Miira Sippola
Miira Sippola
| Miira Maaria Sippola | |
| Teatterinjohtaja, kulttuurivaikuttaja | |
| Syntynyt | |
| 8.3.1973 Lapua | |
| Yhteystiedot | |
| miira.sippola( a )gmail.com | |
| Linkit | |
| www.myllyteatteri.fi www.teatteriteltta.org | |
| Sisar | |
| Laura-Liina Sippola | |
Miira Maaria Sippola on lapualaissyntyinen teatterinjohtaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän asuu Helsingissä.
Sinfoninen teatteripersoona ja teologi
Miira Sippola valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan uskonnonfilosofia. Opiskeluaikana hän toimi teologina Malmin ja Espoonlahden seurakunnissa 1995–1998.[1]
Korkeakoulututkinnon jälkeen Sippola alkoi opiskella ja tehdä teatteria. Hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien teatteriohjaajana ja kirjoittajana. Hän on ohjannut lukuisia teatteri- ja runoesityksiä sekä kirjoittanut runoja, arvosteluja sekä lehtiartikkeleita erityisesti teatteriaiheista. Hän on myös opettanut esiintymis- ja ilmaisutaitoa sekä antanut laulutunteja.
Vuosina 2000–2002 Sippola toimi Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana sekä vuosina 2004–2005 PAND – taiteilijat rauhan puolesta -yhdistyksen osa-aikaisena projektisihteerinä 2004–2005.
Sippola perusti vuonna 2003 Myllyteatteri-ryhmän, jonka taiteellisena johtajana hän on toiminut siitä lähtien. Vuosina 2007–2011 hän veti treeniryhmä Myllykollektiivia.
”Olen työstänyt vähintään yhden esityksen / vuosi. Jokainen työni on ollut yksilöllinen ’tuote’. Olen suunnitellut esityskonseptit, etsinyt paikan jossa esitys tehdään, kutsunut näyttelijätyöryhmän, luonut tuotannon puitteet ja etsinyt sille rahoituksen ja taustatapahtuman, joskus luonut kontekstin myös itse, kuten esim. pystyttämäni Tragediakilpailut-festivaali vuonna 2008 Helsingin Rautatientorilla”, Sippola kertoo.
”Esityksistäni on sanottu muodostuneen leimallisesti fyysinen ja toisaalta filosofinen, rohkean ja omaperäisen teatterin tekemisen linja. Tilallisen, fyysisesti tarkan ja kokonaisvaltaisen näyttämöajattelun ja esityskielen luominen ja todellistaminen esityksissä, on ollut tavoitteeni koko esitystaiteellisen urani ajan, vuodesta 1998 lähtien.”
”Minulla on taju siitä, että teatteri voi paljon enemmän; teatteri on syvällisempi taidelaji kuin useimmiten näyttämöillä näkyy. En puhu nyt esitysten teemoista enkä ihmisten tosissaan olemisen asteesta, vaan teatteritaiteen elementtien käsittelystä: näyttelijä, esine, musiikki, tila – siitä mihin näiden elementtien hienosäätö ja yhdistely pystyy. Minua on aina ajanut tämä taju, aluksi tiedostamatta, nykyään tietoisesti.”
”Kutsun tekotapaani sinfoniseksi ja pyrkimyksiäni sinfonisen esityskielen luomiseksi: haluan yhdistää näyttämön eri elementtejä – näyttelijä, puhe, liikemateriaali, hengitys, esine, musiikki, ääni, valo, tila, paikka – kuin sinfoniaorkesterin eri soitinten soittamia stemmoja ja soitinvärejä, pyrkien luomaan niillä näyttämölle omalakisen esitys-universumin, unohtamatta teatterin lainalaisuuksia, kuten tekstin ja kokoavan tarinan merkityksellisyyttä.”
”Jotkut kutsuvat tätä painotusta ja tekotapaa ’materiaaliseksi’, tarkoittaen sillä sitä, että teksti ei ole esityksen rakentamisen ensisijainen perusta. Minä puhun ’sinfonisuudesta’ siksi, että hahmotan näyttämöä eri elementteineen kuin sinfoniaa, jossa orkesterin kaikki soittimet eri ääniväreineen ja melodiakulkuineen rakentavat yhtä kokonaisuutta.”
”Viimeisin työni oli Dante Alighierin Jumalainen näytelmä -klassikkoon pohjautuvan teatteriesityksen kirjoittaminen ja ohjaaminen. Suunnittelin kansainvälisesti toteutetun Divina Commedia -teatteriprojektin ja ohjasin sen puitteissa kaksi keskenään erilaista kantaesitystä Danten monitasoisen ja -elementtisen Divina Commedian pohjalta. Työn ensimmäinen versio esitettiin Helsingissä syksyllä 2011. Hankkeen huipentuma oli Divina Comédia 2.0, joka kantaesitettiin site specific-esityksenä Portugalissa marmorikaivoksella, osana paikallista Escrita Na Paisagem -festivaalia kesällä 2012.”
”Paikkasidonnaiseksi tehty DivinaComédia 2.0 muuntui sisäesitykseksi marraskuussa 2012 Makedoniassa, kun työstin yhdessä 20-henkisen työryhmäni kanssa esityksen kansainväliselle Skupi-festivaalille. Divina Commedia 3.0 esitettiin Makedonian Kansallisteatterin päänäyttämöllä 17.11.2012. Esitys palkittiin Skupi ITF:n parhaana esityksenä ja se sai festivaalin Grand Prix-palkinnon.”
