Lapuan murteen sanasto – T

Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.

A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

TAATI	rauhallinen, tasainen taati ja taitava
TAITAA	saattaa, osata, voida taitaa olla: saattaa olla, lienee
TAITEN	oikein, taitavasti
TAITTARALLAA, TAITTAMARALLAA, TAITTAMARULLAA	jahkumasana: erinomaisen, erinomaista
TAIVAHAN ALLA, TAIVHAN ALLA	erinomaisen niin taivhan alla koria
TAKKU, TAKKUUNEN	sekava Takus kun Siirin housut.
TALA	taula
TALANPII	taulan kipinä vihastuu kun talanpii
TALLUKKA	tallukas, saamaton ihminen
TALTERIKKI	lautanen (ruotsin tallrik)
TAMPATA	vanuttaa
TAMPINNAPULA	mäystimen kiinnitystappi
TAMPPI	mäystin
TAMUTA	pukeutua vahvasti
TANO	rätti
TANTARI	patavarren kiinnityspylväs takassa
TANTTEERATA	polkea, tallata, hypellä
TANTTU	leninki
TAUKKAALLA	epäröidä, kuljeskella edestakaisin
TAVASKALTAANEN	epätavallinen, erikoinen, omituinen
TEETELLÄ	aikoa, valmistautua, tehdä innottomasti
TEIJATA	astella, tallata, liikkua levottomasti
TEIPPAROORA	pyöriskellä ympäriinsä
TELEFOONI	puhelin
TELEFUNEERATA	soittaa puhelimella
TEMOOS	tuottamus Jotta se tuallaasen temooksen teki!
TEPUUTTAA	astella levottomasti lyhyin askelin
TEPSIÄ	tehota
TERVES	terve, ehjä tervehet sukat
TERÄVÄ	teräväjärkinen, huomiokykyinen, älykäs
TEUTUA	liikuskella levottomasti
TIHINU	tihkusade
TIHIRU	tihkusade tihirusilimä
TIHIRATA, TIHIRUSTAA, TIIRATA	katsella tarkoin
TIHIÄ	tiheä, taaja, tuuhea, usein toistuva
TIHKAASTA	vastustaa (kitka)
TIINES	tiine, kantava
TIIU	karsina siantiiu
TIIUVINTTA	karsinanovi, ovensalpa, tuuliviiri Kitajaa kun tiiuvintta.
TIKAT	tikapuut, rappuset
TIKKAANALAASKONTTUURI	komero rappusten alla
TIKATA	kävellä nopeasti, ommella tikkaamalla
TIKKELPERI	(vanhassa murteessa): karviaismarja
TIKKUPERUNAT, KOKOPERUNAT	kuorineen keitetyt perunat. Ennenvanhaan veitsen ja haarukan tilalla käytettiin perunatikkua.
TIKU	katku, häkä
TILLATA	ruokkia eläimiä
TILLUKOORA	leipoa
TIMPERMANNI, TIMPURI	kirvesmies, rakennusmies
TIMPRATA	rakentaa, korjata rakennusta
TINAPLOMMI	tinasetti, lenkkimakkaran sulkija
TINATA (ITSENSÄ)	munata
TINOOS	tinaus olla tinoos: humalassa
TINKI	urakka, kiusanteko
TINKIHINEN	kiusaa tekevä
TINTTAALLA	kiukutella, oikutella
TINTTAANEN	kiukutteleva, oikutteleva
TIPPUA	antaa, saada Ei tipu.
TIRAATA	tiristä
TIRSKUA	kikattaa pidätetysti
TIRSMU	nirso
TIUKUA	mankua, kitistä, moittia, puhua kimeällä äänellä
TIHIVISTI	koko ajan kuunnella tivihisti
TIVIS	tiivis, sanansa pitävä, salaisuuden säilyttävä
TOHAATA	tohista
TOHINA	hyörynä
TOHKEHES	innoissaan Tohkehes kun toiskan kalia.
TOHOLO	pölkkypää, älytön
TOHTIA	uskaltaa
TOHTOROORA, TOHTUROORA	lääkitä
TOIMITTAA	puhua, puhella Toimittaa kun Hessa sialle.
