Lapuan murteen sanasto – H
Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.
A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö
HAAHOTTAA | kierrellä ympäriinsä |
HAALTAA | omia, kerätä (ruotsin ha) |
HAARUKOORA | tanssia, hypellä, voimistella, heitellä jalkojaan |
HAASKATA | tuhlata
mennä haaskeelle: tuhlautua |
HAASKOO | tuhlaus |
HAATA | vastustaa, vaikeuttaa
Se hakaa. |
HAAVAA, HAAVALLA | kertaa, kerralla
Sillä haavaa, yhtä haavaa. |
HAHAMOLLANSA | koossa |
HAHTUVA | lepere (villa) |
HAIKAALLA (PERÄHÄN) | kaivata menetettyä |
HAIKU | ikävöinti, tupakansavu
vetää haikuja: tupakoida |
HAILUUNEN | väritön, haalistunut |
HAIRATA | siepata
Näkki hairaa. |
HAIROJA | hassuttaa
Mikä sua hairoo? |
HAISU | haju, tuoksu, vihi
Mull’ei oo siitä haisuakaan. |
HAITULITII | epäluotettava, viiripäinen |
HAKKI | innokas |
HAKOTEILLÄ | kateissa |
HALAASTA | halkaista |
HALAASPUALI | puolikas |
HALAATA | toivoa hartaasti, haluta, kaivata |
HALAKIOON | halkeama |
HALAVEERATA | halventaa, halveksia |
HALLEHTIA | omia, kerätä |
HALOONEN | haalea |
HALUKSESTA | mielellään, innokkaasti |
HAMARTAA | ahnehtia |
HAMAS | kateissa, kaukana |
HAMES | hame, leninki |
HAMPAHITOON | saamaton, avuton, aloitekyvytön |
HAMPPUMAAN KUMMAJAANEN | omituisesti pukeutunut |
HAMPPUPIO | hamppukimppu, hienostelija, olematon |
HAMPSIA | harppoa, tehdä huolimattomasti |
HAMPUUSI | hamppari, sälli |
HAN(E)HETTAA | hassuttaa |
HANITOON | yletön |
HANKKIA | viivytellä, ansaita
Taitaa hankkia saretta. |
HANKKEES | ansiossa, aikomassa |
HANSLANKARI | apumies |
HANSKA | hansikas
lyärä hanskat tiskihin: keskeyttää, kyllästyä |
HANTTALEHTAA | kävellä hömpöttää |
HANTTALES | vähän tärähtänyt |
HANTTANPULI | epäluotettava, huikentelevainen |
HANTUUKI | pyyheliina |
HAPAKKA, AIKA HAPAKKAA, AIKA HAPAKALLA | kovalla kiireellä |
HAPINESTA | innokkaasti, ahkerasti |
HARAKOORA | elämöidä, hullutella päättömästi |
HARAKKA | ylivilkas |
MENNÄ HARAKOOLLE | haihtua ilmaa (lämpö) |
HARIKKO | vesipiimä |
HARIKKOHULIKKA | piimäpytty |
HARIKKONAPPO | piimäkauha
Haista harikkonappo varren juuresta. |
HARKATA | jättää väliin |
HARPPIA | harppoa |
HARPPUNSA HALAKAASTA | yllättyä täysin, kadehtia rajusti
Lähti harppunsa halakaasta. |
HARRATA | viistää maata |
HARROOTTAA | hidastaa |
HASAANEN | teini-ikäinen tyttö |
HASAATA | sanailla, otella |
HASUKAMPRAATTI | riitakumppani (leikkimielinen) (ruotsin kamrat) |
HATIKKA, HATTARA | teini-ikäinen tyttö |
HATISTELLA | hätyytellä, kopeloida (naista) |
HATKA | mieliteko |
HATKANPOTKAA | kiireen vilkkaa |
