Admin: /* A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö */

2022-01-02T23:59:17Z

A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

← Vanhempi versio		Versio 2. tammikuuta 2022 kello 23.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.		Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.

	== A E F H I J K L ~~M N O P R S T U V Y Ä Ö~~ ==		==[[Lapuan murteen sanasto – A\|A]] [[Lapuan murteen sanasto – E\|E]] [[Lapuan murteen sanasto – F\|F]] [[Lapuan murteen sanasto – H\|H]] [[Lapuan murteen sanasto – I\|I]] [[Lapuan murteen sanasto – J\|J]] [[Lapuan murteen sanasto – K\|K]] [[Lapuan murteen sanasto – L\|L]] [[Lapuan murteen sanasto – M\|M]] [[Lapuan murteen sanasto – N\|N]] [[Lapuan murteen sanasto – O\|O]] [[Lapuan murteen sanasto – P\|P]] [[Lapuan murteen sanasto – R\|R]] [[Lapuan murteen sanasto – S\|S]] [[Lapuan murteen sanasto – T\|T]] [[Lapuan murteen sanasto – U\|U]] [[Lapuan murteen sanasto – V\|V]] [[Lapuan murteen sanasto – Y\|Y]] [[Lapuan murteen sanasto – Ä\|Ä]] [[Lapuan murteen sanasto – Ö\|Ö]]==
	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
	\|PAANA		\|PAANA

Admin: Ak: Uusi sivu: Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998. == A...

2021-01-07T10:43:40Z

Ak: Uusi sivu: Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998. == A...

Uusi sivu

Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.

== A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö ==
{| class="wikitable"
|PAANA
|rautatie
|-
|PAAPOTTAA
|motkottaa
|-
|PAAPPA, PAAPA
|isoisä, vanha mies
|-
|PAASOOSTAA
|motkottaa, moittia, pitää nuhdesaarnaa
|-
|PAHKULOORA
|ihmetellä, siunailla, aprikoida
|-
|PAIKATA MÖKÄN TURKKIA
|mököttää
|-
|PAIPATTAA
|heiluttaa, vilkuttaa
|-
|PAISIA
|paisunut, ajettunut
|-
|PAKATA
|ängetä, tunkea, tahtoa

''pakkaa olla, pakkaa mennä, pakkaa joukkohon''
|-
|PAKLATA
|pohjustaa maalia
|-
|PALAATA, (PALAJAA)
|penkoa, valita

''Min’oon palaannu koko läjän.''
|-
|PALASTAA (jonnekin)
|haluta mennä määräpaikkaan

''Amerikkahan se on aina palastanu.''
|-
|PALAKEHENKIÄLI
|kulmittain revennyt kangas
|-
|PANNASTAA
|moittia. panetella
|-
|PAPEROSSI
|(vanhassa murteessa): savuke
|-
|PARAHALTAANEN
|sopiva, parahiksi, vähämielinen

''parahashen aikahan:'' pahimpaan aikaan
|-
|PARAHIKSI
|omiaan
|-
|PARIA
|patja
|-
|PARKATA, OLLA PARKKOOLLA
|kuoria puuta, aisata
|-
|PARSIA
|korjata neuletta, korjata huonosti tehtyä työtä
|-
|PARTTENKOLIAASET
|elojuhlat (parret, kolaata)
|-
|PASAALUSTAA
|hoitaa asioita, huolehtia, pitää vieraana (ven.)
|-
|PASINAT
|täytteet
|-
|PASKAHOUSU
|ilkeä, kelvoton
|-
|PASKANÄRIS
|närhi
|-
|PASSATA
|palvella, sopia
|-
|PASSELI
|sopiva
|-
|PASSOOTTAA
|oikutella
|-
|PATISTAA, PATISTELLA
|komentaa, kannustaa
|-
|PATINEHILLA
|jonkun luona, ääressä
|-
|PATTAS
|patsas

''pattahia:'' patsaita
|-
|PATUKAT
|letit
|-
|PATUKOORA
|letittää
|-
|PAUNUUTTAA
|hoitaa, hemmotella, paapoa
|-
|PEEKAA
|siitä paikasta, oikopäätä
|-
|PEIJAKAS, PEETURI, PEEKUTTI, PEEVELI
|lieviä voimasanoja
|-
|PEESFÄRINEN
|beige
|-
|PEHEMOONEN
|pehmeä, saamaton
|-
|PEHTAROORA
|piehtaroida

