Hermanni Laitinen

Helemistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hermanni Laitinen (1883–1950)

Hermanni Laitinen
Seppämestari
Syntynyt
16.1.1883 Kauhava
Kuollut
24.9.1950 Lapua

Hermanni Laitinen (1883–1950) oli lapualainen seppämestari. Hän tuli erityisen tunnetuksi puukoistaan, joista yksi valmistettiin Yhdysvaltain presidentillekin.

Toisen polven seppä

Hermanni Laitinen syntyi torpparin poikana Kauhavan Koppalassa.[1] Hänen isänsä oli talollisen poika saman pitäjän Laitilanmäeltä, mutta joutui luopumaan talostaan.[2]

Torpanpidon ohella isä teki sepäntöitä, jonka apumiehenä Hermannikin oppi itselleen ammatin.[3]

Mentyään naimisiin vain 16-vuotiaan torpantyttären Lempi Koiviston kanssa Hermanni Laitinen muutti Lapualle vuonna 1905. Perhe asettui Huhdankoskelle, jossa kauhavalaiset Kujanpää ja Somppi pitivät pajaa ja myllyä. Laitinen teki heidän palveluksessaan monenlaisia pajatöitä, mutta erityisesti puukkoja.[4]

Vuonna 1911 nousi Ränkimäelle oma asunto ja oma paja. Siitä lähtien Laitinen oli oma herransa. Pikku hiljaa tuvan ympärille raivattiin 2 hehtaarin peltoala.[5]

Kuuluisa puukontekijä

Maatalousyhteisössä sepäntöille oli paljon kysyntää: seppä teki ja kunnosti maatalouden työkalut, terästi kirveet, viikatteet ja sirpit sekä valmisti puukot, taltat ja muut työvälineet. Kätevä seppämestari tuli tunnetuksi laajalti maakunnassa. Laitisen terillä oli hyvä maine: ne kestivät ja pystyivät.[6]

Laitisen erikoisalaksi ja vakituiseksi leipätyöksi tulivat puukot. Niitä hän teki erittäin suuren määrän. Hän kehittyi niin käteväksi, että yhden päivän aikana saattoi syntyi käsityönä satakin puukonterää. Laitisen puukkoja levisi laajalti Suomeen ja edemmäskin. Vuonna 1905 hän teki puukon jopa Yhdysvaltain presidentille Theodor Rooseveltille.[7]

Laitisen paja kehittyi mestarinsa mukana. Hän hankki sinne jo varhain työkoneita, kuten konevasaran. Hän myös kehitti menetelmän, jolla valuraudan saattoi juottaa vaskella kiinni pajanahjossa. Keksinnöllä oli suuri merkitys aikana, jolloin sähkö- ja kaasuhitsausta ei vielä tunnettu.[8]

Sydämellinen filosofi

Luonteeltaan Laitinen oli sydämellinen mies, jolla oli aina hyvä sana sanottavanaan. Sepäntyö oli hänelle elämäntapa ja päivät pajalla venyivät monesti pitkiksi. ”Vain harvat uskollisemmin ja uutterammin elämäntehtäväänsä suorittavat kuin Hermanni Laitinen”, Lapuan Sanomat muisteli.[9]

Laitisessa oli jonkinlaista korpifilosofin luonnetta. Hänellä ”oli elämänfilosofiansa, jota hän viisaasti ja hienovaraisesti kehitteli”.[10]

Poliittiselta vakaumukseltaan Laitinen kuului vahvasti vasemmistoon. Lapuanliikkeen aikana hänet yritettiin muiluttaa, mutta kyyditys epäonnistui kun seppää ei tavoitettu kotoa.[11]

Alkuaikoina Laitisen apuna oli Lempi-vaimo, joka heilutti pajassa suurta moukaria kuin miehet ikään. Hän synnytti peräti 19 tervettä lasta, minkä lisäksi sattui 7 keskenmenoa. Lapsista 12 eli aikuiseksi. Pojista tulikin varttuessaan tervetullut apu pajatöihin. Heistä neljä seurasi isäänsä sepänammattiin.[12]

Julkaisuhistoria:

6.7.2013 Nykyinen versio Teppo Ylitalo

Viittaukset

1

Kauhavan syntyneiden luettelo. Kauhavan kirkonarkisto.

2

Lapuan Sanomat 5.10.1950.

3

Lapuan Sanomat 5.10.1950.

4

J. A. Latvala: Laitinen Hermanni. Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, Seinäjoki 1963. s. 388; Lapuan Sanomat 5.10.1950; Kotiliesi 1944 s. 334.

5

Latvala 1963 s. 388; Lapuan Sanomat 5.10.1950.

6

Latvala 1963 s. 388; Lapuan Sanomat 5.10.1950.

7

Latvala 1963 s. 388; Lapuan Sanomat 5.10.1950.

8

Latvala 1963 s. 388; Lapuan Sanomat 5.10.1950.

9

Latvala 1963 s. 388; Lapuan Sanomat 5.10.1950.

10

Latvala 1963 s. 388; Lapuan Sanomat 5.10.1950.

11

Erkki Lehtinen: Lapuan historia 2. Lapuan kaupunki 1984. s. 697.

12

Latvala 1963 s. 388; Kotiliesi 1944 s. 334.