Lapuan murteen sanasto – K
Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.
A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö
| KAAHIA | kiivetä |
| KAAHKOTTAA | kierrellä ympäriinsä |
| KAALOJA | etsiä, kerätä jotakin liemestä, vedestä tai lumen alta |
| KAAPAROORA | kiipeillä |
| KAARASTAA | juosta tyttöjen / poikien perässä, kuluttaa aikaa |
| KAASIT | tuomiset, antimet |
| KAATI | esiliina
kaati korkialla: odottaa lasta |
| KAFFELI | haarukka (ruotsin gaffel) |
| KAFFI | kahvi
Kaffi on hyvää kaiken päivää. Ei kaffi hyvää oo, sokuri hyvää on. |
| KAFFIMANSOO | kahvin ystävä |
| KAHAATA | kahista, sanailla |
| KAHELI | älytön, sekopäinen |
| KAHKAASTA | juoksaista |
| KAIKKI, OLLA KAIKKI | olla lopussa |
| KAILOOSKOIPPURAT, KAULOOSKOIPPURAT | latistaja, mankelin edeltäjä |
| KAIRA | joustinneule |
| KAIRET | pirta, kaide
Sisarukset niiren silimäs ja veljekset kaitehen ravos. |
| KAISKOTTAA | kiertää kylää, juosta |
| KAJAHUTTAA | lyödä, huutaa, ryypätä viinaa |
| KAJOTTAA | seisoa itsepintaisesti paikallaan, huutaa |
| KAKAASTA, KAKOJA | perata kurkkuaan, rykäistä |
| KAKAHUTTAA | nauraa heläyttää |
| KAKISTAA, KAKISTELLA | ajaa tiehensä, ryiskellä |
| KAKKU | karitsa |
| KAKKUUNEN | kehittymätön |
| KAKLUUNI | kaakeliuuni, pystymuuri |
| KAKLUUNIPUU | klapi |
| KAKOJA, KAKAASTA | perata kurkkuaan, rykäistä |
| KAKULISKEPPI | vitsaksesta väännetty, aisan liukumaeste, rengaskeppi savenajossa |
| KALAASIT | juhlat, kekkerit, kutsut (ruotsin kalas) |
| KALAATA | kalista |
| KALAKKUUNEN | kalpea, väritön |
| KALAPIA | kalpea |
| KALAPPIA | lähteä tiehensä |
| KALASIA | kalsea, kolea |
| KALIAHINKKI | peltikannu kaljaa varten |
| KALIAMAT | kosteat jäätikkökelit
silimät vesikaliamalla: verestävät silmät, silmät kyynelissä Liisan liukkahat ja Kaisa kaliamat. |
| KALLAHTAA (PÄÄHÄN) | välähtää mieleen, saada aate |
| KALTTI | karju |
| KALUT | työ- tai leikkivälineet, ks. myös KILUT
leikkikalut: lelut |
| KALUUMET | ranteet |
| KALUUNANAUHA | kanttinauha |
| KAMAHUTTAA | lyödä päänsä, potkaista |
| KAMMAHUTELLA | tupakoida |
| KAMPATA | kaataa jalkansa salaa eteen panemalla |
| KAMUUTTAA | potkia |
| KANGOTTAA | kannattaa, vivuta |
| KANKIA(STA LIANTOONEN) | kankea, kömpelö, hidas |
| KANTIKEE | ensimmäistä vasikkaansa kantava hieho |
| KANTTAIVIIKKO | keväinen kylmä viikko, helluntain alaisviikko |
| KAPAATA | kapista, kapuuttaa, kapistaa |
| KAPITTAA | kilpailla |
| KAPPIA | kilpaa, kilvan (ruotsin i kapp) |
| KARES | kade |
