Lapuan murteen sanasto – P

Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.

A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

PAANA	rautatie
PAAPOTTAA	motkottaa
PAAPPA, PAAPA	isoisä, vanha mies
PAASOOSTAA	motkottaa, moittia, pitää nuhdesaarnaa
PAHKULOORA	ihmetellä, siunailla, aprikoida
PAIKATA MÖKÄN TURKKIA	mököttää
PAIPATTAA	heiluttaa, vilkuttaa
PAISIA	paisunut, ajettunut
PAKATA	ängetä, tunkea, tahtoa pakkaa olla, pakkaa mennä, pakkaa joukkohon
PAKLATA	pohjustaa maalia
PALAATA, (PALAJAA)	penkoa, valita Min’oon palaannu koko läjän.
PALASTAA (jonnekin)	haluta mennä määräpaikkaan Amerikkahan se on aina palastanu.
PALAKEHENKIÄLI	kulmittain revennyt kangas
PANNASTAA	moittia. panetella
PAPEROSSI	(vanhassa  murteessa): savuke
PARAHALTAANEN	sopiva, parahiksi, vähämielinen parahashen aikahan: pahimpaan aikaan
PARAHIKSI	omiaan
PARIA	patja
PARKATA, OLLA PARKKOOLLA	kuoria puuta, aisata
PARSIA	korjata neuletta, korjata huonosti tehtyä työtä
PARTTENKOLIAASET	elojuhlat (parret, kolaata)
PASAALUSTAA	hoitaa asioita, huolehtia, pitää vieraana (ven.)
PASINAT	täytteet
PASKAHOUSU	ilkeä, kelvoton
PASKANÄRIS	närhi
PASSATA	palvella, sopia
PASSELI	sopiva
PASSOOTTAA	oikutella
PATISTAA, PATISTELLA	komentaa, kannustaa
PATINEHILLA	jonkun luona, ääressä
PATTAS	patsas pattahia: patsaita
PATUKAT	letit
PATUKOORA	letittää
PAUNUUTTAA	hoitaa, hemmotella, paapoa
PEEKAA	siitä paikasta, oikopäätä
PEIJAKAS, PEETURI, PEEKUTTI, PEEVELI	lieviä voimasanoja
PEESFÄRINEN	beige
PEHEMOONEN	pehmeä, saamaton
PEHTAROORA	piehtaroida pehtaroottoo, pehtarootti, mutta myös pehtaroo
PEHUT	pehkut, pahnat
PEIPUUNEN	(vanhassa murteessa): peipponen resupeipuunen: sottapytty
PELAMUTA	penkoa, heitellä ympäriinsä
PELAMUUTTAA	penkoa, hyväillä (leikkimielinen)
PELLONPELIÄTES	variksenpelätti niinkun pellonpeliätes: ruma
PELLOVAASLIKO	pellavaliko
PELLOVAATTET	(vanhassa murteessa): pellavat
PELTAANI, JEHUPELTAANI	kurillinen, omapäinen, piittaamaton
PEMAATA	hyöriä innoissaan
PEMISTÄÄ	penkoa maasta, pistää tuulemaan
PEMPOTTAA	penkoa, täristää
PENGASTAA, PENKOJA	penkoa
PENTTU	pentu
PEPU	kanojen rehuseos, ruisjauho-puolukkapöperö
PEPUUTTAA	kävellä nopeasti lyhyin askelin
PERAATA, OLLA PERKOOLLA	perata, puhdistaa, kitkeä rukihinperkootakki: takkireuhkana
PERKOOKSET	jälkeiset
PERSET	perse, takapuoli, pullon purkin tai pussin pohja
PERSUSTA	takamus, housujen takamus
PERSOO	nirso
PERSOOSTELLA	nirsoilla
PERSOOKSIS	mieliteolla
PERSUUS	lievä voimasana
PERUA (uni)	toteutua
PERÄTÄ	tarkkailla, seurata, kuulustella
PESET	opetus, selkäsauna
PETATA	sijata, valmistella
PETRATA	parantaa, korjata
PETSIÄ	lyödä vetoa
PEUHOTTAA, PEUHKOTTAA	peuhata
PEUHTUA	peuhata ylettömästi, tehdä hartiavoimin
PEUKKOO	(vanhassa murteessa): peikko, hidasjärkinen, epäsiisti, ihmisarka Niinkun mettän peukkoo.
