esimerkiksi vantaalaisen kauppakeskuksen pommi-iskun jälkeen vuonna 2002.<ref>Oiva Yli-Mannila 10.7.2009.</ref>[13] Lapuan onnettomuusperheiden selviämisestä tehtiin myös perhepsykiatrinen seurantatutkimus.<ref>Juurakko 2006 s. 109.</ref>[14]

	== Tutkinta ja käräjät ==		== Tutkinta ja käräjät ==
	Valtioneuvosto asetti välittömästi tutkijalautakunnan selvittämään räjähdysonnettomuuden syytä. Perusteellista selvitystä jouduttiin odottamaan lähes kaksi vuotta, ja asiasta ehdittiin tehdä eduskunnassa jo välikysymyskin.[15] Tutkintaselostukseen kirjattiin, että "suorittamansa tutkimuksen perusteella tutkijalautakunta toteaa, että räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen (robotti) ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Syttymisen syytä ei ole tutkimuksissa voitu varmuudella osoittaa."[16]		Valtioneuvosto asetti välittömästi tutkijalautakunnan selvittämään räjähdysonnettomuuden syytä. Perusteellista selvitystä jouduttiin odottamaan lähes kaksi vuotta, ja asiasta ehdittiin tehdä eduskunnassa jo välikysymyskin.<ref>Juurakko 2006 s. 139-140, 146-147.</ref>[15] Tutkintaselostukseen kirjattiin, että "suorittamansa tutkimuksen perusteella tutkijalautakunta toteaa, että räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen (robotti) ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Syttymisen syytä ei ole tutkimuksissa voitu varmuudella osoittaa."<ref>Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden 13.4.1976 tutkintaselostus. www.turvallisuustutkinta.fi</ref>[16]

	Räjähdyksen tuhoisuuteen vaikuttivat monet tekijät, kuten yhtenäinen ruutivana latauskoneilta ruutiullakolle, ruutiullakolla olleen ruudin suuri määrä, lainsäädännölliset puutteet sekä tietämättömuus ruudin käyttäytymisestä.[17]		Räjähdyksen tuhoisuuteen vaikuttivat monet tekijät, kuten yhtenäinen ruutivana latauskoneilta ruutiullakolle, ruutiullakolla olleen ruudin suuri määrä, lainsäädännölliset puutteet sekä tietämättömuus ruudin käyttäytymisestä.<ref>Juurakko 2006 s. 149.</ref>[17]

	Työsuojelun vastuita selvitettiin käräjillä syyskuusta 1978 alkaen. Toimitusjohtajaa, teknistä johtajaa, osastoinsinööriä ja lataamon työnjohtajaa syytettiin osin laiminlyöntien vuoksi tapahtuneesta 40 kuolemantuottamuksesta, 44 vammantuottamuksesta sekä muista työturvallisuusrikkomuksista. Lapuan kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet muilta osin, mutta antoi toimitusjohtajalle pienen sakkorangaistuksen, koska lataamossa ei ollut kirjallisia ohjeita ruudin käsittelystä.[18]		Työsuojelun vastuita selvitettiin käräjillä syyskuusta 1978 alkaen. Toimitusjohtajaa, teknistä johtajaa, osastoinsinööriä ja lataamon työnjohtajaa syytettiin osin laiminlyöntien vuoksi tapahtuneesta 40 kuolemantuottamuksesta, 44 vammantuottamuksesta sekä muista työturvallisuusrikkomuksista. Lapuan kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet muilta osin, mutta antoi toimitusjohtajalle pienen sakkorangaistuksen, koska lataamossa ei ollut kirjallisia ohjeita ruudin käsittelystä.<ref>Juurakko 2006 s. 160-163.</ref>[18]

	Vaasan hovioikeus muutti tuomiota ja tuomitsi kaikki neljä syytettyä lieviin sakkorangaistuksiin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lopulta Korkein oikeus vapautti syytetyt kaikista syytteistä kesällä 1982. Lapualla päätökseen oltiin tyytyväisiä: johtajia tai työntekijöitä ei lapualaistenkaan mielestä voinut syyttää tapahtuneesta.[19]		Vaasan hovioikeus muutti tuomiota ja tuomitsi kaikki neljä syytettyä lieviin sakkorangaistuksiin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lopulta Korkein oikeus vapautti syytetyt kaikista syytteistä kesällä 1982. Lapualla päätökseen oltiin tyytyväisiä: johtajia tai työntekijöitä ei lapualaistenkaan mielestä voinut syyttää tapahtuneesta.<ref>Juurakko 2006 s. 163; Lapuan Sanomat 17.6.1982.</ref>[19]