| KARHATA | ajaa takaa, ajaa pois |
| KARHIA | karhea |
| KARHO | haravakoneella kasaan ajettu heinä |
| KARIAASTA | karjaista
Kariaasoo, jotta paska sisällä jähtyy. |
| KARIKKANAKKOOS | lyhyt matka (kuten kivenheitto) |
| KARIUA | karjua |
| KARIU | karju |
| KARKELOON | kurkussa ulospäin tuntuva kylmänkyhmy |
| KARNAALI | ankara kurinpitäjä |
| KAROO | pässi, uroslammas |
| KAROONYSKÄ | karhea, kuiva yskä |
| KAROOSTAA | etsiä kumppania sukupuoliyhteyteen |
| KAROTTAA | kadottaa, hukata
karottaa ittensä: paeta, piiloutua |
| KARRIAANEN | ohdake |
| KARSIPERSET | arka ja ujo |
| KASKOT | korot
kaskojen kans: korkojen kera helevetin kyyttiraha: korot |
| KASUATEE | kasvatti |
| KATAANTUA | suuttua |
| KATEES, KATEEHIN | hukassa, hukkaan |
| KATIN TALAHILLA | areillaan, epävarma, hatarilla perusteilla |
| KAUNAT | akanat
maksaa kaunat kaunoona: kostaa lunta kaunoo: pientä lumisadetta |
| KAUNAHAUKKA | ylivilkas, pelokas |
| KAVIOKUUMET | hevostauti |
| KAVITIN | jauholapio |
| KEHERÄPÄÄ | langanpidin rukissa |
| KEHIÄ (kuu) | olla kehässä |
| KEIKAHTAA | kaatua |
| KEIKKUA | keinua, heilua |
| KEIKUTTAA | keinuttaa |
| KEIMIT | kekkerit, kutsut |
| KEKKULA | lapsi |
| KELIU | kelju, ikävä, hankala |
| KELIUTTAA | harmittaa |
| KELLAHTAA | kaatua |
| KELLIÄ | maata |
| KELLOTTAA | kannella, juoruta |
| KELOVOTOON | pikkulapsi, kelvoton |
| KELTTU | lumppu, rätti |
| KEMUT | kutsut, kekkerit, juhlat |
| KENATA, KENOTTAA, KENHOOSTAA | istua levollisesti nojaten, istua uljaasti |
| KENKKU | ikävä, hankala |
| KENKUTTAA | tympäistä |
| KENOTTAA, KENATA, KENHOOSTAA | istua levollisesti nojaten, istua uljaasti |
| KEPULI | huono, heikko, petollinen |
| KERIITÄ | ehtiä |
| KERIÄTÄ | kerjätä, ruinata |
| KERINLEHERET | vyyhdin pidike lankaa vyyhdiltä kerittäessä |
| KERKKÄ | havupuun vuosikasvain
Paleltuu kun kerkkä. Jääs niinkun kerkkä. |
| KERSA | lapsi |
| KERÄHKÄ | leipälapio |
| KESSUT | kotitupakka |
| KESSUTELLA | tupakoida, oleilla |
| KESTAALLA | kyläillä, vierailla |
| KESTITÄ | pitää vieraana |
| KESU | yleisimmin kesy myös lapuanmurteessa |
| KETAATA | roikkua, pursuta, ajelehtia |
| KETALES | tyhjäntoimittaja, jätkä, viinamäen mies |
| KETARAT | jalat
reen ketarat: jalasten tukipuut |
| KETKU | retale, retku, epämääräisesti roikkuva |
| KETUUTTAA | viedä roikottaa, kävellä lyhyin askelin |
| KEVARI | kievari, majatalo |
| KIAKATA | vääntelehtiä
Kiakkaa kun sonsaris. |
| KIAKKO | kiekko, vanne |
| KIAKOTTAA | pyörittää vannetta |
| KIAKURA | kiemura |