PIAKSUT	pieksut, arkikengät panna piaksua ristihin: kävellä tarmokkaasti purota piaksuultansa:  hämmästyä, yllättyä
PIAKSUTA	kävellä nopeasti, kiertää kylää
PIANKAAN	varmaankaan
PIANKIN	varmaankin
PILLAHTAA	ratketa, puhjeta pillahtaa itkuun veri pillahtaa
PILLIÄÄNEN	kirjavapillike
PILTATA	panna pystyyn, rakentaa
PIMAHTAA	suutahtaa, seota pimahtaa poikki: katketa
PIMITTÄÄ	pimentää, näpistellä Mikäs nyt on kirkon pimittäny: mikäs nyt on tullut.
PINAATA	inistä
PINKATA	kasata, latoa
PINKKALIIVI	kureliivit
PINNATA	inistä, pidättää
PINSIÄ	ahdas vaate
PIPENÖ	murena, pieni lapsi
PIRAATA	piristä, pirskua
PIRELLÄ (heiniä)	pöyhiä
PIRIÄÄSET	kekkerit, kutsut
PIRRATA	piristä, surista, siristä
PIRSTIÖÖN	särö
PIRUNKYNSI	kehäkukka
PIRÄTTÄÄ	pysähtyä, pysäyttää pirätespolokka
PISKO	pisara
PISKOTELLA	sadella harvakseltaan
PISTELÖÖN	leivän pistelemiseen käytetty väline
PITÄJES	(vanhassa murteessa): pitäjä, paikkakunta
PIUHNAASTA	juoksaista vauhdikkaasti
PLAATA	(vanhassa murteessa): olla tapana (vain perfekti)
PLAKKARI	tasku
PLANKATA	kiillottaa, viimeistellä (ruotsin planka)
PLANKKI	kengänkiilloke (ruotsin plank)
PLARATA	selata, lehteillä (ruotsin bläddra)
PLARI	kirjanlehti tai sivu, paperiarkki (ruotsin blad) sahanplari: ohut terä
PLASSI	alue, paikka (ruotsin plats)
PLATFORMU	(vanhassa murteessa): asema (ruots.)
PLEIKI	kalpea (ruotsin blek)
PLEIKIVALAKOONEN	hohtavan valkoinen
PLIISKAKSI, MENNÄ PLIISKAKSI	hajota
PLIMPOTELLA	soittaa (lyömäsoitinta, kannelta tai pianoa)
PLIMPOTES	lyömäsoitin-, kannel-, tai pianomusiikki
PLOISKIA	räikeä
PLOKATA	kyniä (ruotsin plocka)
PLOMMI, TINAPLOMMI	tinasetti, lenkkimakkaran sulkija
PLOOSATA	puhaltaa, tuulla rajusti (ruotsin blåsa)
PLUSAATA	lököttää panna plusajamahan: pistää kahviin sokeri ja kerma
PLUSUHOUSU	lökäpöksy
PLUTUNASAKKI	lapsilauma, epämääräinen joukko (plutoona)
PLUUTATA	halventaa, alentaa hintaa, tinkiä
PLYIJY	lyijy (ruotsin bly)
PLYTÄÄSTÄ	juosta pakoon, lähteä juoksuun
PLYYMI	höyhenkoriste, höyhentupsu (hienostelevasti)
PLÄKKI	läkkipelti (ruotsin bleck), muste (ruotsin bläck) Selevä kun pläkki.
PLÄKKIPOTTI	mustepullo
PLÄKKYRI	peltoastioiden valmistaja
PLÄMPPÄ	suu, kita, turpa Pirä plämppäs kiinni.