”Divina Commedia -esitysprojektin aikana löysin tekstin kirjoittamisen ja esityksen kokoamisen työtavan, jolla etsimäni sinfoninen näyttämökieli on mahdollista toteuttaa.”
”Aikaisempina vuosina olen jokaisessa ohjaamassani esityksessäni tutkinut näyttämöelementtejä ja niiden yhdistelemistä eri näkökulmista. Oppiakseni kunkin elementin luonnetta syvemmin, olen myös opiskellut ja harjoittanut itse vuosien ajan säännöllisesti fyysistä näyttelijäntyötä ja äänenkäyttöä (Suzuki Acting Method) sekä tilaa ja sen lainalaisuuksia hahmottamaan opettavia metodeita (Viewpoints) ja vetänyt näitä tekniikoita myös näyttelijöilleni.”
”Olen lisäksi opiskellut jazz-musiikkia, tutkinut modernia runoutta ja kuvataiteita sekä katsonut paljon teatteria Suomessa ja ulkomailla."
Lapuan Sippolanmäellä syntyneen Sippolan vanhemmat ovat Johanna ja Hermanni Sippola. Hänellä on yksi tytär.
Käsikirjoitukset
- 2014: Saari-ihminen (työnimi). Romaani. Julk. Teos 2014.
- 2014: Nälkäinen luokka – Hungry class. Näytelmä. Myllyteatteri 2014.
- 2012: Divina Commedia 2.0. Näytelmä, Dante Alighierin runoelman rakenteen pohjalta. 2012, Escrita na Paisagem -festivaali & Myllyteatteri 2012.
- 2011: Jumalainen näytelmä. Näytelmädramatisointi suomalaisten nykynäytelmäkirjailijoiden (ml. oman tekstimateriaalin) ja Dante Alighierin runoelman pohjalta. 2011, Myllyteatteri. Kirja Kerrallaan -sarja, Lasipalatsin Mediakeskus 2011.
- 2010: Lootin vaimo. Kuunnelma. Radioteatteri 2010.
- 2009: Saari. Näytelmä. Myllyteatteri 2009. Edinburgh Fringe Festival 2010. Kirja kerrallaan-sarja, Lasipalatsin
- Mediakeskus 2009.
- 2008: Lootin vaimo. Näytelmä. Ensiesitys Myllyteatteri 2008. Kirja kerrallaan -sarja, Lasipalatsin Mediakeskus 2008.
- 2005: Tyhkän mahan kutsu. Näytelmä. Myllyteatteri & Ateneum-Sali 2005.
- 2004: Dracula. Dramatisointi. Ohjaus Kaisa-Liisa Logrén, tuottaja TeaK, ensi-ilta 6.4.2004.
- 2004: Suuren hyvästijätön päivä. Esityskäsikirjoitus, dramatisointi Lauri Otonkosken runoihin. Myllyteatteri & Nuoren Voiman Liitto / Elävien runoilijoiden klubi 2004.
- 2003: Lapua! Näytelmä. Aurinkoteatteri 2003.
- 2001: Runous! Takaisin! – Huutavaa puhetta poesiasta. Esityskäsikirjoitus yhdessä Pauliina Feodoroffin kanssa. Nuoren Voima Liitto 2001. Esityspaikka: Herne&Nauris -teatteriravintola, Helsinki.
- 2001: Houkka. Näytelmä. Dramatisointi mystikko Teresa Avilalaisen tekstin ja näyttelijöiden improvisoiman puheen ja haastattelujen pohjalta. Ylioppilasteatteri, Helsinki 2001.
- 1998: Kukko astelee kasvoillani. Esityskäsikirjoitus ja runot. 1998, oma tuotanto, esityksiä kesällä 1998 Helsingissä ja Lahden Runoviikoilla.
Keskeiset luottamustehtävät
Teatteri&Tanssi -lehti
- hallituksen jäsen vuodesta 2011
Meteli
- toimitusneuvoston jäsen vuodesta 2011
Teatterimuseo
- hallituksen jäsen vuodesta 2010
Suomen Teatteriohjaajat ja -dramaturgit ry
- hallituksen jäsen vuodesta 2010
Opetus- ja kulttuuriministeriö
- VALO-työryhmän jäsen vuodesta 2011
- ”Varjo-Vares” / OKM- toimikunnan jäsen 2008–2011
- Nuori Kulttuuri -toimikunnan jäsen 2000–2002
Myllyteatteri-yhdistys ry
- puheenjohtaja vuodesta 2003
- Myllyteatterin taiteellinen johtaja vuodesta 2003
Koe ry – Kokeellisen esitystaiteen ystävät
- hallituksen jäsen 2002–2006
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
- Kirkon Sosiaalifoorumin jäsen 2010
Palkintoja ja huomionosoituksia
- Grand Prix Prize of Skupi ITI –festival, Skopje, Makedoniassa 2012
- J. H. Erkon runokilpailu, 2. palkinto, 2003
- Lahden runomaratonin runokilpailu, 1. palkinto, 2001
- Työväen Sivistysliiton runokilpailu 2001
- Runon viiniä – NVL:n ja Gummeruksen runokilpailu/ Runon viiniä -antologia, Gummerus 2000
- J. H. Erkon runokilpailu, 2. palkinto, 1999
Julkaisuhistoria:
| 28.6.2013 | Nykyinen versio | Teppo Ylitalo |
Viittaukset
1
Miira Sippola 5.4.2013. (viite koko artikkeliin)