Teppo Ylitalo

Teppo Ylitalo

Teppo Ylitalo

Teppo Matias Ylitalo

Väitöskirjatutkija

Syntynyt

8.12.1977 Lapua

Yhteystiedot

teppo.ylitalo at helsinki.fi

Teppo Ylitalo on lapualainen tutkija ja kotiseutuaktiivi. Hän on Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja ja Suomen Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja.

Pohtiva kulttuurihörhö

Teppo Ylitalo on väitöskirjatutkija. Hänen Helsingin yliopistoon valmistelemansa väitöskirja käsittelee pohjalaisuuden ja eteläpohjalaisuuden rakentumista. Väitöskirja on Suomen historian alalta ja sen pääohjaaja on professori Laura Kolbe. Ylitalo toimii tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston Ruralia instituutissa Seinäjoella.

Peruskoulutukseltaan Ylitalo on filosofian maisteri. Hän valmistui Oulun yliopistosta tiedeviestinnän maisteriohjelmasta pääaineenaan Suomen ja Skandinavian historia vuonna 2003.

Ylitalo työskenteli aiemmin Lapuan kaupungin museoiden intendenttinä Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksessa 2003–2017. Sitä ennen hän työskenteli lyhyen aikaa harjoittelijana Vaasan maakunta-arkistossa ja syyslukukauden 2003 sijaisena Lapuan lukiossa. Virkavapaansa aikana 2009–2011 Ylitalo oli kehittämissuunnittelijan viransijaisena Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Ylitalo on ollut toteuttamassa useita digitaalisen humanismin projekteja. Hän on mm. Helemi-tietokannan ideoija ja rakentaja.

”Minusta piti alun perin tulla juristi. Mutta eipä tullut, kun jäin ylioppilaskesänä pisteen verran oikiksen pääsykoerajasta. Se oli hyvä piste, olen sittemmin muistellut sitä lämmöllä. Yläasteikäisenä alkanut historia-innostus johti sitten historian laitokselle, ja kuvittelin sitä tietä päätyväni tutkijankammioon. Olin ihan vähällä tarttua tarjottuun tutkijankoulutukseen, mutta silti joku sisällä veti valitsemaan auskultoinnin ja mm. historian popularisointia käsittelevään maisteriohjelman”, Ylitalo kertoo.

”Niin että mikäs minusta tuli? Kaipa jonkinlainen yhdistetty historia- ja kulttuurihörhö, omasta näkökulmastani positiivisessa merkityksessä. Olen saanut tehdä todella monipuolista työtä opettamisen, historian, kulttuuriperinnön, kirjoittamisen, aluekehittämisen, kulttuurituotannon, järjestöjen, kansainvälisten yhteyksien ja monen muun teeman parissa. Se on antanut paljon, ja erityisen iloinen olen monista hienoista hetkistä ja kohtaamisista ihmisten kanssa. Kiitän edelleen luojaani siitä hetkestä, joka erotti minut tutkijankammiosta ja yhdisti ihmisten kanssa. Juridiikan-nälän tyydytti neljä vuotta lautamiehenä.”

"Olen löytänyt oman työkutsumukseni moninaisista tehtävistä paikallisuuden ja yhteisöllisyyden parissa. Käsitän sen työn identiteetin ja henkisen hyvinvoinnin rakennuspuiden kasaamiseksi, yhteisöllisyyden kasvattamiseksi, luovuuden lisäämiseksi, itsekasvatukseksi ja omien rajojen rikkomisen mahdollistamiseksi. Siinä riittää tekemistä, ei tule aika pitkäksi. Kunhan saan riittämättömyyden tunteen pidettyä kurissa, voin vilpittömästi sanoa eläväni unelmaani, joka päivä."

"Ale Riipisen kerrottiin aikanaan sanoneen vaimonsa sisaresta apteekkari Hanna Metsäpolusta jotenkin siihen tyyliin, että Hanna oli kiitollinen koko maailmalle olemassaolostaan. Hanna osti kukkia, muisti kaikkia ja huolehti, aina huolehti. Minä olen huono kukkien kanssa, muistan muistaa liian usein vasta viisi minuuttia ennen tai viisi jälkeen, mutta tunnistan itsessäni jotain hannamaista: vahvan tarpeen maksaa takaisin kaikesta siitä hyvästä mitä olen itse ansiotta saanut. Se on velvollisuudentuntoa, mutta toisaalta myös voimakasta sitoutumista paikkaan: Etelä-Pohjanmaa on minun kotini, erityisesti henkisesti, ja haluan tehdä työtä sen kodin eteen."