HATKAT | rukkaset, saattajasta kieltäytyminen |
HATRUKSET | hiuskuontalo |
HATTARA, HATIKKA | teini-ikäinen tyttö |
HAUHAALLA | hullutella |
HAUHOO | ylivilkas |
HAUKI(PAIKKA) | äestäessä väliin jäänyt paikka |
HAUKKAALLA | hullutella päättömästi |
HAUKKAANEN | ylivilkas |
HAUTEET | akanat, kuivikkeet |
HEHEVO | hieho |
HEIHEI | hassahtava |
HEIKAASTA | heikottaa |
HEIKO | heikko |
HEILA | rakastettu |
HEINÄLÖYKKI | ruohosipuli |
HEITUKKA | teini-ikäinen tyttö, huonomaineinen nainen |
HEITTÄÄ | jättää, hylätä
Henttuni heitti ja heittäköhön! |
HEIVATA | hylätä |
HEKOTES | nauraja |
HEKOTTAA | nauraa |
HELAATA | helkkyä, heilua |
HELAHUTTAA | nauraa heläyttää |
HELAPATA | helpottaa
Heleppas, kun henki lähti. |
HELLU | heila, rakastettu |
HELLUUNEN | hellyttävä, soma |
HELU | hela, hely |
HELUVYÄ | helavyö, pohjalaisen miehen kansallispukuun kuuluva vyö, josta tavallisesti riippuu myös tuppipuukko, helahoito (tuppiroska)
Hei helapääpuukko ja puntari, niillä päriäälen minä varmasti, kun puukoolla kututtelen kylykiluita ja nyrkillä turpia prässäälen. |
HELÄÄTÄ | helistä |
HEMAHTAA | ihastua, rakastua |
HENTTU | heila, rakastettu |
HENUUNEN | ylettömän romanttinen |
HERAHEINÄ | suolaheinä |
HERTTI | jahkumasana
Hertti hallikkohon, hertti leijaa, hertti nähköhän, hertti sentähäre |
HESAATA | hapsottaa, roikkua, olla puoliksi purkautunut |
HESUT | hapsut |
HETALES | repale |
HETIKÄÄN | läheskään
Ei oo hetikään niin näläkä, kun välillä syää. |
HIA | hiha
Niinkun hian knapista: sujuvasti, joustavasti. |
HIALLA | yöjalassa |
HIAPANNYRRY, MENNÄ HIAPANNYRRYÄ | tanssia |
HIAPUTTAA | vääntelehtiä |
HIARUA | hieroa
Aina siit’on apua, kun hiarotahan. |
HIATA | hiekka |
HIILIHEIKKI | vilkas, eläväinen |
HIIRENPILLU | kuoppa leuassa |
HILA | veräjä |
HILAPATA | pyyhkäistä, sivuta |
HILIANKIN | todellakin |
HILLU | hillo |
HILLUPUURO | ruispuolukkapuuro |
HILUKKU | päähuivi |
HILUKUTTAPÄIN | avopäin |
HIMMAHTAA | liikahtaa |
HINIÖÖRÄ | himoita, haluta, toivoa omakseen |
HINKATA | hangata |
HINKKOOSKUMMI | pyyhekumi |
HINKKI | peltikannu (ruotsin hink) |
HINKU | halu
Yskää tuloo, kun yksin makaa ja hinku, kun huanon kaverin kans. |
HINTI | hiuki, ohueksi kulunut kangas |
HINTRATA | haitata, vastustaa (ruotsin hindra) |
HIPPIÄÄNEN | hippiäinen, siro nainen |
HIPPOONEN | sujuva, leppoisa |
HISSUTELLA | hiipiä, kävellä hitaasti ja äänettömästi |
HISSUTUUNEN | ujo, hiljainen, saamaton, hidas, ressukka |
HITIÄ | hiipiä, kulkea hitaasti |
HITURI | hidas |
HIUKOJA | hiukaista |
