Lapuan murteen sanasto – S

Helemistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina Toijanniemi. Lapua-Seura ry 1998.

A E F H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

SAARIMAANPIRU takiainen
SAATEI(KAS) (=saati ei), vahvistettu ei: eipäs, ei suinkaan
SAATTAA voida, osata, taitaa

näyttää saattonsa: näyttää taitonsa, olla olevinaan

SAATTAMATON nahjus
SAHANPLARI ohut terä
SAIPA-NÄHÄRÄ mikä hyvänsä, ala-arvoineen
SAKKI porukka, joukko
SALLA, SINSALLA sillisalaatti, rosolli
SARAPISTO, NIINKUN SARAPISTUA tiheästi, tiheään
SEKASONNALLA sekaisin, siivoton
SEKULI sekunda
SIHIVILÄ, SIHTI siivilä
SIIKATA katsoa epätarkasti
SIKAANEN epäsiisti

niinkun sian tiiu: sekainen huone

niinkun sika rapakkota rääpiis: huonosti tehty työ

niinkun sika pystyhyn nostettuna: lihava

menöö, jotta sika viitenä silimis: mennä viilettää

Pykää vaan kun sika juaksuansa.

Tukkii kun sika airan rakohon.

Yhtähälle päin kun sian jalaat.

SILIKKI kirkkohuivi, tavallisimmin kihlalahjaksi saatu

Aina paras silikki ottalla: tuhlari, hienostelija

SILIMITELLÄ katsella ympärilleen
SILIMÄLLENSÄ, KAATUA SILIMÄLLENSÄ kaatua istuvilleen
SILLINEN lopullinen

sillisen kans: lopullisesti

SIMPPAALLA hermoilla, kiukutella
SINITTÄÄ nopean tekemisen ja runsaan esiintymisen verbi

menöö, jotta sinittää

väkiä, jotta sinittää

SINKUA mankua, sanoa vastaan
SINNI sisu
SINNIKURKOONEN sisukas, sinnikäs
SINSALLA, SALLA sillisalaatti, rosolli
SINTTA lievä voimasana, ei yleinen Lapualla
SIPAATA, SIPISTÄ kuiskia, kuiskata
SIPINÄT kuiskeet, karamellirakeet

Sipinäpuheella on monta taloja hävitetty.

SIPPIHIN loppuun
SIPIS lopussa

ovet sipis: ovet lukossa

SIPSAKKA kevyt, siro nainen
SIRKKAANEN, SIRVANA, SIRRI pieni ja siro
SISKOO sisar
SITKUTTAA pitkittää
SITSILANKA hieno villalanka, josta kudottiin pyhäsukat
SITTA, SITTAANTUNU kovaksi kuivunut tahra tai aine
SITUPRITU, SITUPRÄTY epämääräisen kirjava (kangas)
SIVOJA pyyhkiä, pyyhkäistä
SIÄNTIÄ pinttynyt

siäntiä ihiminen: tumma ja harmaaihoinen

SIÄNTYÄ pinttyä
SOILUTA moittia, panetella
SOIMATA moittia, panetella, epäillä puolisoaan
SOIMETA lauhtua, lieventyä, talttua

ilama soimenoo

SOITTUA soida

kireellä, jotta soittuu

menöö, jotta porkoolit soittuu

SOKA kalanruoto
SONSARET (vain monikko): kirput

Kiakkaa kun sonsaris.

SONSAROORA etsiä kirppuja vaatteistaan
SONTIAANEN sittiäinen
SOO JA SOO, NIINKUN SOO JA SOO järjestyksessä, tiptop
SOOPA suopa, pötypuhe
SOOSI kastike (ruotsin sås)
SOPPA mehukastike (ruotsin soppa)
SOPPANAPPO liemikauha
SORISTELLA tanssia, hypellä, liikkua levottomasti, ravistella jalkojaan
SORTIS kunnossa
SORTTI laji

Sen sortin sosialisti.

SOTKUPYTTY sottapytty
SOUKENTAA, SUPUTTAA kaventaa sukan tai lapasen kärkeä
SOUKKA kapea
SOUTAA keinuttaa kehtoa, tuudittaa, soutaa venettä
SUHURIN kohtuullisesti

Syäkää suhurin, vaikka sitä siinä on, sanoo emäntä viarahillensa.

SUHURITTAA, SUJOOTELLA sovitella
SUMPIT kahvinporot
SUMPPI ennen vanhaan vanhoista poroista keitetty kahvin liemi, johon uudet kahvijauhot lisättiin
SUMPPU veteen upotettava rapojen säilytyslaatikko
SURKO sääli

surko tuloo: sääliksi käy

SURKUAMATA epäröimättä
SUURUS jauho- ja ryyniruoka
SYYNÄTÄ tarkastaa (ruotsin syna)
SYYPPÖÖLLÄ etsiskellä
SYÄMÄ täyte

makkaransyämä

SÄNNELLÄ kinata, torailla
SÄPÄÄTÄ täristä, hermoilla
SÄRPÄÄ juoda
SÄRVELLÄ syödä voileipää ja juoda maitoa
SÄTIKIVET piikivet
SÄÄRYSTIMET terättömät sukat
SÖHÄÄSTÄ tönäistä
SÖHÄÄTÄ kuhista
SÖHÖLÄTÄ sekoittaa, sotkea asioita
SÖLLINKI sekasotku
SÖPÖTTÄÄ sujua
SÖPÄÄTÄ mutista, puhua epäselvästi
SÖPSÄ sekainen aina tai asia
SÖRRI pikkukala, pieni ihminen
SÖSSÄ, SÖSSÄÄNEN epäsiisti, huolimaton, juoruilija
SÖSSÄTÄ laittaa huolimattomasti ruokaa, sekoittaa toisten asioita
SÖSSÖTTÄÄ puhua epäselvästi