''pehtaroottoo, pehtarootti,'' mutta myös ''pehtaroo''
|-
|PEHUT
|pehkut, pahnat
|-
|PEIPUUNEN
|(vanhassa murteessa): peipponen

''resupeipuunen:'' sottapytty
|-
|PELAMUTA
|penkoa, heitellä ympäriinsä
|-
|PELAMUUTTAA
|penkoa, hyväillä (leikkimielinen)
|-
|PELLONPELIÄTES
|variksenpelätti

''niinkun pellonpeliätes:'' ruma
|-
|PELLOVAASLIKO
|pellavaliko
|-
|PELLOVAATTET
|(vanhassa murteessa): pellavat
|-
|PELTAANI, JEHUPELTAANI
|kurillinen, omapäinen, piittaamaton
|-
|PEMAATA
|hyöriä innoissaan
|-
|PEMISTÄÄ
|penkoa maasta, pistää tuulemaan
|-
|PEMPOTTAA
|penkoa, täristää
|-
|PENGASTAA, PENKOJA
|penkoa
|-
|PENTTU
|pentu
|-
|PEPU
|kanojen rehuseos, ruisjauho-puolukkapöperö
|-
|PEPUUTTAA
|kävellä nopeasti lyhyin askelin
|-
|PERAATA, OLLA PERKOOLLA
|perata, puhdistaa, kitkeä

''rukihinperkootakki:'' takkireuhkana
|-
|PERKOOKSET
|jälkeiset
|-
|PERSET
|perse, takapuoli, pullon purkin tai pussin pohja
|-
|PERSUSTA
|takamus, housujen takamus
|-
|PERSOO
|nirso
|-
|PERSOOSTELLA
|nirsoilla
|-
|PERSOOKSIS
|mieliteolla
|-
|PERSUUS
|lievä voimasana
|-
|PERUA (uni)
|toteutua
|-
|PERÄTÄ
|tarkkailla, seurata, kuulustella
|-
|PESET
|opetus, selkäsauna
|-
|PETATA
|sijata, valmistella
|-
|PETRATA
|parantaa, korjata
|-
|PETSIÄ
|lyödä vetoa
|-
|PEUHOTTAA, PEUHKOTTAA
|peuhata
|-
|PEUHTUA
|peuhata ylettömästi, tehdä hartiavoimin
|-
|PEUKKOO
|(vanhassa murteessa): peikko, hidasjärkinen, epäsiisti, ihmisarka

''Niinkun mettän peukkoo.''
|-
|PIAKSUT
|pieksut, arkikengät

''panna piaksua ristihin:'' kävellä tarmokkaasti

''purota piaksuultansa:'' hämmästyä, yllättyä
|-
|PIAKSUTA
|kävellä nopeasti, kiertää kylää
|-
|PIANKAAN
|varmaankaan
|-
|PIANKIN
|varmaankin
|-
|PILLAHTAA
|ratketa, puhjeta

''pillahtaa itkuun''

''veri pillahtaa''
|-
|PILLIÄÄNEN
|kirjavapillike
|-
|PILTATA
|panna pystyyn, rakentaa
|-
|PIMAHTAA
|suutahtaa, seota

''pimahtaa poikki:'' katketa
|-
|PIMITTÄÄ
|pimentää, näpistellä

''Mikäs nyt on kirkon pimittäny:'' mikäs nyt on tullut.
|-
|PINAATA
|inistä
|-
|PINKATA
|kasata, latoa
|-
|PINKKALIIVI
|kureliivit
|-
|PINNATA
|inistä, pidättää
|-
|PINSIÄ
|ahdas vaate
|-
|PIPENÖ
|murena, pieni lapsi
|-
|PIRAATA
|piristä, pirskua
|-
|PIRELLÄ (heiniä)
|pöyhiä
|-
|PIRIÄÄSET
|kekkerit, kutsut
|-
|PIRRATA
|piristä, surista, siristä
|-
|PIRSTIÖÖN
|särö
|-
|PIRUNKYNSI
|kehäkukka
|-
|PIRÄTTÄÄ
|pysähtyä, pysäyttää