HIULU | pyörä, ratas, rukin hiulu (ruotsin hjul)
Höpäjää kun Hiulu-Jussi. |
HIÄRTYYMET | kostean ihon pinnasta irtautuva kuollut kudos |
HIÄRTÄÄ | vastustaa, ajaa polkupyörällä, jossa istuin on liian korkealla |
HOHKALÖYLY | innostus, intoilu |
HOHUUTTAA | huohottaa |
HOITTOLLAA | velttona, toimettomana |
HOJAANTUA | horjahtaa |
HOKMANNI | alkoholipitoinen (yskän)lääke |
HOKSUSTA KOTOOSIN | huomiokykyinen |
HOLAHTAA | läikähtää, solahtaa (liikaa) |
HOLLATA | riittää, ulottua |
HOLTAANEN | kokoinen |
HOLLI | suunta |
HOLLILLA | lähellä |
HOLLIKYYTI | entisajan matkustamistapa
Kylymä kun hollitalli. |
HOLOHEIJA | epäluotettava, ailahtelevainen |
HOLOSTIKKO | epätasainen jäinen maa |
HOLTTI | ryhti
Se on holtti pois, kun housut kastuu. |
HOMEERUS | huolimaton |
HOMEHEN TOMUUS | homeessa, vanha |
HOMES | home |
HOMESKORVA, HOMESPÄÄ | huonomuistinen |
HOMMATA | järjestää, hankkia, huolehtia, häärätä |
HOMPPOO | typerys |
HONATA | huomata, hoksata |
HONISKO | pitkänhuiskea ihminen |
HONOSTOOPELI | hoksaamaton, typerys, romuluinen |
HONTTURA | epävarman käyntinen |
HONTTUROORA | kulkea epävarmasti, oleilla |
HOOPOO | typerä |
HOPPAVOI | vastakirnuttu, vaivaamaton voi |
HORAATA | vihjailla, houria, puhua epämääräisesti |
HORINA | epämääräinen puhe, olettamus |
HORHATA | hoitaa, huoltaa, tukea, auttaa |
HORNATA | kuorsata |
HORNOO | kuorsaus |
HORNIA | haalea |
HORO | vuotava |
HORROS (KUUNNELLA HORROS) | hartaasti |
HORTOOLLA | etsiskellä, kuljeskella päämäärättä |
HOSAATA | intoilla turhia |
HOSSATA | esikarstata villoja |
HOSSOOKSET | esikarstatut villalevyt |
HOSSI | hauska, huvittava |
HOTALEHTAA | tehdä huolimattomasti |
HOTALES | huolimaton, hätäinen |
HOTKIA | ahmia |
HOTKAASTA | ahmaista suuhunsa |
HOTSIA, HOTSITTAA | huvittaa tehdä jotakin (vain kielteinen muoto: EI HOTSI) |
HOURET | harha
Niinkun hourees: väärinkäsityksen tai harhojen vallassa |
HUAMAATA | herätä |
HUAPATA | murehtia, olla epätietoinen, päättämätön |
HUATA | hoksata |
HUKAAMATOON | huomiokyvytön, tietämätön |
HUHTUA | huhkia, huitoa
Huhtoo kun surenpesän ovella. |
HUIKATA | huutaa, huudahtaa |
HUIKKIA | huudella |
HUILATA, HUILIA | levätä, maata, nukkua
Niinkun rahaa veis pankkihin, kun nuari miäs huilii. |
HUILOOAIKA | lepoaika |
HUINAALLA | harhailla, etsiskellä |
HUIPATA | pyörryttää |
HUISKAHTAA | liikahtaa, heilahtaa |
HUISKUA | liikkua, heilua |
HUISKUTTAA | liikuttaa, heiluttaa
Hammas huiskuu. |
HUISLIPPA | lyhyt hame, minimaalisen pieni vaate, vetinen keitto |
HUISUUTTAA | heiluttaa, vilkuttaa |
