Ero sivun ”Pajakappeli” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Pajakappeli rakennettiin vuonna 1926 [https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_Tarjanne professori Onni Tarjanteen] suunnitelmien mukaan [[Lapuan Patruunatehdas|Lapuan Patruunatehtaan]] kaasulaitokseksi. Myöhemmin se muuttui pajaksi. Se on julkisivultaan rapattu ja sisältää klassistisia yksityiskohtia.<ref>Helena Teräväinen: Lapuan Paukku - uudeksi rakennettu ja puhuttu. Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa. Väitöskirja. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia nro 24. Espoo 2006. s. 27-28.</ref> | Pajakappeli rakennettiin vuonna 1926 [https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_Tarjanne professori Onni Tarjanteen] suunnitelmien mukaan [[Lapuan Patruunatehdas|Lapuan Patruunatehtaan]] kaasulaitokseksi. Myöhemmin se muuttui pajaksi. Se on julkisivultaan rapattu ja sisältää klassistisia yksityiskohtia.<ref>Helena Teräväinen: Lapuan Paukku - uudeksi rakennettu ja puhuttu. Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa. Väitöskirja. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia nro 24. Espoo 2006. s. 27-28.</ref> | ||
Patruunatehtaan muututtua Kulttuurikeskukseksi alueelle haluttiin tila, jossa olisi mahdollisuus hiljentymiseen. Sopiva tila löytyi pajasta, josta [[Lapuan kirkkoherra|tuomiorovasti]] [[Jarmo Isotalo|Jarmo Isotalon]] ehdotuksen mukaan tuli nimeltään Pajakappeli. | Patruunatehtaan muututtua Kulttuurikeskukseksi alueelle haluttiin tila, jossa olisi mahdollisuus hiljentymiseen. Sopiva tila löytyi pajasta, josta [[Lapuan kirkkoherra|tuomiorovasti]] [[Jarmo Isotalo|Jarmo Isotalon]] ehdotuksen mukaan tuli nimeltään Pajakappeli.<ref>Museotoimenjohtaja Esa Honkimäki 30.7.2012.</ref> | ||
Joulukuussa 1996 käyttöönotettua kappelia ei vihitty millekään kirkkokunnalle, vaan kaupunki asetti sen kaikkien halukkaiden maksuttomaan käyttöön. Joulukuussa 1997 tuomiorovasti Jarmo Isotalo siunasi kappeliin lahjoitetun ristin.[3] | Joulukuussa 1996 käyttöönotettua kappelia ei vihitty millekään kirkkokunnalle, vaan kaupunki asetti sen kaikkien halukkaiden maksuttomaan käyttöön. Joulukuussa 1997 tuomiorovasti Jarmo Isotalo siunasi kappeliin lahjoitetun ristin.[3] | ||
Versio 21. huhtikuuta 2021 kello 11.44
Pajakappeli on Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksessa sijaitseva kappeli, jossa järjestetään hengellisiä tilaisuuksia, häitä ja kastetilaisuuksia, pienimuotoisia konsertteja, runoiltoja ja muita tapahtumia. Tilaan mahtuu noin 50 henkilöä.
Pajakappeli on vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden muistokappeli, jossa on mahdollisuus hiljentymiseen. Se on avoinna kesäisin Kulttuurikeskuksen aukioloaikoina, muulloin sopimuksen mukaan. Kappelissa ei ole talviaikaista lämmitystä.
Pajasta kappeliksi
Pajakappeli rakennettiin vuonna 1926 professori Onni Tarjanteen suunnitelmien mukaan Lapuan Patruunatehtaan kaasulaitokseksi. Myöhemmin se muuttui pajaksi. Se on julkisivultaan rapattu ja sisältää klassistisia yksityiskohtia.[1]
Patruunatehtaan muututtua Kulttuurikeskukseksi alueelle haluttiin tila, jossa olisi mahdollisuus hiljentymiseen. Sopiva tila löytyi pajasta, josta tuomiorovasti Jarmo Isotalon ehdotuksen mukaan tuli nimeltään Pajakappeli.[2]
Joulukuussa 1996 käyttöönotettua kappelia ei vihitty millekään kirkkokunnalle, vaan kaupunki asetti sen kaikkien halukkaiden maksuttomaan käyttöön. Joulukuussa 1997 tuomiorovasti Jarmo Isotalo siunasi kappeliin lahjoitetun ristin.[3]
Ristin ja räjähdysonnettomuuden uhreja symboloivan 40-haaraisen kynttelikön valmisti lapualaistaiteilija Jarmo Syrén. Pajakappeliin on sijoitettu myös lapualaistaustaisen kuvanveistäjä Kari Ovaskan Pronssienkeli. Kulttuuriyhdistys Nurkkakivi hankki patsaan kansalaiskeräyksellä Ovaskan kuoleman jälkeen ja lahjoitti sen kaupungille.[4]
Pajakappelin vihkipallin ja kastemaljan ovat lahjoittaneet Lapuan Yrittäjänaiset ja Lapuan Osuuspankki. Vihkiryijyn on lahjoittanut Marja-Terttu Sippola.[5]
Viitteet
Viittaukset
1
Helena Teräväinen: Lapuan Paukku - uudeksi rakennettu ja puhuttu. Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa. Väitöskirja. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia nro 24. Espoo 2006. s. 27-28.
2
Museotoimenjohtaja Esa Honkimäki 30.7.2012.
3
Esa Ruuskanen & Teppo Ylitalo: Lapuan historia 3. Lapuan kaupunki ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2010. s. 540.
4
Museotoimenjohtaja Esa Honkimäki 30.7.2012; Ruuskanen & Ylitalo 2010 s. 446.
5
Ruuskanen & Ylitalo 2010 s. 540.