Herättäjäjuhlat
Herättäjäjuhlat on körttiläisyyden suurin vuosittanen tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 1893 lähtien. Ne pidetään joka vuosi eri paikkakunnalla kaksi viikkoa juhannuksen jälkeen. Näihin Suomen toiseksi suurimpiin hengellisiin kesäjuhliin osallistuu arvioiden mukaan yleensä 20.000–40.000 henkilöä.
Lapualla järjestetään Herättäjäjuhlat 4.–7.7.2014. Tätä ennen juhlat on järjestetty Lapualla seitsemän kertaa.
Seurojen ja oheisohjelman vuorottelua
Herättäjäjuhlat järjestää Herättäjä-Yhdistys yhdessä paikallisen seurakunnan ja kunnan kanssa.
Herättäjäjuhlien pääohjelma muodostuu seuroista, jotka järjestetään taivasalla, juhlakentällä. Nykyään siihen kuuluvat yleensä torstai-illan talkooseurat, perjantai-illan veisuut ja aattoseurat, lauantaina aamuseurat, vuoroveisuut, raamattutunti, päiväseurat, lähetysseurat ja iltaseurat sekä sunnuntaina aamuseurat, messu ja päätösseurat. Seuroissa veisataan Siionin virsiä.[1]
Juhlien oheisohjelma on lisääntynyt vähitellen. Siihen kuuluu yleensä konsertteja, näytelmiä, runoiltoja sekä muita tilaisuuksia. Nuorille ja varhaisnuorille on omaa ohjelmaa. Lisäksi järjestetään eri ryhmien kokoontumisia, joista teologien kokoontuminen on maan suurimpia vuosittaisia luterilaisten teologien kokouksia.[2]
Juhlapaikalla on myös myyntikojuja, joissa lähinnä herännäisyyttä lähellä olevat yhteisöt myyvät tuotteitaan ja tiedottavat toiminnastaan.[3]
Monille kävijöille Herättäjäjuhlien tärkeä osa on sukulaisten ja tuttavien tapaaminen. Juhlien luonteeseen kuuluu, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi. Uskon määrää tai sitoutumista liikkeeseen ei kysellä. Herättäjäjuhlille ei ole sisäänpääsymaksua. Ainoastaan joistakin oheisohjelman esityksistä voidaan periä erillinen pääsymaksu.[4]
Juhlat rakennetaan talkoovoimin. Järjestäjinä ovat paikallinen seurakunta, kunta ja Herättäjä-Yhdistys. Valmistelut on aloitettava noin viisi vuotta ennen juhlia, ja talkoolaisia tarvitaan juhlien aikaan noin tuhat.[5]
Herättäjäjuhlat Lapualla
Ensimmäiset Herättäjäjuhlat järjestettiin vuonna 1893 Ylistaron Malkamäessä lähellä Lapuan rajaa. Lapualla ne on pidetty vuonna 1901 Hellanmaan Sinnemäessä, 1911 Liuhtarissa, 1917 Karhunmäessä sekä vuosina 1930, 1943, 1958 ja 1984.[6] Seuraavan kerran Herättäjäjuhlia vietetään Lapualla heinäkuussa 2014.
Vuoden 1958 juhlat järjestettiin kirkon luona. Vuonna 1984 juhlakenttä rakennettiin Kiviristille. Silloin juhlien tunnuksena oli "Herrar on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni".[7]
Herättäjäjuhlat ovat pysyneet lapualaisille läheisinä muutenkin, sillä juhlasaarnan niillä piti vuosina 1895–1921 yleensä Lapuan kirkkoherra Vilhelmi Malmivaara, sitten vuoteen 1932 Lapuan uusi kirkkoherra K. R. Kares. Heitä seurasivat kummankin pojat, ensin Lapuan kirkkoherranakin pyörähtänyt Oulun piispa Väinö Malmivaara ja sitten Lapualle turhaan hakenut Kuopion piispa Olavi Kares.[8]
Kun Lapualle muuttanut Herättäjä-Yhdistys vahvisti 1940-luvulta lähtien organisaatiotaan, sille tuli myös vahvempi vastuu Herättäjäjuhlista. Aiemmin sen keskeisenä juhlajärjestelijänä toimi Alpo Järvi, nyttemmin Keski-Suomen aluesihteerinä toimiva lapualaissyntyinen Osmo Kangas.
Linkit
Herättäjä-Yhdistys: www.h-y.fi/
Herättäjäjuhlien kotisivu: https://www.h-y.fi/toimintaa/herattajajuhlat.html