''pirätespolokka''
|-
|PISKO
|pisara
|-
|PISKOTELLA
|sadella harvakseltaan
|-
|PISTELÖÖN
|leivän pistelemiseen käytetty väline
|-
|PITÄJES
|(vanhassa murteessa): pitäjä, paikkakunta
|-
|PIUHNAASTA
|juoksaista vauhdikkaasti
|-
|PLAATA
|(vanhassa murteessa): olla tapana (vain perfekti)
|-
|PLAKKARI
|tasku
|-
|PLANKATA
|kiillottaa, viimeistellä (ruotsin planka)
|-
|PLANKKI
|kengänkiilloke (ruotsin plank)
|-
|PLARATA
|selata, lehteillä (ruotsin bläddra)
|-
|PLARI
|kirjanlehti tai sivu, paperiarkki (ruotsin blad)

''sahanplari:'' ohut terä
|-
|PLASSI
|alue, paikka (ruotsin plats)
|-
|PLATFORMU
|(vanhassa murteessa): asema (ruots.)
|-
|PLEIKI
|kalpea (ruotsin blek)
|-
|PLEIKIVALAKOONEN
|hohtavan valkoinen
|-
|PLIISKAKSI, MENNÄ PLIISKAKSI
|hajota
|-
|PLIMPOTELLA
|soittaa (lyömäsoitinta, kannelta tai pianoa)
|-
|PLIMPOTES
|lyömäsoitin-, kannel-, tai pianomusiikki
|-
|PLOISKIA
|räikeä
|-
|PLOKATA
|kyniä (ruotsin plocka)
|-
|PLOMMI, TINAPLOMMI
|tinasetti, lenkkimakkaran sulkija
|-
|PLOOSATA
|puhaltaa, tuulla rajusti (ruotsin blåsa)
|-
|PLUSAATA
|lököttää

''panna plusajamahan:'' pistää kahviin sokeri ja kerma
|-
|PLUSUHOUSU
|lökäpöksy
|-
|PLUTUNASAKKI
|lapsilauma, epämääräinen joukko (plutoona)
|-
|PLUUTATA
|halventaa, alentaa hintaa, tinkiä
|-
|PLYIJY
|lyijy (ruotsin bly)
|-
|PLYTÄÄSTÄ
|juosta pakoon, lähteä juoksuun
|-
|PLYYMI
|höyhenkoriste, höyhentupsu (hienostelevasti)
|-
|PLÄKKI
|läkkipelti (ruotsin bleck), muste (ruotsin bläck)

''Selevä kun pläkki.''
|-
|PLÄKKIPOTTI
|mustepullo
|-
|PLÄKKYRI
|peltoastioiden valmistaja
|-
|PLÄMPPÄ
|suu, kita, turpa

''Pirä plämppäs kiinni.''
|-
|PLÄMPÖTTÄÄ, PLÄPÖTTÄÄ
|puhua höpöttää
|-
|PLÄNSTÄRILLÄ
|näkyvillä, etualalla
|-
|PLÄSI
|naama, kasvot
|-
|PLÄSIPÄÄHEVOONEN
|raita hevosen päässä
|-
|PLÄSIPÄÄKAFFIT
|vahvat kahvit
|-
|PLÄSITTÄÄ
|antaa korville, voittaa toiset
|-
|PLÄTTI
|laikku, tahra, läntti, maapala

''Katto, jotten lyä, jottei jää kun märkä pläntti.''
|-
|PLÄTTY
|lätty, lettu, ohukainen
|-
|PLÖRINÄ, MENNÄ PLÖRINÄKSI
|mennä pilalle
|-
|PLÖRÖT
|snapsit, naukut
|-
|POHOJASTUA
|päätyä, sattua paikalle
|-
|POHOJATA
|kun jalat uintipaikassa yltävät pohjaan, uusia kengänpohjat, anturat eli ''pualipohojat''
|-
|POKATA
|polkea jalkaa, raapaista jalkaa (pikkupojan kumarrus), kävellä nopeasti

''flinttapokka:'' linttaan astuja

''Pokkaa kun häjy karoo.''
|-
|POONATA, PÖÖNÄTÄ
|kävellä tarmokkaasti
|-
|PORAATA
|porista, rutista, marista, valittaa särkyä

''Se poraji päätänsä.''
|-
|PORKOOLIT SOITTUU, MENNÄ JOTTA PORKOOLIT SOITTUU
|rynnätä, juosta viilettää
|-
|PORO
|tuhka, lapinporo
|-
|POROTTAA
|kivistää, särkeä

''hammasta porottaa''
|-
|PORSTUA
|eteinen (ruotsin farstu)

