Lapuan murteen sanasto – V

Helemistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.

A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

VAAKOJA vaania, vakoilla
VAARAAN, VAARAN vadelma
VAASI kukkamaljakko
VAHARATA tuijottaa

Vahtaa, jotta reiät tuloo.

Mitä vahtaat? Luulekko äireekses?

VAHARUTA vaahdota
VAHARUTTAA vaahdottaa
VAHTU vaahto
VAIKKU korvavaha
VAITOONEN vaitelias, laimea, välinpitämätön
VAIVAANEN olematon, surkea

olla jonkin vaivaanen: (vain kielteinen muoto)

en oo sen vaivaanen: tulen toimeen ilman sitä.

niinkun vaivaasen onni kepin nenäs: olematon.

VAIVOOTELLA nähdä vaivaa
VAK(A)HAANEN, VAKAHINEN (TENAVA) pikkulapsi
VALAKATA lajitella, valita
VALES valhe

Vales kiinni, ennen kuin leviää.

VALIETA selvitä
VALOKKI lakka, hilla
VALO rankkasade

Tulipa aika valo.

VA(A)PSAHAANEN ampiainen

niinkun vapsahaanen: vikkelä

VARPAPILLANSA, OLLA VARPAHILLANSA varoa
VARVISTELLA seisoa varpaillaan
VASITEN tahallaan
VASITUUNEN vakituinen

vasituunen henttu: vakituinen seuralainen

VATTA vatsa
VAVAATA vapista

Vapajaa kun lampahan häntä.

VEIVATA kammeta (ruotsin veva)
VEIVI kampi

heittää veivinsä: kuolla

VEMPATA pyöriä epätasaisesti, kävellä epävarmasti
VERHAT vaatteet
VERNUTA toistella yhtä ja samaa
VESIKALIAMALLA (SILIMÄT) verestävät tai kyyneleiset silmät
VESIKÖYKKI navettakeittiö
VESMANNI eläväinen, kujeilija
VIHALAANEN muurahainen
VIHAVOORA kirvellä
VIHKOKOPPA iso pärekori, lehdeskori
VIIRAALLA aikailla
VIIRINKLAPU tuuliviirin viitta

pää kun viirinklapu: viiripää

VIISATA osoittaa, opastaa, näyttää
VIKAATA vikistä
VIKITELLÄ houkutella
VIKURI kesytön hevonen
VIKUROORA vastustaa, olla tottelematon
VILAATA vilistä
VILLIHEINÄ juolaheinä
VINKATA viitata, antaa vinkki
VINKUA vikistä, soida, mankua
VINTATA nostaa vettä kaivosta vintan avulla
VINTTA salpa, veräjä, vinttikaivon nostolaite
VINTTURA vino, kiero
VINTTURAKINTTU vinoon astuja, keinuvakäyntinen
VINTTURAS kierossa
VISKUTTAA flirtata
VISPATA vatkata
VISSI tietty
VISSIHIN kaiketi
VISSISTI varmasti
VISTATA, VISTAALLA oleskella
VIUKUTTAA houkutella, inttää
VOIVOOTTAA valittaa, inistä
VOKKULA vauvaikäinen, räsynukke, mollamaija
VOKOTELLA, VOKOTTAA odottaa jotakin saadakseen
VOOKATA odottaa, vaania
VOORO vuoro
VOOROOSINSA vuorotellen
VORKKIA kävellä (engl.)
VOUHKOTTAA intoilla
VYHYRITÄ vyyhditä lankaa

mennä vyhtiää: kävellä nopeasti

VYHTI vyyhti
VYÄ vyö
VYÄLLÄ vyötäisillä

paa kaati vyälles: pane esiliina eteesi

VÄIVES heikko, veltto, saamaton
VÄKIPÄINEN itsepäinen
VÄKITUKKU itsepäinen, tunkeileva
VÄKKÄRÄ tuulessa pyörivä lelu

pyärii kun väkkärä: vilkas ihminen

VÄLÄMÄTÄ penkoa, vehdata
VÄNGÄLLÄ väkisin
VÄNGÄTÄ väittää
VÄNÄ itku
VÄNÄÄTÄ itkeä
VÄPLÖTIN väpättävä laite, koneen osa
VÄRKIT aineet, työvälineet, esineet

On värkiis varaa.

VÄRKÄTÄ valmistaa, askarrella
VÄRTEERATA arvella, miettiä, määritellä (ruotsin värdera)
VÄSKY laukku, kassi

Paimenill’on pahat päivät, vaikk’on voita väskys. Kotona olis paree olla vaikka silakoota askis.

VÄSÄTÄ askarrella
VÄTKÖTTÄÄ pyöritellä ruokaa suussaan, pureskella sitkeää
VÄYKYTTÄÄ väännellä naamaansa, mäyhätä suussaan, huudalla, väittää vastaa
VÄYKYTES väykyttäjä
VÄÄNNÄÄTTÄÄ kävellä vaikeasti, olla vaikeassa asennossa
VÄÄRÄNISKA haluton
VÄÄTTYRI itsepäinen, vääjäämätön