| KIAPUTTAA | vääntelehtiä, pyöritellä käsissään, keimailla |
| KIFFELI | rikkalapio (ruotsin sopskyffel) |
| KIIKKUA | keinua, riippua, roikkua |
| KIIKUTTAA | keinuttaa, retuuttaa, raahata
kovaa kiikutettu: vähän tärähtänyt |
| KIILIÄÄNEN | lehmän silmitön juoksu, itsepintainen ihailija |
| KIINTIÄ | kiinteä, tiukka
kiintiälypsyynen lehemä: huonosti maitonsa laskeva Kiintiälle on lupa lyärä. |
| KIIPIÄ | kiivetä, kiipeillä |
| KIIVU, FIILU | viilu (ruotsin skiva) |
| KIKITTÄÄ | imettää |
| KIKKI | rinta, nisä |
| KIKKIMOOREE | rintava nainen |
| KIKKIÄ | ottaa pikkutarkasti selville |
| KIKOTES | tyhjän nauraja |
| KIKOTTAA | kikattaa |
| KILAATA | kilistä, leperrellä |
| KILISIÄ | vaikea aika, puutteenalainen |
| KILLI | kissan lempinimi |
| KILOTTAA | puhua korkealla äänellä
päivä kilottaa: päivä sarastaa |
| KILU, KILI, KILUT, KALUT | tavarat |
| KIMAHUTTAA | potkaista |
| KIMITTÄÄ | puhua kimeästi |
| KIMMALLA, TOISTENSA KIMMALLA | kilpaillen, toistensa innostamana |
| KIMOTES | kova pakkanen
Tällä kimottehella ei käy tupatyäkään. |
| KIMPSAHTAA | kutistua |
| KIMRÖÖKI | nokijauhe |
| KINKAMA | kohouma, kohoreuna |
| KINNATA | kiskoa, kiristää |
| KINOT | pölynpesät
hämähäkinkinot: hämähäkinseitit |
| KINTTU | jalka, kinner
olla kintuulla: olla kintereillä, olla loppumaisillaan |
| KIPITTÄÄ | juosta nopeasti lyhyin askelin |
| KIPIÄ | kipeä
ottaa kipiää: tehdä kipeää Kiärtää kun kipiä kissi. |
| KIPPO | pieni astia
kipot ja kapot: astiat |
| KIPOTTAA | ammentaa liian pienellä astialla |
| KIPPUROORA | kiemurrella, tulla vähällä toimeen |
| KIRPELÖÖRÄ | kirvellä |
| KIRRASTAA | vaatia, pyytää, mankua, inttää |
| KIRUNKIRUN | juuri ja juuri |
| KIRVESPOHOJA | kirveen hamara, nakka |
| KISKO | verileipä
Oikeen ny kiskua: mitä vielä. |
| KISMITELLÄ | venytellä
Kun sais pitkää miästä vasten kismitellä! |
| KISSI | kissa
Niinkun kissi pistoksis. Kiärtää kun kissi kuumaa puurua. Käy kun kissi kuumas uunis. Kualtuansa kissikin kiitetähän. |
| KISSINMAHARI, KISSIT | olkoon, en minä viitsi |
| KISSINPARKU, NÄHÄRÄ KISSINPARKUA | joutua vaikeuksiin |
| KITAATA | kitistä, marista, narista
Kitajaa kun tiiuvintta. |
| KITKUTTAA | tulla vähällä toimeen, tehdä pitkänsitkeää työtä |
| KITU | puute |
| KITUTALOO | varaton pikkutila |
| KITUTUNTI | työpäivän viimeinen tunti |
| KITUUTTAA | taistella puutetta vastaan, vinguttaa, kiusata |
| KLAAKKERO, KLAFFISKA | linttaan astuja, jaloissa pyörivä |
| KLAAPPI | laikku, alue |
| KLAARATA | selvittää, selvitä (ruotsin klara) |