''juara porstuan kautta:'' juoda kahvia lautaselta
|-
|POSMITTAA
|motkottaa, pitää nuhdesaarnaa (ven.)
|-
|POTTI
|pullo
|-
|POTTU
|potta, yöastia
|-
|POTUTTAA
|tympäistä
|-
|POTUUMET
|heväsen selkään asetettavat ränkien luisumisen estäjät
|-
|POUKAHTAA
|lennähtää
|-
|POUKKO
|havupuusta palaessa paukahtaen irtoava kipinä
|-
|POUKKOLAUTA
|hyppylauta
|-
|POUKKOOLLA
|hätäillä

''Mitähän siinä ny poukkoolet, orota rauhas.''
|-
|POUKOTTAA
|hääriä, hyppiä, täristä
|-
|PRAASU
|valkea, nuotio (ruotsin brasa)
|-
|PRAATATA
|puhua suulaasti (ruotsin prata)
|-
|PRAKUUTTAA
|kuulustella, vannottaa
|-
|PRANSTAKKA
|hiilihanko (vanhan ruotsin brandstock)
|-
|PREKATA, PREKKAALLA
|komeilla, näytellä itseään, kävellä ylväästi
|-
|PREPOTTAA
|herättää uteliaisuutta, himottaa
|-
|PRIKKA
|tarjotin (ruotsin bricka)
|-
|PRILLEES
|epäkunnossa

''mennä prilleehin:'' mennä pilalle, mennä epäkuntoon
|-
|PRIMPOTELLA; PRITKUTELLA
|tanssia, hypellä
|-
|PRIUTEERATA
|pitää nuhdesaarnaa, moittia
|-
|PROIHNA, PROITAMA, PROTA
|ranka, seiväs, karahka, pitkä keppi
|-
|PROOSI
|rintaneula
|-
|PROPPU
|sulake, täytetappi

''polttaa proppunsa:'' menettää malttinsa
|-
|PROVASTI
|(vanhassa murteessa): rovasti (ruotsin prost)
|-
|PRUNNI
|kaivo (ruotsin brunn)

''Katos niinkun hohtimet kaivohon.''

''Mistäs viaras tiätää, jottei taloon prunnihin kusta saa.''
|-
|PRUNTATA
|syödä vahvasti, syödä ylettömästi
|-
|PRUNTTIKIMPI
|kanjatynnyrin luukku
|-
|PRUTKAHTAA
|revetä, syöksyä paineella

''Mätärakko puhkes, jotta prutkahti.''
|-
|PRUTKAHUTTAA, PRUTKUTTAA, PRUNUUTTAA
|pöristellä, piereskellä
|-
|PRUTKUNPERÄ
|syrjäinen paikka
|-
|PRUUKATA
|käyttää, olla tapana (ruotsin bruk, bruka)
|-
|PRUUSTINNA
|(vanhassa murteessa): ruustinna (ruotsin prostinna)
|-
|PRYHYRILLÄNSÄ
|ryhdillänsä, mallinaan
|-
|PRYKY
|olutpanimo
|-
|PRYKÄTÄ
|valmistaa, rakentaa, panna olutta
|-
|PRYNKKÄÄ
|ylpeästi, komeasti, mahtavasti, ryhdikkäästi
|-
|PRÄHÄRÄTÄ
|katsoa perään, hoputtaa, opettaa, pitää silmällä
|-
|PRÄISKET
|räiske, rähinä, touhu
|-
|PRÄISKIÄ
|räiskiä vihoissaan
|-
|PRÄISKYÄ
|läikkyä
|-
|PRÄISKÄHRÖS
|räiskäys, äkillinen innostus, kiivas ja ylivilkas
|-
|PRÄISKÄHTÄÄ
|läikähtää, lennähtää
|-
|PRÄISKÖTES
|vilkas ja kovaääninen
|-
|PRÄMPÖTTÄÄ, PRÄMPÖTELLÄ
|rämpyttää

''Minä pellillä perähän prämpöttelen.''
|-
|PRÄNNÄRI
|lahvinpaahdin (ruotsin bränna)
|-
|PRÄNTTI
|painettu teksti (ruotsin pränti)