HUISUUTES | yksinkertainen postikorteilla pelattava lasten korttipeli |
HUITHAPELI | epäluotettava, huikentelevainen |
HUITUKKA | teini-ikäinen tyttö |
HUJAHROS | solahdus |
HUJAHTAA | kulahtaa, solahtaa |
HUJOPPI | pitkä mies |
HUKAN JUNNUULLA | kateissa, arveluttavissa puuhissa |
HULAATA | läikkyä |
HULAHTAA | solahtaa |
HULINA | solina
Hei hulinaa, sanoo akka kun kirnuhun piäri. |
HULIAKAS | avara, komea, väljä |
HULIKKA | kannellinen puuastia, pytty
Piänet ja siävät kun pytyn kannet. |
HULLAALLA | pilailla |
HULEPPEHESTI | väljästi, rennosti, helposti |
HULUVATOON | yltiöpäinen |
HUMAA | käsky hevoselle siirtyä sivuttain (lehmälle sanotaan MYÄTÄÄ) |
HUMAATA | humista |
HUMALAT | humalakasvin hedelmät
Meni hyvät humalat hukkahan: tuhlautui, epäonnistui. |
HUMMATA | rillutella |
HUMPSIA | tehdä huolimattomasti |
HUMPUTELLA | kuluttaa aikaa, kuljeskella |
HUMPUTES | ajan kuluttaja |
HUNNINGOLLA | pilalla, rappiolla |
HUNSVOTTI | ketale, roikale |
HUPAANEN | hauska, nopeasti kuluva |
HUPINA, JOUTUA HUPINAHAN | joutua pulaan
Min’oon sen kans aivan hupinas. Johan täs ny hupinahan joutuu. |
HUPULAANEN | seuranpitäjä, kaveri
Apulaasen hupulaanen. |
HURVITELLA | huvitella, kuluttaa aikaa |
HUSAHUTTAA | tekaista huolimattomasti |
HUSEERATA | ajaa asioita, touhuta (ruotsin husera) |
HUSIA | huitoa |
HUSUTTAA | usuttaa, kannustaa |
HUSUTTIMET | ikkunaverhot |
HUTAASTA | tekaista huolimattomasti |
HUTERA | hatara, heikkorakenteinen |
HUTKAASTA | läimäyttää |
HUTKET | omatekoinen luonnonlääke
Hellanmaan akan hutket. |
HUTKIA | hakata, piiskata, ruoskia, mättää |
HUTSU | lutka |
HUTTUROORA | tehdä huolimattomasti, lääkitä |
HUUHELO | heikkovointinen, heikottavanoloinen, epätietoinen |
HUUHOO | ajattelematon |
HUUPPANOORA | liikkua epävarmasti, päämäärättömästi |
HUUPPOO | epävarmasti liikkuva, humalainen |
HUURITOON | railakas, eläväinen (ruotsin vet hut) |
HUUSATA | hoitaa eläinsairauksia
Huusaa väärää lapaa: asennoituu väärin. |
HUUSI | ulkohuone, ulkovessa |
HUUSTUUKIA | päätä pahkaa |
HUUTAA | nuhdella |
HUUTOLAUKERI | kovaääninen ihminen |
HYLIÄTÄ, HYLIEKSIÄ | hylätä, halveksia |
HYNKIÄ | nieleskellä itkua
hynkiä peräjän: kaivata menetettyä, aikoa toiveissaan. Sitä sen ei trenkää hynkiäkään. |
HYNKYTTÄÄ | niellä itkua, teetellä itkua |
HYNÄÄTÄ | hyräillä |
HYPELLÄ | tanssia |
HYPYT | tanssit (vanhan murteen mukaan) |
HYPPÖÖTTÄÄ | juoksuttaa, juoksuttaa asioilla, ajaa takaa, ajaa hevosta juoksuun, ajaa hyppyä
Sitä pitääs lyärä ja hyppööttää. |
HYSSY | hölkkä
Tiisteläisten kirkkohyssyä. |