TOISKA	lähin naapuri
TOISTAITOONEN	yllättynyt, hämmentynyt
TOKATA KURINTA	neuloa puikoilla
TOLIAALLA, TOLIOTTAA	tuijottaa
TOLLAALLA	katsella ympärilleen
TOLLIKKO	pääsemätön tilanne, kun urakka ei tule määräajassa valmiiksi
TOMAATA	pölistä
TOMAHROS	pölähdys, höläytys, höläyttäjä
TOMINA	touhu
TOMP(S)OTTAA	kävellä raskaasti
TOPATA	pysähtyä, pehmustaa
TOPPIVILLAT	vanu, pumpuli
TOPOO	huomiokyvytön, pölkkypää
TOPPI	pysähdys, loppu, lakko
TOPPISOKURI, SOKURITOPPI	sokeritoppa Anna mulle sitä noukkaa kovaa ja miähille sitä persettä pehemosota, kun ei ne mistään ymmärrä, sanoo akka kun toppisokuria osti.
TORMATA, TORMIA	rynnätä päättömästi
TORMOOSTAA	rynnätä, huutaa silmittömästi suuttuneena, pitää nuhdesaarnaa
TOROOTA	virota, herätä, parantua
TOSSOO	hidasjärkinen, huomiokyvytön
TOUHUTTAA, TOUHKOTTAA	toimia ajattelemattomasti
TOUHKOTES	ajattelematon ryntäilijä
TOUKATA	nuhdella, torua
TOUPPI	tuoppi, tarjoilukannu
TRAHTEERATA	tarjota (ruotsin traktera)
TRAHTEERI(NKI)	tarjoilu
TRAIJATA, TRAKSIA	vetää, koskia, raahata (ruotsin dra)
TRALLI	ritilä (ruotsin trall)
TRAMPATA	kävellä, tallata
TRAMPPI	ramppi
TRAPPU	porras, askelma (ruotsin trappa)
TRASU	rätti, luuttu, haavaside (ruotsin trasa)
TRASUTYTTY	räsynukke
TRATTI	ratti, suppilo kaffitratti   kaffimansoo: kahvin ystävä
TREHENU	huolimaton, huonosti pukeutunut
TRENGÄTÄ	(vain kielteinen muoto EI TRENKÄÄ): ei tarvitse (ruotsin dränga)
TRENKÄÄMÄTÄ	turhaan, suotta
TRENHAASTA	juoksaista
TRENKI	renki (ruotsin dräng)
TRESAATA	repsottaa, roikkua
TRESUUNEN, TRESU	repsottava, roikkuva rettuunen: repaleinen
TRIIMU	lumikinos (ruotsin driva)
TRINTATA, RINTATA	hyppiä ruutua
TRIPPU	epämääräinen pilkku
TRIPPUUNEN, TRIPULAANEN	pilkukas
TROISSATA	tehdä yltiöpäisesti työtä, kiertää paikasta paikkaan
TROKATA	myydä laittomasti
TROKLATA, TROKLIA	harsia (ruotsin tråckla)
TROMPIA	rämpiä
TROPATA	lääkitä, ryypiskellä
TROPPI	lääke (ruotsin droppe)
TROSSATA	kehuskella, isotella, uhota
TROTTO	tuutti, karamellituutti (ruotsin strut) se on niin trotolta: hienosteleva nainen
TRUHOSSI	yltiöpäisen aikaansaava, touhukas
TRUISKAHTAA	tuiskahtaa
TRUISKIA, TRUIKKIA	läikähdellä esim. kahvipannun nokasta, syljeskellä
TRULLI	pääsiäisnoita Hyppää kun trulli.
TRUMFFATA	tunkea, tunkeutua väkisin
TRUMPATA	syödä ylettömästi
TRUSA	pieni kasa trusa toista läjää trusapäis
TRUSAPÄIHIN	kasoittain
TRUUTTU	kaatonokka, suppilo, torvi
TRYSKÄTÄ	elämöidä, kolistella
TRYSKÖÖT, TRYSKÖÖKSET	elojuhlat, elotanssit
TRYYKIRAUTA	silitysrauta
TRYYKÄTÄ	rynnätä, silittää silitysraudalla
TRÖNISTÄÄ, TRÖNÄTÄ	juoda ryystämällä
TRÖÖTÄTÄ (ITTIÄNSÄ)	pyntätä, koreilla
TUHAATA	tuhista
TUHANNEN, TUHANSIA	tehostussana: tuhannen vihiliäänen, tuhannestako minä tiätääsin, tuhansiako siinä vahtaat, tuhattäytinen
TUHKURI	tuhkarokko
TUHURATA	liata, töhertää, sataa tihuttaa
TUHURUUNEN	likainen, samea, epäsiisti
TUIKUTTAA	inttää
TUISKIA	tiuskia, heitellä
TUKKIA	ängetä, tunkea Tukkii kun sika airan rakohon.