''seisoo präntättynä:'' on painettuna
|-
|PRÄNTÄTÄ
|painaa tekstiä
|-
|PRÄNYYTTÄÄ
|rämpöttää
|-
|PRÄSSI
|saali. Aikoinaan saalia käytettiin silitys- ja prässäysalustana. Sitä paitsi saali on vanutettua eli prässättyä kudosta.
|-
|PRÄSSIRAUTA
|iso ja raskas silitysrauta
|-
|PRÄSSÄTÄ
|silittää kostean läpi, latistaa
|-
|PRÄSSÖÖS
|laskos
|-
|PRÄSÄHTÄÄ
|räiskähtää
|-
|PRÄSÖTTÄÄ
|räiskiä, puhua suulaasti
|-
|PRÄTINÄ
|rätinä
|-
|PRÄTKÄHRÖS
|repeämisen ääni
|-
|PRÄTKÄHTÄÄ, PRÄTKYÄ
|ratketa, repeillä,rätistä
|-
|PRÄTKÖTES
|pörinä, pörisijä
|-
|PRÄTKÖTTÄÄ
|pörisyttää
|-
|PRÄTKÖÖSTÄÄ
|juoda

''prätkööstää menemähän:'' juoda tyhjäksi
|-
|PRÄTYYTES
|pörisyttäjä, rätisyttäjä
|-
|PRÄTYYTTÄÄ
|pörisyttää, rätisyttää
|-
|PRÄTÄÄTÄ
|pöristä, rätistä
|-
|PRÄÄSÄTÄ
|käyttää paljon vettä, oksentaa, puhua paasata
|-
|PRÖKÖÖSTÄÄ
|ylpeillä, komeilla, etuilla, näytellä itseään
|-
|PRÖTEVÄ
|itsevarma, ylpeä
|-
|PRÖYSTÄÄLLÄ
|ylpeillä, isotella, uhota
|-
|PUA, PUO
|takapuoli (käytössä Lapualla vain sananparsissa)

''mennä umpan puohon:'' kadota
|-
|PUAKKOO
|nirso
|-
|PUHISTAA
|pierettää

''olla puhistuksis:'' ilmavaivoissa
|-
|PUFETTI
|juhlaravintola (ransk.)
|-
|PUKATA, PUKKIA
|työntää, töytäistä

''pukata kättä:'' kätellä, ojentaa jotakin tavaraa (salaa muilta)

''Älä puki, mull’on kello.''
|-
|PULAATA
|puhua suulaasti

''Pulajaa kun mustanmaalaaset sateen erellä.''
|-
|PULIUNKI
|lihaliemi (ransk.)
|-
|PULLAHTAA
|nousta kuplana, joutua ulos väkijoukosta
|-
|PULLAHUTTAA
|työntää ulos joukosta tai jonosta
|-
|PULLO
|(vanhassa murteessa): pulla

''lihapullo:'' lihapulla
|-
|PULUSKA
|verevä, näyttävä, sievä
|-
|PUNNATA
|työntää
|-
|PUNTATA
|auttaa työntämällä
|-
|PURKIS
|(vanhassa murteessa): puhdas
|-
|PUSKA
|pensas

''Punaanen se on, joka puskastakin loistaa.''
|-
|PUSSI PÄÄS
|lähteä tansseista, kun kukaan ei ole hakenut
|-
|PUSSITTAA
|kantaa isäntäväen ruokatavaroita tuttavilleen
|-
|PUUKKOO
|puukko

''Katkes kun puukoon päähän.''
|-
|PUUKRIIPOOS
|puumerkki, allekirjoitus
|-
|PUUMULI
|(vanhassa murteessa): pumpuli (ruotsin bomull)
|-
|PUUNTYPPY
|pieni puu
|-
|PUUTIA
|sakea (puuro), puiseva
|-
|PYKMESTARI
|rakennusmestari (leikillisesti)
|-
|PYKÄTÄ
|korjata, rakentaa
|-
|PYRHÖÖSTÄÄ
|oksentaa, ripuloida
|-
|PYRSKÄHTÄÄ
|purskahtaa
|-
|PYRSYÄ
|niistää
|-
|PYSSÄHTÄÄ
|kaatua istuvilleen
|-
|PYÄRTÄÄ
|kääntyä takaisin, perua sanansa
|-
|PÄKÄRÄ
|vikuri hevonen

''orispäkärä''
|-
|PÄKÄÄTÄ
|määkiä, mäkättää
|-
|PÄLLÄHYTTÄÄ
|sanoa höläyttää
|-
|PÄLLÄHTÄÄ (päähän)
|pälkähtää
|-
|PÄNNI
|kankaan kiristäjä kangaspuissa (ruotsin spänne)
|-
|PÄNNÄ
|(vanhassa murteessa): kynä (ruotsin penna)
|-
|PÄNTÄTÄ
|hakata, päntätä päähänsä
|-
|PÄRIÄTÄ
|pärjätä, tulla toimeen, menestyä
|-
|PÄRMÄNTÄTÄ
|pitää nuhdesaarnaa
|-
|PÄRNÄ
|(vanhassa murteessa): peruna