HYSSYTELLÄ | hölkätä |
HYSYYTTÄÄ | viedä täristää |
HYTÄÄTÄ | hytistä, täristä, vapista |
HYVÄKÄS | viheliäinen |
HYYSÄTÄ | auttaa, passata, huolehtia |
HÄJY | pahansisuinen, puukkojunkkari |
HÄJYYLLÄ | kiukutella, ilkeillä |
HÄKIÄ | ajaa tiehensä, karkottaa
häkiä vastahan: vastustaa, kieltäytyä |
HÄKÄ | häkä
niinkun häkää: helposti, vaivatta, yhtenään täyttä häkää: parastaikaa Kyllä sillä häkä putkesta lähtöö: kyllä sillä asia korjaantuu. |
HÄLÄVÄÄSTÄ | pyyhkäistä |
HÄLÄÄTÄ | hälistä |
HÄMÄHÄKINKINOT | hämähäkinseitit |
HÄNESTÄNSÄ, OLLA HÄNESTÄNSÄ | ylpeillä |
HÄNTYRI | liehakoija |
HÄNTÄ | helma
Mitähän se taas kaatinsa hännäs kuliettaa: mitähän se taas jouruaa. |
HÄPPÄ | lasten juoma |
HÄPPÄRÄ | hämärä |
HÄPY | häpeä, hillitty käytös |
HÄVYYSNÄNSÄ | häpeissään, nolo |
HÄRKÄPÄINEN | itsepäinen
Niinkun härkä lauta pääs. Niinkun lautapää härkä. Niinkun härkää hankehen vetääs. |
HÄRNÄTÄ | ärsyttää
Älä härnää verta nenästäs. |
HÄRVELI | kone, laite, rakkine |
HÄSPYYTÄRI | epäilyttävä avustaja, asianajaja (ruotsin hästbytare) |
HÄSYYHIN | apuihin |
HÄSYYS | avuissa |
HÖKÖTES | rakkine, laite, outo esine |
HÖKÖTTÄÄ | jokeltaa |
HÖLLÖÖSILLÄNSÄ | ilmava, kohtelias, ihastunut, heltynyt, hellyttävä
Höllöösillänsä kun löyhään trampattu syytinkikrinni. |
HÖLÖPPÄKYNSI | taitamaton, huolimaton |
HÖLÖPÖTES | tyhjänpuhuja, suulas |
HÖLÖPÖTTÄÄ | puhua olemattomia |
HÖLÖSUU | suulas, kielevä |
HÖMMÖNÖÖRÄ | tehdä työ vähän sinne päin |
HÖMMÖÖNEN | muistamaton, vanhuudenhöperö |
HÖMPÖTES | asiattomasti liikkuva |
HÖMPÖTTÄÄ | kiertää kyliä, liikkua nykäyksittäin, käyttäytyä hassusti, puhua olemattomia |
HÖNKKÖÖTTÄÄ | narrata |
HÖNTTI, HÖNTTÖÖ | hassahtava, typerä |
HÖNÖS | humalassa |
HÖPEET | herkkupalat, lisukkeet |
HÖPINÄ | pilapuhe, valhe |
HÖPÖNASSU | narraaja, vitsinkertoja |
HÖPÖTES | tyhjänpuhuja |
HÖPÖRÖ | höperö |
HÖRINÄ | turhanaikainen puhe tai touhu, matala nauru |
HÖRNÄTÄ | höristä, kurista |
HÖRPÄTÄ | siemaista juotavaa
kenkä hörppää: saa vettä sisäänsä varren suusta |
HÖRSYYTTÄÄ | tehdä jotakin yltiöpäisen nopeasti ja suurella metelillä |
HÖRÄÄTÄ | puhua pehmeitä, äännellä |
HÖRÖTES | yltiöpäisesti naurava |
HÖRÖTTÄÄ | nauraa röhöttää |
HÖSKÄ, KOKO HÖSKÄ | esine tai laite kaikkine osineen |
HÖSÄÄTÄ | hössöttää |
HÖTKIÄ, HÖTKÄÄSTÄ | narrata |
HÖTTÖ, HÖTY, HÖTTÖÖNEN | kevyt, ilmava |
HÖVELI, HÖYLI | kohtelias |
HÖVÄÄTÄ | höpistä |
HÖYHKIÄ | reipas, nuorekas |
HÖYLI, HÖVELI | kohtelias |
HÖÖKELI | kova kuri, ankarat olosuhteet
Kyllä se siinä höökelinsä näköö. |
HÖÖKIVAUNU | hyökkäysvaunu |