PLÄMPÖTTÄÄ, PLÄPÖTTÄÄ	puhua höpöttää
PLÄNSTÄRILLÄ	näkyvillä, etualalla
PLÄSI	naama, kasvot
PLÄSIPÄÄHEVOONEN	raita hevosen päässä
PLÄSIPÄÄKAFFIT	vahvat kahvit
PLÄSITTÄÄ	antaa korville, voittaa toiset
PLÄTTI	laikku, tahra, läntti, maapala Katto, jotten lyä, jottei jää kun märkä pläntti.
PLÄTTY	lätty, lettu, ohukainen
PLÖRINÄ, MENNÄ PLÖRINÄKSI	mennä pilalle
PLÖRÖT	snapsit, naukut
POHOJASTUA	päätyä, sattua paikalle
POHOJATA	kun jalat uintipaikassa yltävät pohjaan, uusia kengänpohjat, anturat eli pualipohojat
POKATA	polkea jalkaa, raapaista jalkaa (pikkupojan kumarrus), kävellä nopeasti flinttapokka:  linttaan astuja Pokkaa kun häjy karoo.
POONATA, PÖÖNÄTÄ	kävellä tarmokkaasti
PORAATA	porista, rutista, marista, valittaa särkyä Se poraji päätänsä.
PORKOOLIT SOITTUU, MENNÄ JOTTA PORKOOLIT SOITTUU	rynnätä, juosta viilettää
PORO	tuhka, lapinporo
POROTTAA	kivistää, särkeä hammasta porottaa
PORSTUA	eteinen (ruotsin farstu) juara porstuan kautta: juoda kahvia lautaselta
POSMITTAA	motkottaa, pitää nuhdesaarnaa (ven.)
POTTI	pullo
POTTU	potta, yöastia
POTUTTAA	tympäistä
POTUUMET	heväsen selkään asetettavat ränkien luisumisen estäjät
POUKAHTAA	lennähtää
POUKKO	havupuusta palaessa paukahtaen irtoava kipinä
POUKKOLAUTA	hyppylauta
POUKKOOLLA	hätäillä Mitähän siinä ny poukkoolet, orota rauhas.
POUKOTTAA	hääriä, hyppiä, täristä
PRAASU	valkea, nuotio (ruotsin brasa)
PRAATATA	puhua suulaasti (ruotsin prata)
PRAKUUTTAA	kuulustella, vannottaa
PRANSTAKKA	hiilihanko (vanhan ruotsin brandstock)
PREKATA, PREKKAALLA	komeilla, näytellä itseään, kävellä ylväästi
PREPOTTAA	herättää uteliaisuutta, himottaa
PRIKKA	tarjotin (ruotsin bricka)
PRILLEES	epäkunnossa mennä prilleehin: mennä pilalle, mennä epäkuntoon
PRIMPOTELLA; PRITKUTELLA	tanssia, hypellä
PRIUTEERATA	pitää nuhdesaarnaa, moittia
PROIHNA, PROITAMA, PROTA	ranka, seiväs, karahka, pitkä keppi
PROOSI	rintaneula
PROPPU	sulake, täytetappi polttaa proppunsa: menettää malttinsa
PROVASTI	(vanhassa murteessa): rovasti (ruotsin prost)
PRUNNI	kaivo (ruotsin brunn) Katos niinkun hohtimet kaivohon. Mistäs viaras tiätää, jottei taloon prunnihin kusta saa.
PRUNTATA	syödä vahvasti, syödä ylettömästi
PRUNTTIKIMPI	kanjatynnyrin luukku
PRUTKAHTAA	revetä, syöksyä paineella Mätärakko puhkes, jotta prutkahti.
PRUTKAHUTTAA, PRUTKUTTAA, PRUNUUTTAA	pöristellä, piereskellä
PRUTKUNPERÄ	syrjäinen paikka
PRUUKATA	käyttää, olla tapana (ruotsin bruk, bruka)
PRUUSTINNA	(vanhassa murteessa): ruustinna (ruotsin prostinna)
PRYHYRILLÄNSÄ	ryhdillänsä, mallinaan
PRYKY	olutpanimo
PRYKÄTÄ	valmistaa, rakentaa, panna olutta
PRYNKKÄÄ	ylpeästi, komeasti, mahtavasti, ryhdikkäästi
PRÄHÄRÄTÄ	katsoa perään, hoputtaa, opettaa, pitää silmällä
PRÄISKET	räiske, rähinä, touhu
PRÄISKIÄ	räiskiä vihoissaan
PRÄISKYÄ	läikkyä
PRÄISKÄHRÖS	räiskäys, äkillinen innostus, kiivas ja ylivilkas
PRÄISKÄHTÄÄ	läikähtää, lennähtää
PRÄISKÖTES	vilkas ja kovaääninen
PRÄMPÖTTÄÄ, PRÄMPÖTELLÄ	rämpyttää Minä pellillä perähän prämpöttelen.