"Haluaisin olla maailmanparantaja, ihan vilpittömästi. Kuulostaa siirapilta, mutta haluaisin olla tekemässä maailmasta välittävämmän, inhimillisemmän ja enemmän ihmisen kokoisen. Silti huomaan, että ehkä parannustoiminta suuntautuukin enemmän itseeni. Olen hyvässä ja pahassa ahne elämälle, siispä aikani lapsi kai. Olen lähtenyt mukaan moniin tehtäviin ja projekteihin, luvannut ensin ja miettinyt vasta sitten. Luvannut, koska niin tehdään silloin kun isänmaa kutsuu. Tehtävät ovat antaneet paljon, mutta myös ottaneet. Nykyään osaan ja ymmärrän jo sanoa eikin."

Ylitalo harrastaa lukemista ja kirjoittamista sekä rullaluistelua ja hiihtämistä. "Lisäksi haluaisin harrastaa enemmän päämäärätöntä tuumaamista, elämän ihmettelyä ja itseni sivistämistä. Niihin yritän varata tulevaisuudessa enemmän aikaa. Tai siis olla varaamatta sitä aikaa mihinkään muuhun."

Ylitalo on kirjoittanut useita Lapuan liittyviä historiateoksia, mm. Lapuan historian 3. osan yhdessä Esa Ruuskasen kanssa.

"Omaa luonnettaan on kamalan vaikea arvioida. Takuuvarmasti sitä luulee itseään paljon mukavammaksi ja hienommaksi persoonaksi kuin onkaan. Mutta kuvittelen olevani aika ahkera ja sitkeä, oikeudentuntoinen, nikkaroinnissa ja käsillä tekemisessä innokas aloittelija, ihmisten kanssa viihtyvä mutta myös omaa rauhaa ja hiljentymistä kaipaava. Pedanttisuus ilmenee vähän vaihtelevasti ärsyttävän nysvääjän (tekstinkäsittely) ja ei-tua-nyt-oo-taas-yhtään-oleellista-ajattelun (työpöydän järjestys) välillä."

"Eräs sukulaismies on nimittänyt itseään hulivilikörtiksi; tunnistan siitä mainiosti myös itseni. Pelkään ja suren uskonnollista ja kaikkea muutakin fanatismia, raamatulla päähän lyömistä ja hurmahenkistä itsetehostusta."

"Aika paljon minussa taitaa olla relativistin vikaa. Tykkään pohtimisesta, asioiden ihmettelystä, kyseenalaistamisestakin. Mustavalkoinen ajattelu ja ehdottomuus masentavat. Pelkkään omaan napaan tuijottaminen ärsyttää; ärsyttää vaikka tiedostan syyllistyväni samaan itsekin."

"Puhun paljon, ja kirjoitan, joskus liian paljon. En vain malta olla sanomatta. Joskus jopa kuvittelen sanovani jotain järkevää ja hyödyllistä; joskus taas häpeän kun suu puhui ilman että aivot ajattelevi."

"Kaiken kaikkiaan olen kai aika positiivinen tapaus (paitsi väsyneenä). Uskon asioiden järjestymiseen, parempaan huomiseen, siihen että kun itte yrittää niin Taivahan isäkin auttaa. Ajattelen niin, että henkiseen aurinkoon on aihetta melkein aina. Ei siksi että sitä pitäisi kaivaa vaikka väkisin tai että sillä pitäisi saavuttaa jotakin, vaan siksi että melkein aina on paljon enemmän syytä hymyillä kuin olla hymyilemättä", Ylitalo pohtii.

Teppo Ylitalo on syntynyt Ritamäellä. Hänen vanhempansa ovat Ilpo ja Sofia (Annikki) Ylitalo.

Nykyisiä luottamustehtäviä

Suomen Sukututkimusseura

• puheenjohtaja vuodesta 2012
• hallituksen varajäsen 2004–2006, jäsen vuodesta 2007
• hallituksen työvaliokunnan jäsen vuodesta 2008

Suomen Kotiseutuliitto

• valtuutettu (Etelä-Pohjanmaan edustaja) vuodesta 2013
• valtuuston 2. vpj 2015–2016, 1. vpj vuodesta 2017
• sääntötyöryhmän puheenjohtaja 2017

Tilaushistoriakeskus

• hallituksen varajäsen 2012, jäsen vuodesta 2016

Etelä-Pohjanmaan Liitto

• kulttuurilautakunnan jäsen 2009–2010, varapuheenjohtaja vuodesta 2013

Aiempia keskeisiä luottamustehtäviä

Nuorisoseurajärjestö

• Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallituksen jäsen 2009–2010
• Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettu 2010–2012
• Kalevan Nuorten Liiton valtuutettu 2008
• Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran johtokunnan ja työvaliokunnan jäsen 2008–2010, puheenjohtaja 2009–2010