| KLAFFATA | heitellä joulukortteja ja -lahjoja oven raosta (ruotsin julklapp) |
| KLAFFI | lisälevy, pöytälevy, ovilevy |
| KLAFFIPIIRONKI | alas laskettavalla ovilevyllä varustettu lipasto |
| KLAFFISKA, KLAAKKERO | linttaan astuja, jaloissa pyörivä |
| KLANI(PÄÄ) | kalju
Naamanpesua niskahan asti. |
| KLANSSATA | kiillottaa, makeloida mankeloidut vaatteet vielä kerran kokoon taitettuina (ruotsin glans) |
| KLAPASTAA | kolistella |
| KLAPSAHROS | kalahdus
Niinkun vakka ja kansi ja klapsahros päälle. |
| KLAPSAHTAA | laueta, kalahtaa |
| KLAPINA | kalina |
| KLAPSAKKA | perunasosekeitto |
| KLAPSET | kapse, kopse |
| KLAPERO | lampaan papeno
Sian siperö ja lampahan klapero. |
| KLAPU | puulevy, salpalevy, polttopuun palanen |
| KLAPUUTTAA | tärisyttää, heilutella, puhella |
| KLASAATA | helistä, helskyä |
| KLASI | lasi, ikkuna (ruotsin glas) |
| KLAVAATA | täristä, vapista, heilua, irrallaan
Klapajaa kun kakun jalaka. |
| KLEHATA | oleilla, nojailla, tappaa aikaa |
| KLEINI | heikko (ruotsin klen) |
| KLEMPATA | ontua |
| KLEMPPA | ontuva |
| KLENKKU | heikkorakenteinen, horjuva, linkussa oleva, ontuva
Minkäpäs tähäre klenkun sain? Rahanpa tähären klenkun nain. Rahat ne meni ja klenkku jäi. |
| KLENKUTTAA | keinuttaa, heiluttaa, keimailla |
| KLENUUTTAA | heiluttaa nestettä astiassa |
| KLEPSU | saamaton |
| KLETAATA | roikkua |
| KLETUUTTAA | roikottaa |
| KLIHIRATA | puhdistaa pellavia loukun jäljiltä |
| KLIHTA | puhdistusterä |
| KLIISTERI | liisteri, sitkeä tahra
olla kliisteris: olla rakastunut |
| KLIMPPI | kokkare |
| KLINKKU | salpalaite, linkku
linkussa oleva: huonoryhtinen |
| KLIPPARI | nopealiikkeinen |
| KLOHONU | munaus |
| KLOPOTTAA | selitellä, motkottaa |
| KLOPPI | poika
monikloppinen: monimutkainen |
| KLOPSAHTAA | pudota |
| KLOPSAHUTTAA | pudottaa, sulkea äänekkäästi |
| KLOVAHTAA | valahtaa |
| KLUMPATA | leikata tukka aivan lyhyeksi |
| KLUMPPU | kohouma, kuhmu, nuppu |
| KLUPAATA | pitää pientä ääntä |
| KLUPU | kangaspuiden osa |
| KLUUTU | rätti, luuttu |
| KLÖNTTI | kokkare
mennä klöntiis: ymmärtää hitaasti |
| KNAFTI | vajaa (ruotsin knapp) |
| KNALLI | nalli |
| KNAPAATA | napsua |
| KNAPPA(S)KENGÄT | naisten kannalliset juhlakengät |
| KNAPPI | nappi (ruotsin knapp) |
| KNAPSET | nakse |
| KNAPSUA | naksua |
| KNEKKA, MAITTILAKNEKKA | kermakannu |
| KNEKKUMUSTERI | hienostelija (ruotsin moster) |
| KNEPATA | kävellä nopeasti lyhyin askelin |
| KNIPPU | kimppu, nippu (ruotsin knippa) |
| KNOPATA | antaa luunappi |
