Lapuan murteen sanasto – V
Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.
A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö
VAAKOJA | vaania, vakoilla |
VAARAAN, VAARAN | vadelma |
VAASI | kukkamaljakko |
VAHARATA | tuijottaa
Vahtaa, jotta reiät tuloo. Mitä vahtaat? Luulekko äireekses? |
VAHARUTA | vaahdota |
VAHARUTTAA | vaahdottaa |
VAHTU | vaahto |
VAIKKU | korvavaha |
VAITOONEN | vaitelias, laimea, välinpitämätön |
VAIVAANEN | olematon, surkea
olla jonkin vaivaanen: (vain kielteinen muoto) en oo sen vaivaanen: tulen toimeen ilman sitä. niinkun vaivaasen onni kepin nenäs: olematon. |
VAIVOOTELLA | nähdä vaivaa |
VAK(A)HAANEN, VAKAHINEN (TENAVA) | pikkulapsi |
VALAKATA | lajitella, valita |
VALES | valhe
Vales kiinni, ennen kuin leviää. |
VALIETA | selvitä |
VALOKKI | lakka, hilla |
VALO | rankkasade
Tulipa aika valo. |
VA(A)PSAHAANEN | ampiainen
niinkun vapsahaanen: vikkelä |
VARPAPILLANSA, OLLA VARPAHILLANSA | varoa |
VARVISTELLA | seisoa varpaillaan |
VASITEN | tahallaan |
VASITUUNEN | vakituinen
vasituunen henttu: vakituinen seuralainen |
VATTA | vatsa |
VAVAATA | vapista
Vapajaa kun lampahan häntä. |
VEIVATA | kammeta (ruotsin veva) |
VEIVI | kampi
heittää veivinsä: kuolla |
VEMPATA | pyöriä epätasaisesti, kävellä epävarmasti |
VERHAT | vaatteet |
VERNUTA | toistella yhtä ja samaa |
VESIKALIAMALLA (SILIMÄT) | verestävät tai kyyneleiset silmät |
VESIKÖYKKI | navettakeittiö |
VESMANNI | eläväinen, kujeilija |
VIHALAANEN | muurahainen |
VIHAVOORA | kirvellä |
VIHKOKOPPA | iso pärekori, lehdeskori |
VIIRAALLA | aikailla |
VIIRINKLAPU | tuuliviirin viitta
pää kun viirinklapu: viiripää |
VIISATA | osoittaa, opastaa, näyttää |
VIKAATA | vikistä |
VIKITELLÄ | houkutella |
VIKURI | kesytön hevonen |
VIKUROORA | vastustaa, olla tottelematon |
VILAATA | vilistä |
VILLIHEINÄ | juolaheinä |
VINKATA | viitata, antaa vinkki |
VINKUA | vikistä, soida, mankua |
VINTATA | nostaa vettä kaivosta vintan avulla |
VINTTA | salpa, veräjä, vinttikaivon nostolaite |
VINTTURA | vino, kiero |
VINTTURAKINTTU | vinoon astuja, keinuvakäyntinen |
VINTTURAS | kierossa |
VISKUTTAA | flirtata |
VISPATA | vatkata |
VISSI | tietty |
VISSIHIN | kaiketi |
VISSISTI | varmasti |
VISTATA, VISTAALLA | oleskella |
VIUKUTTAA | houkutella, inttää |
VOIVOOTTAA | valittaa, inistä |
VOKKULA | vauvaikäinen, räsynukke, mollamaija |
VOKOTELLA, VOKOTTAA | odottaa jotakin saadakseen |
VOOKATA | odottaa, vaania |
VOORO | vuoro |
VOOROOSINSA | vuorotellen |
VORKKIA | kävellä (engl.) |
VOUHKOTTAA | intoilla |
VYHYRITÄ | vyyhditä lankaa
mennä vyhtiää: kävellä nopeasti |
VYHTI | vyyhti |
VYÄ | vyö |
VYÄLLÄ | vyötäisillä
paa kaati vyälles: pane esiliina eteesi |
VÄIVES | heikko, veltto, saamaton |
VÄKIPÄINEN | itsepäinen |
VÄKITUKKU | itsepäinen, tunkeileva |
VÄKKÄRÄ | tuulessa pyörivä lelu
pyärii kun väkkärä: vilkas ihminen |
VÄLÄMÄTÄ | penkoa, vehdata |
VÄNGÄLLÄ | väkisin |
VÄNGÄTÄ | väittää |
VÄNÄ | itku |
VÄNÄÄTÄ | itkeä |
VÄPLÖTIN | väpättävä laite, koneen osa |
VÄRKIT | aineet, työvälineet, esineet
On värkiis varaa. |
VÄRKÄTÄ | valmistaa, askarrella |
VÄRTEERATA | arvella, miettiä, määritellä (ruotsin värdera) |
VÄSKY | laukku, kassi
Paimenill’on pahat päivät, vaikk’on voita väskys. Kotona olis paree olla vaikka silakoota askis. |
VÄSÄTÄ | askarrella |
VÄTKÖTTÄÄ | pyöritellä ruokaa suussaan, pureskella sitkeää |
VÄYKYTTÄÄ | väännellä naamaansa, mäyhätä suussaan, huudalla, väittää vastaa |
VÄYKYTES | väykyttäjä |
VÄÄNNÄÄTTÄÄ | kävellä vaikeasti, olla vaikeassa asennossa |
VÄÄRÄNISKA | haluton |
VÄÄTTYRI | itsepäinen, vääjäämätön |