''Arvos kun silakka pärnäs.''
|-
|PÄRNÄVOI
|perunamuusi
|-
|PÄRVÖTTÄÄ
|purkaa, selvittää

''pärvöttää suunruajuhiansa:'' leukailla, irvailla
|-
|PÄRÄKKÄ
|räkättirastas, ylivilkas
|-
|PÄRÄKÖÖRÄ
|hullutella
|-
|PÄTIKKÄ, PÄTKÄLES
|isokokoinen ja lihava teini-ikäinen
|-
|PÄTKÄÄSTÄ
|lyödä paukauttaa, tuottaa yllätys

''Kaharen me vaan täälä pätsäämmä.''
|-
|PÄÄKKÖÖ
|suuntavaistonsa menettänyt

''Pyärii kun pääkköö lammas.''
|-
|PÄÄLTÄ PÄSMÄRI
|töiden johtaja, määrääjä
|-
|PÄÄSSILIMÄ
|ajattelematon ryntäilijä
|-
|PÄÄSTÄ PÄTKÄSTÄNSÄ
|selvitä ongelmistaan
|-
|PÄÄSTÄ SANALLE
|tottua, hoksata, päästä alkuun
|-
|PÄÄTYPÄÄLLE
|valmiiksi
|-
|PÖFFENTAALI
|pölkkypää, hassahtava
|-
|PÖFFÄÄLLÄ
|oleskella asiattomasti
|-
|PÖHÖLÖ
|älytön, huomiokyvytön
|-
|PÖHÖNÄS
|humalassa
|-
|PÖHÖNÄTÄ
|juopotella
|-
|PÖHÖRÖ
|hiuskuontalo
|-
|PÖKERRYKSIS
|pyörryksissä, eksyksissä
|-
|PÖKERTYÄ
|pyörtyä
|-
|PÖKÄLES
|hirrenpätkä, pötkö
|-
|PÖKKÖÖTTÄÄ
|narrata
|-
|PÖKÄTÄ
|töytäistä
|-
|PÖKÖÖ
|typerys
|-
|PÖLLÄKKÄ
|lumimyrsky
|-
|PÖLLÄÄLLÄ
|hullutella
|-
|PÖLLÖÖ
|pöllö, typerys
|-
|PÖLÄÄTÄ
|pölistä
|-
|PÖLÖKKESTRÖMMI
|pölkkypää
|-
|PÖLÖKKY
|pölkky
|-
|PÖLÖTES
|suulas tyhjäntoimittaja
|-
|PÖLÖVÄÄSTI
|pölkkypää
|-
|PÖMPELI
|koju
|-
|PÖNKITÄ
|teljetä, tukea
|-
|PÖNKKÄ
|telki, tuki
|-
|PÖNTTÖÖ
|pönttö
|-
|PÖPÖRÖÖNEN
|perhonen
|-
|PÖRRIÄÄNEN
|kimalainen
|-
|PÖRRÄTÄ
|pöristä, juopotella
|-
|PÖRRÖÖNEN
|tuuhea, sekainen hiuskuontalo
|-
|PÖSSÄ
|takkuiset hiukset

''Pössä-Kaisa, Pössä-Manta''
|-
|PÖSSÄHRÖS
|höhlä
|-
|PÖSSÖÖ
|hullu
|-
|PÖTKY
|pötkö, tuubi

''körttipötky:'' körttiläismies, körttipoika (ilkeämielisesti)
|-
|PÖTTI
|astia
|-
|PÖTYLINKKA
|paksunilkkainen nainen
|-
|PÖTYYMI
|petunia
|-
|PÖYKERI, PÖYKÄRI
|typerys, nousukas
|-
|PÖYRÖÖ
|kummitus, kummajainen
|-
|PÖÖNÄT
|kahvijauhot, kahvinpavut (ruotsin böna)
|-
|PÖÖNÄTÄ, POONATA
|kävellä tarmokkaasti
|}
[[Luokka:Murre ja tapakulttuuri]]

Lapuan murteen sanasto – P - Muutoshistoria

Admin: /* A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö */

Admin: Ak: Uusi sivu: Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta ''Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja''. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998. == A...