| KNUPAATA | hidastella |
| KNUPPI | nuppi, pääknuppi (ruotsin knopp) |
| KNUTATA | väsätä |
| KNYSÄ | nysä |
| KNYYTY | nyytti, mytty (ruotsin knut) |
| KNÄÄPSÄHRÖS | hienohelma |
| KNÖÖSÄ | pikkulapsi, tyttö |
| KOHENNOSKEPPI | pyykkivalkean kohennin |
| KOHOMELO | krapula |
| KOIJA | koppi, sänky
mee koijahas: mene nukkumaan |
| KOIPI | jalka
koivet oikoosena: maata |
| KOIPPURA | karahka |
| KOIRUUS | kuje |
| KOKKOONEN | kuhilas
Lyhkäänen ja leviä kun ohorakokkoonen. |
| KOKOPERUNAT, TIKKUPERUNAT | kuorineen keitetyt perunat. |
| KOKOTELLA | yrittää tehdä jotakin |
| KOKOTTAA | ojentaa kättä |
| KOLAATA | kolista |
| KOLIOTTAA | näkyä kauas paljaana (esim. vuoren laki) |
| KOLLATA | etsiskellä, koluta paikkoja, penko (ruotsin kålla) |
| KOLLOO | kollo, tyhmänylpeä, typerys |
| KOLOKKU | kirnunmäntä, kolkutin |
| KOLOKKULYMMY | piiloleikki |
| KOLTIKKO, KOLTTI | olkipatja |
| KOLTINKERTA | olkipatjan päällinen |
| KOLUT | tavarat |
| KOMAATA | kumista |
| KOMAHUTTAA | läimäyttää |
| KOMMERVENKKI | kiemura, omituisuus |
| KOMMONANSA, KOMMOOSISNANSA | (vain kielteinen muoto): ei välitä, ei ole huomaavinaan |
| KOMPURA | kankealiikkeinen, kompasteleva |
| KOMPUROORA | kompastella, kaatua |
| KOMU(SISUSTAANEN) | ontto, mustasisustainen peruna |
| KOMUURI | pesukaappi (ruotsin kommod) |
| KONAHRELLA | vihjailla ilkeästi |
| KONET | kone |
| KONFETTI | konvehti |
| KONFFOIJARI | huijari, kujeilija |
| KONI | kaakki |
| KONITOHTORI | eläinlääkäri, kovaotteinen lääkäri
Miniä-Maijako se siälä niinkun koni louhii? Ei, äitee, minä täälä. Sinäkö, lapseni, siälä niinkun hiiri nakerrat? |
| KONINLEIKKINEN | kovaotteinen pilailija |
| KONKATA | hyppiä yhdellä jalalla, ontua |
| KONKKAJALAKA | ontuva |
| KONKKAVÄÄRÄ | mielitietty |
| KONKOTTAA | hypellä kömpelösti |
| KONKOTES | yhdellä jalalla hyppiminen, ontuva |
| KONOONEN | omituisen näköinen, ruma |
| KONSTAALLA | tehdä temppuja, oikutella |
| KONTILLANSA | polvillaan
Laske, syntinen, kontilles. |
| KONTTILUUT | jalkaluut
Menöö, jotta konttiluut kolajaa. |
| KONTITA | kannella |
| KONTTUURI | komero |
| KOOLI | vati, malja, pesuvati (ruotsin skål) |
| KOOLILEUKA | alaleuka yläleukaa ulompana |
| KOPAATA | kopista |
| KOPETTUA | kuivua kovaksi, jäätyä, routaantua |
| KOPIOOLLE | lähes loppuun, lähes tyhjäksi |
| KOPISTAA | koputtaa |
| KOPISTELLA | nikkaroida, korjata paikkoja |
| KOPISTOKSET, KULUKIA KOPISTOKSILLA | pyrkiä yöjalkaan |
| KOPPIO | otus |
| KOPSET | kopina |
| KOPSU | kovettunut tahra, viinaryyppy |