Pohjanmaan taidetoimikunta

• jäsen 2010–2013

Aisapari ry (Leader-ryhmä)

• hallituksen jäsen 2009–2014, vpj. 2010, puheenjohtaja 2011–2014

Lapuan kaupunki

• kaupunginvaltuutettu 2009–2017, valtuuston 1. vpj. 2013–2014
• kaupunginhallituksen jäsen 2009–2012, puheenjohtaja 2015–2017

Lapuan tuomiokirkkoseurakunta

• kirkkovaltuutettu vuodesta 2007, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja 2013–2014
• kirkkoneuvoston jäsen 2007–2012
• kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston jäsen 2011–2012

Lapuan Veteraaniperinnetoimikunta

• kaupungin edustaja 2004–2009, 2013–2014

Kauhavan käräjäoikeus

• lautamies 2005–2009

Pohjanmaan Historiallinen Seura

• hallituksen jäsen 2000–2008

Lapuan Sukututkijat ry

• puheenjohtaja 2000–2006
• hallituksen jäsen vuodesta 1999

Lapuan Urkufestivaaliyhdistys ry

• hallituksen jäsen 2001–2012
• hallituksen sihteeri 2001, varapuheenjohtaja 2007–2011, puheenjohtaja 2012

Lapua-Säätiö

• hallituksen jäsen 2007–2010
• valtuuskunnan jäsen 2000–2006

Lapua-Seura ry

• hallituksen jäsen 2000–2006

Virkiä-Jukola

• tiedotuspäällikkö ja järjestelytoimikunnan jäsen 2006–2007
• suunnistuksen maailmancupin osakilpailun 14.6.2007 tiedotuspäällikkö

Useiden Leader-hankkeiden ohjausryhmien jäsen ja puheenjohtaja.

Palkintoja ja huomionosoituksia

• Vapaussodan Perinneliitto, Sininen risti havunoksatunnuksin 2017
• Suomen Nuorisoseurojen liiton hopeinen ansiomerkki 2013
• Oulun yliopiston historian laitos, Paras pro gradu Suomen ja Skandinavien historiassa 2003-2004
• Vuoden lapualainen kulttuuriteko 2000 (yhdessä Kaisa Ikolan ja Taisto Latvalan kanssa)
• Suomen Sotaveteraaniliiton Työmme tukemisesta -mitali 2000

Tärkeimmät julkaisut

• 2017: "Oletteko te koskaan tulleet ajatelleeksi?" Juha Ikolan juhlakirja. Juha Ikolan ystävät. 156 s. Toimitus.
• 2016: Ketkä kelpaavat historiaan? Suku- ja henkilöhistoria ja muistamisen politiikka pitkällä 1800-luvulla. Genos 4/2016: 194-220.
• 2014: Armotyösi näillä mailla. Kuvakertomus eteläpohjalaisista heränneistä ja körttikansanopistosta. Lapuan kristillinen opisto ja Karhunmäki-säätiö. 112 s. Toimitus.
• 2012: Lapuan kirjallinen historia. Lapuan kaupunginkirjasto, Lapuan Sanomat ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta. 256 s.
• 2010: Lapuan historia III. Yhdessä Esa Ruuskasen kanssa. Lapuan kaupunki ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta. 671 s.
• 2007: Virkiä satavuotias. Lapuan Virkiän satavuotisjuhlakirja 1907–2007. Lapuan Virkiä. 190 s.
• 2007: Eliitti vai vertaiset tuomareina? Lautamiesten sukuverkostot ja varallisuus Lapuan käräjäkunnassa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Genos, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja 3/2007, s. 139–153. (referee)
• 2006: Puoli vuosisataa opinteitä ja elämäneväitä. Lapuan kansalaisopisto 1956–2006. Lapuan kansalaisopisto. 128 s.
• 2005: Veljekset Ala-Talkkari Oy. Ensimmäiset 50 vuotta. Veljekset Ala-Talkkari Oy, Lapua. 87 s.
• 2004: Väärin parannettu? Sallittu ja kielletty kansanparannus Lapualla 1900-luvun alkupuoliskolla. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2004. Juhlajulkaisu, s. 22–29.
• 2003: Atteekin hyllyltä. Lapuan I Lakeus Apteekki 1866–2001. Lapuan II Apteekki 1950–2001. noin 250 s. Julkaisematon käsikirjoitus.

Julkaisuhistoria:

11.6.2017

Nykyinen versio

Teppo Ylitalo