PRÄNNÄRI	lahvinpaahdin (ruotsin bränna)
PRÄNTTI	painettu teksti (ruotsin pränti) seisoo präntättynä: on painettuna
PRÄNTÄTÄ	painaa tekstiä
PRÄNYYTTÄÄ	rämpöttää
PRÄSSI	saali. Aikoinaan saalia käytettiin silitys- ja prässäysalustana. Sitä paitsi saali on vanutettua eli prässättyä kudosta.
PRÄSSIRAUTA	iso ja raskas silitysrauta
PRÄSSÄTÄ	silittää kostean läpi, latistaa
PRÄSSÖÖS	laskos
PRÄSÄHTÄÄ	räiskähtää
PRÄSÖTTÄÄ	räiskiä, puhua suulaasti
PRÄTINÄ	rätinä
PRÄTKÄHRÖS	repeämisen ääni
PRÄTKÄHTÄÄ, PRÄTKYÄ	ratketa, repeillä,rätistä
PRÄTKÖTES	pörinä, pörisijä
PRÄTKÖTTÄÄ	pörisyttää
PRÄTKÖÖSTÄÄ	juoda prätkööstää menemähän: juoda tyhjäksi
PRÄTYYTES	pörisyttäjä, rätisyttäjä
PRÄTYYTTÄÄ	pörisyttää, rätisyttää
PRÄTÄÄTÄ	pöristä, rätistä
PRÄÄSÄTÄ	käyttää paljon vettä, oksentaa, puhua paasata
PRÖKÖÖSTÄÄ	ylpeillä, komeilla, etuilla, näytellä itseään
PRÖTEVÄ	itsevarma, ylpeä
PRÖYSTÄÄLLÄ	ylpeillä, isotella, uhota
PUA, PUO	takapuoli (käytössä Lapualla vain sananparsissa) mennä umpan puohon: kadota
PUAKKOO	nirso
PUHISTAA	pierettää olla puhistuksis: ilmavaivoissa
PUFETTI	juhlaravintola (ransk.)
PUKATA, PUKKIA	työntää, töytäistä pukata kättä: kätellä, ojentaa jotakin tavaraa (salaa muilta) Älä puki, mull’on kello.
PULAATA	puhua suulaasti Pulajaa kun mustanmaalaaset sateen erellä.
PULIUNKI	lihaliemi (ransk.)
PULLAHTAA	nousta kuplana, joutua ulos väkijoukosta
PULLAHUTTAA	työntää ulos joukosta tai jonosta
PULLO	(vanhassa murteessa): pulla lihapullo: lihapulla
PULUSKA	verevä, näyttävä, sievä
PUNNATA	työntää
PUNTATA	auttaa työntämällä
PURKIS	(vanhassa murteessa): puhdas
PUSKA	pensas Punaanen se on, joka puskastakin loistaa.
PUSSI PÄÄS	lähteä tansseista, kun kukaan ei ole hakenut
PUSSITTAA	kantaa isäntäväen ruokatavaroita tuttavilleen
PUUKKOO	puukko Katkes kun puukoon päähän.