| KOPSUA | kopista |
| KOPUKKA | hevoskaakki |
| KOREELLA | pyntätä |
| KORENTA | karahka, aidas, ranka, pitkä keppi |
| KORENTAPERSET | sudenkorento |
| KORIA | korea, kaunis
korialla kärellä: oikealla kädellä |
| KORKKO | kengänkanta |
| KORNOOPELI | romuluinen, ruma mies, typerys |
| KORO | puun onkalo |
| KORSTEENI | savupiippu (ruotsin skorsten) |
| KORVEE | saavi, korvo, tiinu
Sataa, jotta korvee piskosta. |
| KOTKOTES | tyhjän intoilija |
| KOTKOTUS | olematon puuha |
| KOTURI | vuokralainen |
| KOUHOO | kollo, tyhmänylpeä, typerys |
| KOUHKOTES | turhan intoilija |
| KOUHKOTTAA | intoilla turhia, hassutella |
| KOUKKIA | poimia |
| KOURAANTUA | känsiintyä, puutua |
| KOURAMOKKA | kokoontuneesta juustoaineesta puristettu maistiainen |
| KOVISTELLA | kuulustella |
| KRAAKU | padan kannatinvarsi |
| KRAAPAASTA | raapaista |
| KRAAPIA | raapia |
| KRAAPOOS | naarmu |
| KRAIVELI | kauluskäänne, kurkku
Ne lähti olla toistensa kraiveliis kiinni. |
| KRAKOTES | nauru, nauraja |
| KRAKOTTAA | nauraa sydämen pohjasta |
| KRAMPPI | kouristus |
| KRANNI | naapuri (ruotsin granne) |
| KRANSSI | seppele
nisukranssi: seppeleen muotoinen juhlavehnänen, jonka keskelle asetettiin pikkuleivät |
| KRANTTU | valikoiva, pikkutarkka
Nyt sillä kulukoo yksi ja toinen, ja ennen se oli niin kranttu. |
| KRAPA | kaavin, kulunut työkalu (ruotsin skrapa) |
| KRAPIA | rapea, kiivas, helposti loukkaantuva |
| KRAPSI | kaapia, kerätä jäännöksiä |
| KRAPSOOKSET | jäännökset
Ei oo kun krapsookset jäliellä. |
| KRAPSOOSKYRSÄ | taikinan jäännöksistä leivottu pieni leipä (kyrsä), pitkän ajan kuluttua syntynyt nuorin lapsi |
| KRAPSUA | rapista |
| KRAPSUKELI | kuiva pakkaskeli |
| KRAPU | rapu |
| KRASSATA | rassata, tutkia paikkoja, penkoa
Kun on piippu ja pyssy ja akka, niin aina on jotakin krassaamista. |
| KRASSI | rassi |
| KRAVATA | raapia irti, kaapia |
| KREKKUMEKKOO | yöpaita |
| KREKUTA | riiustella, olla sukupuoliyhteydessä |
| KREKLIINI, REKLIINI | violetti |
| KREPU | rimssu |
| KRIIMU | riimu (ruotsin grimma) |
| KRIINASTAA | kirkua, röhkiä, pitää ääntä |
| KRIIPOJA | riipiä |
| KRIIPOOS | naarmu, piirto
puukriipoos: puumerkki, allekirjoitus |
| KRIIVARI | kirjuri (ruotsin skrivare) |
| KRIIVATA | raastaa raastinraudalla, kirjoittaa (ruotsin skriva) |
| KRIIVI | raastin |
| KRIIVINKROPSU | perunaraasteella höystetty pannukakku |
| KRINKULA | rinkeli, rengas |
| KRINNI | kehä, karsina, häkki |
| KRIPA | ripa, otin
Lähti tulla kripahäntääsihin täihin. |