TUKKIOON	tukos
TUKKUPÄÄ	takkuuntunut heinä- tai viljamätäs
TULEMUS	vahinko, onnettomuus, odottamaton tapahtuma
TULETTAA	ansaita viekkaudella toisten kustannuksella
TUPAJYSKY	emäntä
TUPAJÄÄRÄ	kovan kurin pitävä emäntä
TUPILIKOS	tukahtunut tuli
TUPPIROSKA	tuppipuukko
TURAATA	turista
TURIUSTAA	pukeutua vahvasti
TURPA	kasvot, suu
TURPAALLA	pussata
TURSUTA	pursuta
TURUUNEN	nuhainen turaata: turista
TUTAATA	tutista
TUUKATA	kattaa pöytää, siivota, koristella
TUUKI	pöytäliina
TUUMATA	miettiä, aikoa, sanoa vaimeasti
TUUMINKI	miete
TUURATA	onnistaa, olla sijaisena
TUURI	onni, (työ)vuoro
TUUSAN NUUSKAKSI	murskaksi
TUUSATA	tuhlata, haaskata täynnä kun tuusan mettoo: ympäripäissään
TYKÄTÄ	pitää, rakastaa
TYKÄTÄ HYVÄKSI	päätellä
TYKKY	lumipaakku, kiinteälihaksinen
TYKKYYNEN	tiivis
TYKÖISTUVA	vartalonmyötäinen
TYMPIÄ	tympeä, kyllästynyt, verbinä: inhottaa
TYPPY	tynkä, pieni puu puuntyppy
TYRÄNTI	tylyn tarmokas
TYTTY	nukke
TYTTYYNEN	olematon
TYTTÖÖ	tyttö (Tiistenjoella, Lakaluomalla)
TYYNNÖÖSTELLÄ	viimeistellä
TYYRIS	kallis, merkityksellinen tyyrihin oloonen: ylpeä
TÄKÄHÄLLÄNSÄ	(vain kielteinen muoto) ei oo täkähällänsä: ei välitä, ei ole huomaavinaan
TÄLLÄTÄ	laittaa, asettaa, suunnitella
TÄLLÄTÄ ITTIÄNSÄ	pyntätä, ehostaa
TÄLLINKI, OLLA TÄLLINGIS	olla juhlavaatteissa
TÄLLINGIT	rakennustelineet, talaat niinkun katin talahilla: epävarmalla pohjalla, areillaan
TÄMMÄTÄ	haastaan oikeuteen, kansanmusiikissa: säestää
TÄRPÄNTIKKELI	kellon heiluri
TÄPÄÄTÄ, TÄRÄÄTÄ	täristä, hermoilla, hätäillä
TÖKÄTÄ	kävellä jäykästi ja katkonaisesti
TÖLLÄÄLLÄ	katsella uteliaana ympärilleen
TÖLÖVÄÄSTÄ	höläyttää loukkaavasti, sivaltaa
TÖMPPÄ	survin, lihava ja kömpelö nainen perunatömppä, hillutömppä
TÖMPÄTÄ	survoa
TÖMPÖTTÄÄ	tallata, polkea, hypähdellä kömpelösti
TÖMÄHTÄÄ	pudota raskaasti
TÖMÄHYTTÄÄ	pudottaa raskaasti
TÖNSTI	lohkare, möykky
TÖPÄTÄ	loppua äkkiä, pysähtyä esteeseen Töppäs kun seinähän.
TÖRIKKÖ	teini-ikäinen tyttö
TÖRSÄTÄ	tuhlata, haaskata, herkutella
TÖRTTÄ(NÄ)	isokokoinen hienosteleva nainen, teini-ikäinen tyttö
TÖRÖTES	suorasukainen, tosikkomainen
TÖSSÄNÄ	hidas ja epäsiisti
TÖYTÄNÄ, TÖYTTIÄ	töytäistä, tyrkätä, työntää