PUUKRIIPOOS	puumerkki, allekirjoitus
PUUMULI	(vanhassa murteessa): pumpuli (ruotsin bomull)
PUUNTYPPY	pieni puu
PUUTIA	sakea (puuro), puiseva
PYKMESTARI	rakennusmestari (leikillisesti)
PYKÄTÄ	korjata, rakentaa
PYRHÖÖSTÄÄ	oksentaa, ripuloida
PYRSKÄHTÄÄ	purskahtaa
PYRSYÄ	niistää
PYSSÄHTÄÄ	kaatua istuvilleen
PYÄRTÄÄ	kääntyä takaisin, perua sanansa
PÄKÄRÄ	vikuri hevonen orispäkärä
PÄKÄÄTÄ	määkiä, mäkättää
PÄLLÄHYTTÄÄ	sanoa höläyttää
PÄLLÄHTÄÄ (päähän)	pälkähtää
PÄNNI	kankaan kiristäjä kangaspuissa (ruotsin spänne)
PÄNNÄ	(vanhassa murteessa): kynä (ruotsin penna)
PÄNTÄTÄ	hakata, päntätä päähänsä
PÄRIÄTÄ	pärjätä, tulla toimeen, menestyä
PÄRMÄNTÄTÄ	pitää nuhdesaarnaa
PÄRNÄ	(vanhassa murteessa): peruna Arvos kun silakka pärnäs.
PÄRNÄVOI	perunamuusi
PÄRVÖTTÄÄ	purkaa, selvittää pärvöttää suunruajuhiansa: leukailla, irvailla
PÄRÄKKÄ	räkättirastas, ylivilkas
PÄRÄKÖÖRÄ	hullutella
PÄTIKKÄ, PÄTKÄLES	isokokoinen ja lihava teini-ikäinen
PÄTKÄÄSTÄ	lyödä paukauttaa, tuottaa yllätys Kaharen me vaan täälä pätsäämmä.
PÄÄKKÖÖ	suuntavaistonsa menettänyt Pyärii kun pääkköö lammas.
PÄÄLTÄ PÄSMÄRI	töiden johtaja, määrääjä
PÄÄSSILIMÄ	ajattelematon ryntäilijä
PÄÄSTÄ PÄTKÄSTÄNSÄ	selvitä ongelmistaan
PÄÄSTÄ SANALLE	tottua, hoksata, päästä alkuun
PÄÄTYPÄÄLLE	valmiiksi
PÖFFENTAALI	pölkkypää, hassahtava
PÖFFÄÄLLÄ	oleskella asiattomasti
PÖHÖLÖ	älytön, huomiokyvytön
PÖHÖNÄS	humalassa
PÖHÖNÄTÄ	juopotella
PÖHÖRÖ	hiuskuontalo
PÖKERRYKSIS	pyörryksissä, eksyksissä
PÖKERTYÄ	pyörtyä
PÖKÄLES	hirrenpätkä, pötkö
PÖKKÖÖTTÄÄ	narrata
PÖKÄTÄ	töytäistä
PÖKÖÖ	typerys
PÖLLÄKKÄ	lumimyrsky
PÖLLÄÄLLÄ	hullutella
PÖLLÖÖ	pöllö, typerys
PÖLÄÄTÄ	pölistä
PÖLÖKKESTRÖMMI	pölkkypää
PÖLÖKKY	pölkky
PÖLÖTES	suulas tyhjäntoimittaja
PÖLÖVÄÄSTI	pölkkypää
PÖMPELI	koju
PÖNKITÄ	teljetä, tukea
PÖNKKÄ	telki, tuki
PÖNTTÖÖ	pönttö
PÖPÖRÖÖNEN	perhonen
PÖRRIÄÄNEN	kimalainen
PÖRRÄTÄ	pöristä, juopotella
PÖRRÖÖNEN	tuuhea, sekainen hiuskuontalo
PÖSSÄ	takkuiset hiukset Pössä-Kaisa, Pössä-Manta
PÖSSÄHRÖS	höhlä
PÖSSÖÖ	hullu
PÖTKY	pötkö, tuubi körttipötky: körttiläismies, körttipoika (ilkeämielisesti)
PÖTTI	astia
PÖTYLINKKA	paksunilkkainen nainen
PÖTYYMI	petunia
PÖYKERI, PÖYKÄRI	typerys, nousukas
PÖYRÖÖ	kummitus, kummajainen
PÖÖNÄT	kahvijauhot, kahvinpavut (ruotsin böna)
PÖÖNÄTÄ, POONATA	kävellä tarmokkaasti