| KROHINA, KRÖHINÄ | rohina |
| KROPSEE | hienohelma, vanhapiika |
| KROPSU | pannukakku |
| KROPSUTUAHINEN | rupsahtanut |
| KROSSATA | rouhia, jauhaa karkeaksi (ruotsin krossa) |
| KROSSOTELLA | riiustella |
| KROTATA | etsiskellä, koluta, varastella |
| KROTTI | kuoppa, onkalo |
| KROUVI | karkeapintainen |
| KRUMPUTTAA | moittia, motkottaa, marista |
| KRUPUTA | kursia |
| KRUTUTA | rypistää, tehdä käsitöitä (leikkimielisesti) |
| KRUUHU | uuninedustaso
tulla kruuhulle: tavata mielitiettynsä ensimmäisen kerran kotonaan |
| KRUUKKU | ruukku |
| KRUUSATA | koristella, kursailla |
| KRUUSOOS | koristekuviointi |
| KRUUSITYTTY | koristenukke, hyödytön naisihminen |
| KRUUVVATA | ruuvata
kruuvvata kurkusta: kuristaa |
| KRUUVVI | ruuvi |
| KRYKKY | huonoryhtinen, kyttyräselkäinen |
| KRYMPÄTÄ | kutistaa (ruotsin krumpa) |
| KRYYRÄTÄ | maustaa (ruotsin krydda) |
| KRYYTI | mauste |
| KRYYTIMAA | kasvimaa |
| KRÄHÄNÄTÄ | patistaa, komentaa |
| KRÄ(I)VELI | heikko, sairaalloinen |
| KRÄKKY | heinäseiväs, hutera rakennelma |
| KRÄKKÄ | pahansisuinen, riidanhaluinen, sairaalloinen |
| KRÄNKKÄ | inttäjä, riidanhaluinen |
| KRÄNKYTTÄÄ | inttää, haastaa riitaa |
| KRÄTYYNEN | kiukkuinen, kiukuttelija, marisija |
| KRÄVÄTÄ | pyytää, vaatia (ruotsin kräva) |
| KRÄÄKYÄ | rääkyä |
| KRÄÄKÄÄSTÄ | rääkäistä |
| KRÄÄKÄÄSY | rääkäisy |
| KRÄÄMI | (luumu)kiisseli kermavaahdon kera, kermainen jälkiruoka |
| KRÄÄTÄRI | ompelija, räätäli
Kaukaa komia kun Sanna-kräätäri. |
| KRÖHINÄ, KROHINA | rohina |
| KRÖKKÄ | perunakuokka, sairaalloinen |
| KRÖKÖTELLÄ | kävellä hienostellen, kävellä vaikeasti |
| KUAHNIA | pöyhentää |
| KUAKOLLA | kuokkimassa |
| KUALATA | haluta hartaasti, kuolata |
| KUHAATA | kuhista |
| KUHKIA | viivytellä |
| KUIKELO, KUIKKANA | laiheliini |
| KUIKKA(ANEN) | laiha |
| KUIRAALLA | tulla vähällä (ruoalla) toimeen |
| KUKKAROORA | askaroida, viivytellä |
| KULIETTAA KAATINSA HÄNNÄS | juoruilla |
| KUMAASTA | kaataa astia tyhjäksi |
| KUMAATA | kumista |
| KUMMAALLA | tehdä temppuja, hassutella, käyttäytyä omituisesti
Kaikkia se kanan takapuali kummaaloo. |
| KUMMAJAANEN | kummitus, omituisuus |
| KUMMATA | kuoria maitoa separaattorilla (ruotsin skumma) |
| KUPAATA | askaroida |
| KUPATA | kupittaa (kuppari), viivytellä |
| KUPSEHTIA | oleskella, askarrella |
| KUPULA | nystyrä, pieni kumpu |
| KURAATA | kurista |
| KURKELOONEN | pieni, laiha ja surkea |
| KURMOOTTAA | kurittaa, kiusata |
| KURNAALI | kuorittu maito, kurri |
| KURRU | ahdas koppi |