	== Onnettomuuden muisto ==		== Onnettomuuden muisto ==
	Räjähdysonnettomuutta seurasi valtava mediajulkisuus. Se kasvatti Lapuan surun valtakunnan mittakaavaan. Onnettomuuden tuhoja ja jälkihoitoa seurattiin lehtien, radion ja television kautta laajasti. Räjähdysonnettomuus on vielä 2000-luvullakin yksi Lapuan nimeen herkimmin liitettävistä asioista. Onnettomuus jätti jälken tuhansiin ihmisiin: moni muistaa vuosikymmenien jälkeenkin, missä oli ja mitä teki, kun kuuli onnettomuudesta.		Räjähdysonnettomuutta seurasi valtava mediajulkisuus. Se kasvatti Lapuan surun valtakunnan mittakaavaan. Onnettomuuden tuhoja ja jälkihoitoa seurattiin lehtien, radion ja television kautta laajasti. Räjähdysonnettomuus on vielä 2000-luvullakin yksi Lapuan nimeen herkimmin liitettävistä asioista. Onnettomuus jätti jälken tuhansiin ihmisiin: moni muistaa vuosikymmenien jälkeenkin, missä oli ja mitä teki, kun kuuli onnettomuudesta.

	Vuoden kuluttua keväällä 1977 järjestettiin uhrien yhteiset muistoseurat. Syksyllä 1983 käynnistettiin eläkkeelle jäänyyt pääluottamusmies Yrjö Perälän aloitteesta toimet muistomerkin saamiseksi. Lopulta päädyttiin kahteen erilliseen muistomerkkiin, jotka molemmat paljastettiin 10-vuotismuistojuhlissa. [[Markku Koskinen\|Markku Koskisen]] "Ero" sijoitettiin räjähdyspaikan läheisyyteen ja [[Timo Suvanto\|Timo Suvannon]] "Yhteinen tuska" Simpsiön hautausmaalle uhrien hautojen läheisyyteen.[20]		Vuoden kuluttua keväällä 1977 järjestettiin uhrien yhteiset muistoseurat. Syksyllä 1983 käynnistettiin eläkkeelle jäänyyt pääluottamusmies Yrjö Perälän aloitteesta toimet muistomerkin saamiseksi. Lopulta päädyttiin kahteen erilliseen muistomerkkiin, jotka molemmat paljastettiin 10-vuotismuistojuhlissa. [[Markku Koskinen\|Markku Koskisen]] "Ero" sijoitettiin räjähdyspaikan läheisyyteen ja [[Timo Suvanto\|Timo Suvannon]] "Yhteinen tuska" Simpsiön hautausmaalle uhrien hautojen läheisyyteen.<ref>Kirkkoneuvosto 6.3.1984 § 13, liite 9. Lapuan kirkonarkisto; Lapuan Sanomat 14.4.1977, 25.8.1983, 14.2.1985, 10.4.1986, 15.4.1986.</ref>[20]

	Vuoden 1996 muistokonsertissa kantaesitettiin Jukka Kankaisen uhrien muistolle säveltämä "In memoriam".[21] Vuonna 2006 julkaistiin 30-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä Arto Juurakon ja Juhani Heinolan historia- ja muistelmateokset.		Vuoden 1996 muistokonsertissa kantaesitettiin Jukka Kankaisen uhrien muistolle säveltämä "In memoriam".<ref>Lapuan Sanomat 28.3.1996.</ref>[21] Vuonna 2006 julkaistiin 30-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä Arto Juurakon ja Juhani Heinolan historia- ja muistelmateokset.

	Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.[22] Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava [[Pajakappeli]].		Jo muutama viikko räjähdysonnettomuuden jälkeen päätettiin rakentaa uusi lataamo Lapuan keskustan ulkopuolelle. Uusi lataamo vihittiin keväällä 1978 Jouttikalliolla, jonne koko tehdas vähitellen siirtyi.<ref>Juurakko 2006 s. 164-172.</ref>[22] Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Vanhan Paukun Kulttuurikeskus. Sen keskelle perustettiin räjähdysonnettomuuden ja sen uhrien muistoa kantava [[Pajakappeli]].

	== Viittaukset ==		== Viittaukset ==