Ernst Hjelt

Helemistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ernst Hjelt (1845–1903)

Ernst Vilhelm Hjelt
Lapuan nimismies, varatuomari
Syntynyt
4.6.1845 Alajärvi
Kuollut
20.9.1903 Lapua Tynjälä
Kuolinsyy
Keuhkotulehdus

Ernst Vilhelm Hjelt (1845–1903) oli Lapuan ja Nurmon piirin nimismies 1874–1903. Hän toimi monien pitäjän asioiden ajajana, istui jäsenenä valtakunnallisessa komiteassa ja nimitettiin Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 3. luokan ritariksi.

Nimismieheksi suvun perinteiden mukaan

Ernst Hjeltin sukutausta oli yhteiskunnan keskiluokkaisista pappis-, porvaris- ja virkamiesperheissä. Hänen isänsä työskenteli kappalaisena Alajärvellä ja Laihialla. Perheen kaikista kolmesta pojasta tuli äidinisän tapaan nimismiehiä.[1]

Nuori Ernst laitettiin vanhemman veljensä Karl Johanin tapaan oppiin Vaasan Kymnaasiin syksyllä 1864. Hän suoritti tuomarintutkinnon keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa Helsingissä joulukuussa 1869.[2]

Hjelt sai auskultointipaikan Vaasan hovioikeudesta tammikuussa 1870 ja nimitettiin varatuomariksi toukokuussa 1874.

Lapuan nimismies

Ernst Hjelt sai ensimmäisen vakinaisen virkansa Lapuan ja Nurmon piirin nimismiehenä syksyllä 1874. Virkauralla se jäi myös hänen ainoakseen ja keskeiseksi elämäntehtäväkseen.

Etelä-Pohjanmaalla elettiin häjyjen kultakauden jälkimainingeissa. Kuuluisien Härmän häjyjen Antti Isotalon ja Antti Rannanjärjen tuomitsemisesta oli kulunut vasta puolenkymmentä vuotta. Hjeltin henkilökohtaisesti tuntenut J. R. Koskimies nosti hänet vuonna 1908 jopa Kauhavan ”ruman vallesmannin” Adolf Hägglundin veroiseksi häjyjen vastavoimaksi[3], mutta se lienee hieman liioittelua.

Järjestyshäiriöitä Hjeltille riitti kuitenkin vielä selviteltäväksi yllin kyllin. Hänen keskeinen työsarkansa oli viinan salapolton kitkeminen. Laittomia viinanpolttimoita hävittäessään häntä lyötiin 1870-luvulla puukolla.

Nimismiehelle aiheuttivat päänvaivaa myös paikkakunnalla kiertelevät laukkuryssät, joita ainakin vuonna 1877 ”alituisesti kulkee ja oleskelee pitäjässä harjoittain luvatonta kauppaa, ja sen ohessa ajan toisen perään on havaittu levittävän pitäjään niin kutsuttua kuppatautia, eikä koskaan pitäjässä ollessaan näytä passia nimismiehelle”.[4]

Tuloksiakin tuli. Vuonna 1877 ”eräs puoli ikäinen poikanulikka” arvioi Vaasan Sanomissa, että ”oiwa nimismiehemme E. Hjelt on karkoittanut pitäjästämme wiinan jotenkin wähälle ja ahdistelee kowasti laukkuryssiä, joita wielä joku urkkii siwukylissä.”[5]

Luottamustoimissa

Ernst Hjelt pyydettiin heti Lapualle tultuaan mukaan myös paikkakunnan kehittämisrientoihin. Ensimmäisiä foorumeita oli maatalouden valistustyöhön perustettu Vaasan läänin maanviljelysseura, jonka jäsenistö oli vielä lähinnä säätyläisiä ja suurtalonpoikia.[6]

Nimismies itse oli yksi paikkakunnan varhaisista ravihevosten pitäjistä. Hänen ”Helmensä” kilpaili ainakin vuonna 1883 Vaasassa.[7]

Hjelt ajoi lapualaisten puolesta monia riita- ja hakemusasioita esim. tie- ja järjestyskysymyksissä. Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan jäsenenä hän oli 1880–1890-luvuilla.[8]

Hjelt sai ajoittain tehtäväkseen myös muiden virkamiesten tehtäviä. Osan vuotta 1880 hän hoiti kruununvouti Bellmanin virkaa, ja vuonna 1882 hän piti kutsunnat sotakomissaari Allenin sijasta. Hänen osaamistaan käytettiin hyväksi myös valtakunnallisessa komiteassa, joka laati vuonna 1890 mietinnön kruununvoudin, henkikirjoittajan ja nimismiehen viran järjestämisestä.[9]

Ernstien Ernsti Lapualla

Pidetty nimismies sai Lapualla osakseen myös harvinaislaatuisen kunnian. Hänen myötään lapualaiset alkoivat kastaa lapsiaan Ernsteiksi. Kun ennen Hjeltiä koko pitäjässä oli kastettu vain yksi ainoa Ernst vuonna 1820, alkoi heitä 1880-luvulla tulla huomattavan paljon.[10]

Hjelt palkittiin ansioistaan myös Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 3. luokan ritarinarvolla vuonna 1891.[11]

Ainakin 1880-luvulta lähtien Hjeltiä vaivasi kivulloisuus, minkä vuoksi hänelle myönnettiin toistuvia virkavapauksia.[12] Lapuan nimismies kuoli keuhkotulehdukseen 58-vuotiaana syksyllä 1903.[13]

Julkaisuhistoria:

20.11.2012 Versio 1 Teppo Ylitalo
20.11.2012 Nykyinen versio Teppo Ylitalo

Viittaukset

1

Rippikirjat ja historiakirjat. Alajärven, Ilmajoen, Laihian, Lapuan ja Purmon kirkonarkistot; Aug. Hjelt: Släkten Hjelt. Historik, biografi, bibliografi. Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag, Helsingfors 1903. s. 17-19.

2

Hjelt 1903 s. 17-19; Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1853-1899: Ernst Vilhelm Hjelt. www.helsinki.fi Luettu 26.5.2011.

3

J. R. Koskimies: Lapuan pitäjään historia. Pitäjäänkertomuksia 8. SKST 47, Helsinki 1908. s. 356.

4

Lehtinen 1984 s. 282-283.

5

Lapualta. Vaasan sanomat 12.3.1877 s. 2. digi.kansalliskirjasto.fi Luettu 26.5.2011.

6

Lehtinen 1984 s. 174, 178.

7

Lehtinen 1984 s. 266.

8

Lehtinen 1984 s. 345, 389, 482.

9

Lehtinen 1984 s. 376.

10

Hiski-tietokanta. hiski.genealogia.fi

11

Hjelt 1903 s. 17-19.

12

Lehtinen 1984 s. 376-377.

13

Haudattujen luettelo. Lapuan kirkonarkisto.