| KURSSATA | opettaa, nuhdella |
| KUSIPOIKA | rätisten palava pieni talikynttilä |
| KUSKATA | kuljettaa, ajaa matkoihinsa (ruotsin kuska) |
| KUTAATA | kutista |
| KUTUTTAA | kutittaa |
| KUUHAALLA | etsiskellä, odotella |
| KUUHOOLLA | kuulostella, kuuholla korvin |
| KUUKATA | ontua
Ontuu ja kuukkaa eik’oo paree kun muukkaan. |
| KUUKAT JA KAAKAT | ketkä tahansa |
| KUUKKAALLA, KUUKKANOORA | kuhkia |
| KUUPANO | heinäkantamus |
| KUUPANOORA | pyöräyttää heinät kuupanolle |
| KUUPATA | kaatua |
| KUUPPELUIJAA | kaatuillen |
| KUURATA | pestä juuriharjalla, kiillottaa (kuparia) |
| KUUSA | käsityskyky
olla kuusalla: tietää |
| KUUSAALLA | arvella, suunnitella |
| KUUTENANSA | (vain kielteinen muoto): ei välitä, ei ole huomaavinaan |
| KYLYVÖTTÄÄ | kylvettää, antaa selkään |
| KYNNET | kädet |
| KYNSITYÄ | naisten käsityö |
| KYRSÄ | lopputaikinasta leivottu pieni leipä |
| KYTKYMET, KYTKYVET | lehmän kiinnitysketjut navetassa |
| KYTKYTTÄÄ | seurustella vakituisesti |
| KYTYYTTÄÄ | kävellä hitaasti lyhyin askelin |
| KYYKKYPEPPA | hippaleikki, jossa kyykistyminen pelastaa hipaksi joutumasta |
| KYYKKYÄ | kyykkiä, tehdä tarpeitaan ulkona |
| KYYTTIPOIKA | särvin |
| KÄLIYT | ketjut |
| KÄMPPÄ | huone |
| KÄNKI | porukka |
| KÄNTTY | arkipulla, pullapitko |
| KÄNÄ | liian pieni |
| KÄPÄÄLLÄ | kosketella |
| KÄRMEHISNÄNSÄ | vihoissaan |
| KÄRMES | käärme
Voi kärmehen jäliet! |
| KÄRSIÄ | sopia, sietää
Kärsiiskö puhutella? Ei kättä kärsi. |
| KÄSSÄLEHTÄÄ, KÄSSYTELLÄ | oleilla |
| KÄIVERRELLÄ | vääntelehtiä |
| KÄJETÄ (KÄKIÄÄ) | aavistella vieraita |
| KÄPSEHTIÄ | oleilla |
| KÄÄKKÄ, KÄÄKKÄNÄ | laiha (vanhuuttaan) kuivettunut akka |
| KÄÄPSÄLEHTÄÄ | pyörähdellä |
| KÖHIÄ | yskiä |
| KÖHÄ | yskä |
| KÖHÄNÄ | hilse |
| KÖKKÄ | talkoot |
| KÖLLÖTTÄÄ, KÖLÖSIÄ | itkeä suureen ääneen |
| KÖMYYTTÄÄ | antaa selkään |
| KÖNNÄTÄ | istua pitkään |
| KÖNTIÄ | kömpiä |
| KÖNTYS | kankelus |
| KÖPPÄ | olemattomuus, typeryys
Köppä-Fiikee, Köppä-Saara, Köppä-Kuustaa |
| KÖPPÄJYYTTÄÄ | narrata, kiusoitella |
| KÖPPÄÄNEN | olematon, typerä, naivi |
| KÖPÄTTÄÄ | teettää olemattomia, tympäistä |
| KÖPÖTELLÄ | kävellä hitaasti lyhyin askelin |
| KÖPÖTES | sakea jauhopuuro, mutti |
| KÖRTTIPÖTKY | körttiläismies, körttipoika (ilkeämielisesti) |
| KÖRÖTELLÄ | ajella hiljakseen, körökyytillä |
| KÖRÖTTÄÄ | hypittää polvellaan |
| KÖTIKKÖ | teini-ikäinen, poijanjuntti |
| KÖYKKI | keittiö (ruotsin kök)
vesiköykki: navettakeittiö |
| KÖÖRI | (vanhemmassa murteessa): kuoro |